Maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäyntiä täytyy tukea
Maahanmuuttajataustaisia lapsia täytyy tukea koulunkäynnissä ja kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutusjärjestelmämme ei nykyisellään tarjoa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille riittäviä valmiuksia perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 29.5.2025 keskustelemaan maahanmuutosta ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta ja kuulemaan ajankohtaista tilannetietoa aiheesta. Alustuksen kokouksessa pitivät lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin yksikönjohtaja Salla Venäläinen sekä Turun kaupungin Lausteen koulun rehtori Marjaana Ylönen.
Valmiuksia työelämään ja jatko-opintoihin
Päätöksenteossa on tärkeää huomata, että maahanmuuttajatausta yhdistää hyvin erilaisissa tilanteissa olevia lapsia, joten tuen tarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Osalle maahanmuuttajataustaisista lapsista suomalainen koulutusjärjestelmä ei nykyisellään tarjoa riittäviä valmiuksia perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Salla Venäläinen Karvista suositteli arviointituloksiin perustuen panostamaan kunnissa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti valmistavaan opetukseen, joka antaa valmiuksia kaikille yhteiseen perusopetukseen siirtymiseen.
– Rehtorien ja opettajien mukaan valmistavaa opetusta ei ole järkevää ainakaan supistaa. Tarpeen mukaan valmistavaa opetusta on syytä antaa pitempäänkin, jos oppilas sitä tarvitsee. Suosittelemme myös valmistavassa opetuksessa opiskelevien lasten kaverisuhteiden kehittymiseen panostamista, opettajien täydennyskoulutusta ja riittävän vahvaa tukea lapsille siirtymävaiheessa, Salla Venäläinen sanoo.
– Olen ilmaissut huoleni hallituksen ajankohtaisesta esityksestä rajata valmistava opetus vain ulkomailla syntyneisiin lapsiin. Sadat Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset tarvitsevat vuosittain valmistavaa opetusta. Pelkään, että uudistus syrjäyttää nämä lapset, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.
Myös siirtymävaiheet ovat lapsen opintopolulla erityisen kriittisiä kohtia, ja toimintatavat lapsen tukemisessa niiden läpi vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea.
Kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää
Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla suomen tai ruotsin kielen oppimisella on suuri merkitys koulunkäynnin ja oppimistulosten kannalta. Kielitietoisen opetuksen tärkeyttä korosti lapsiasianeuvottelukunnalle myös rehtori Marjaana Ylönen, joka kertoi käytännön kokemuksia maahanmuuttajataustaisten lasten kouluarjesta.
– Koulussamme puhutaan yli kolmeakymmentä äidinkieltä, ja valtaosalla oppilaista äidinkieli on muu kuin suomi. Monet oppilaista ovat asuneet Suomessa koko elämänsä. Suomen kielen opetukseen panostetaan koulussamme paljon, ja kielitietoinen opetus on käytössä kaikilla oppitunneilla. Koulussamme on oma Kietu-opettaja eli monikielisten oppilaiden opetuksen asiantuntija. Olemme havainneet hyväksi käytännöksi myös päivittäiset läksyparkit ja lukemiseen kannustamisen, Marjaana Ylönen kertoo.
Lausteen koululla erityistä huomiota on kiinnitetty oppilaiden saamaan tukeen. Koulun kautta on mahdollista tavoittaa myös huoltajia.
– Kouluarkeamme leimaa oppilaiden ja huoltajien koulumyönteisyys, ja poissaoloja tai koulu-uupumusta on vähän. Oppilaat viihtyvät koulussa ja osallistuvat aktiivisesti myös koululla järjestettyihin harrastuksiin, Ylönen sanoo.
Syrjivät asenteet aiheuttavat ongelmia
Lapsiasianeuvottelukunnan keskusteluissa todettiin, että suomalaisessa yhteiskunnassa suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja perheisiin aiheuttaa ongelmia. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisella lapsella on muita suurempi todennäköisyys joutua kiusatuksi koulussa mutta myös osallistua kiusaamiseen itse.
– Lapsen terveen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän onnistuu oppimisessa ja saa joukkoon kuulumisen kokemuksia. Lasten välinen rasismi heijastelee aikuisten arvomaailmaa ja aiheuttaa paitsi yksittäisten lasten pahoinvointia myös vakavia sosiaalisia ongelmia. Aikuisten onkin syytä tarkastella asenteitaan ja kasvattaa lapsia arvostamaan ja hyväksymään toistensa erilaisuutta. On kaikkien etu, että lapset kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen painottaa.
Lapsiasiavaltuutettu kuulee syksyllä 2025 maahanmuuttajataustaisten lasten näkemyksiä kutsuessaan ryhmän lapsia Nuoriksi neuvonantajikseen.
