Suomessa jo 12 000 ukrainalaislasta – toteutuvatko lapsen oikeudet?

Suomessa yli 170 kunnassa asuu yhteensä noin 12 000 ukrainalaista lasta, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäystä. Ilman huoltajaa oleviin lapsiin kohdistetuista toimenpiteistä liikkuu vääriä käsityksiä. Sodan jaloista paenneille lapsille on tärkeää turvata vakaa arki uudessa asuinpaikassa ja tilanteessa, joka voi jatkua poikkeuksellisena vielä pitkään.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 22.8.2022 keskustelemaan Ukrainan sodasta ja lapsen oikeuksista sekä muodostamaan kuvaa tämän hetken tilanteesta. Alustajina toimivat sisäministeriön johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Maria Kunelius, Opetushallituksen opetusneuvos Katri Kuukka sekä Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

– Tilanne Ukrainassa on vaikea ja katastrofaalinen. Jo 13 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, eikä paluulle vielä ole edellytyksiä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:ssa otettiin käyttöön tilapäisen suojelun sääntely, Tuuli Tuunanen sisäministeriöstä kertoo.
– Suomesta tilapäistä suojelua on tähän mennessä hakenut noin 36 000 ukrainalaista. Noin kolmasosa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista on lapsia. Tällaista määrää ei Suomeen ole aiemmin vastaanotettu.

Suomessa asuu 600 ukrainalaislasta ilman huoltajaa

Suomessa asuvista ukrainalaislapsista noin 600 on Suomessa ilman huoltajaa – osa on saapunut yksin ja osa esimerkiksi sukulaisen kanssa. Ilman huoltajaa Suomessa olevat lapset asuvat joko alaikäisten vastaanottokeskuksessa, joita on perustettu tänä vuonna uusia, tai sukulaistensa kanssa aikuisten vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa.

– Ilman huoltajaa Suomessa oleviin lapsiin kohdistetuista toimenpiteistä liikkuu vääriä käsityksiä, mikä voi johtaa siihen, että kaikki lapset eivät hakeudu palvelujen piiriin. Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle, ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätään aina edustaja. Yksityismajoituksessa asuville tehdään olosuhdeselvitys ja hallintopäätös asumisesta lapsen oikeuksien takaamiseksi, Maahanmuuttoviraston Maria Kulenius tähdentää.
– Nämä ovat normaaleja toimenpiteitä kaikkien ilman huoltajaa maassa olevien lasten kohdalla eivätkä tarkoita esimerkiksi huostaanottoa. Ratkaisuissa kuullaan lapsen, hänen sukulaistensa ja mahdollisuuksien mukaan myös Ukrainassa olevien huoltajiensa ääntä.

Vakaa arki tärkeää kriisin keskeltä paenneille lapsille

Sodan keskeltä saapuneille lapsille on tärkeää turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä arki.

Tilapäistä suojelua saavilla lapsilla ei ensimmäisenä vuonna ole vielä oppivelvollisuutta. Lapsilla on oikeus esi- ja perusopetukseen. Osa ukrainalaislapsista osallistuu myös etäopetukseen Ukrainassa, mutta se täydentää, ei korvaa suomalaista koulunkäyntiä.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää varautua siihen, että ukrainalaislasten suojelun tarve Suomessa jatkuu vielä pitkään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää traumaosaamiseen, jota suojelua tarvitsevien pakolaislasten kanssa työskentelevät tarvitsevat, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

Myös Euroopan lapsiasiavaltuutetut vaihtavat jatkuvasti tietoa tilanteen kehittymisestä.

– Oman erityispiirteensä tilanteeseen tuo se, että ukrainalaiset liikkuvat nyt paljon sekä maan sisällä että eri maiden välillä, Pekkarinen kertoo.