Lapsiasianeuvottelukunta: Turvallisuuden rakentaminen vaatii koko yhteiskunnan ponnisteluja
Lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa turvallisuudesta toistuivat turvattomuuden tunnistamisen ongelmat ja yksityiselämän, erityisesti perheen alueelle asettuvat turvallisuusriskit. Turvallisuus on laaja kokonaisuus. Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa onkin mietittävä, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, jotka vaikuttavat esimerkiksi osallisuuteen, mahdollisuuteen puhua turvallisten aikuisten kanssa tai asuinalueiden turvallisuuteen.
Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 31.1.2022 keskustelemaan lapsen oikeuksista ja turvallisuudesta. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoi lapsiasiavaltuutetun toiminnan tämän vuoden strategisesta painopisteestä, turvallisuudesta.
– Lapsen oikeus turvallisuuteen mainitaan useissa YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenteissa. Turvallisuuden vaatimus toistuu myös useissa laeissa. Olen jäsennellyt turvallisuuden kolmeen ulottuvuuteen: rakenteelliseen, sosiaaliseen ja koettuun turvallisuuteen. Esimerkiksi liikennesuunnittelu ja rakennetun ympäristön turvallisuus voivat lisätä tai vähentää lasten kokemusta turvallisuudesta, Pekkarinen kertoo.
Lasten ja nuorten kohtaama väkivalta ja tapaturmat ovat yleisimpiä syitä heidän tarvitsemaansa sairaalahoitoon ja kuolemiin. Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi THL:n Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmatyöstä ja Turvallisesti kaiken ikää -tapaturmaohjelmasta.
– Kaikkea lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tapaturmia voidaan ja pitää ehkäistä. Etenkin on huomioitava erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, kuten toimintarajoitteiset tai lastensuojelun sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret, Korpilahti korosti.
Panostukset lapsiin ovat panostuksia sisäiseen turvallisuuteen
Kehittämisjohtaja Harri Martikainen sisäministeriöstä alusti sisäisestä turvallisuudesta, josta on julkaistu viime vuonna valtioneuvoston selonteko.
– Sisäinen turvallisuus muodostuu useista tekijöistä ja muutosvoimista yhteiskunnassa. Esimerkiksi eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat merkittäviä turvallisuusriskejä. Panostukset lapsiin ja nuoriin ja esimerkiksi koulutukseen ovat aina myös panostuksia sisäiseen turvallisuuteen, Martikainen huomautti.
– Keskeinen voimavara turvallisuuden vahvistamisessa on luottamus: luottamus toisiimme sekä luottamus yhteiskuntaan ja sen viranomaisiin. Luottamuksen rakentamiseen tulee panostaa hyvin tietoisesti, Martikainen muistutti.
Lasten ja nuorten osallisuus
Lapsiasianeuvottelukunnan keskusteluissa turvallisuutta pidettiin laaja-alaisena ilmiönä, jolla on merkittävä vaikutus lapsen oikeuksiin. Turvallisuuden rakentaminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä ja koko yhteiskunnan panostusta sekä myös lasten ja nuorten osallisuutta.
– Hyvinvointialueiden rakentamisessa ollaan nyt ratkaisevassa vaiheessa. On tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, jossa tunnistetaan turvattomuutta ja puututaan siihen varhain. Tähän kannattaa ja pitää panostaa, ylijohtaja Merja Ekqvist Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kommentoi.
Lasten turvallisuuteen vaikuttaa voimakkaasti myös globaali tilanne, kuten ilmastokriisi ja pandemiat. Lainsäädäntösihteeri Helinä Heikkinen ulkoministeriöstä kertoi kansallisesta Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmasta.
– Nuorilla voi olla myönteinen ja aktiivinen rooli konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä. Nuorten tarpeet ja näkökulmat tuleekin ottaa huomioon ja lisätä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin, Heikkinen sanoo.
Lapsiasianeuvottelukunta asetti kokouksessaan kaksi uutta työryhmää: kansallisen lapsistrategian verkostotyöryhmän sekä lapsitutkimuksen työryhmän kaudelle 2022–2024.
