Lapset kuvaavat koronaa sairautena, joka muutti sosiaaliset normit

 

Kolmasluokkalaisten lasten piirustuksissa koronaa kuvataan sekä sairautena että sosiaalisten normien muuttajana. Lähes kaikki lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitykseen osallistuneet kolmasluokkalaiset liittävät sairauteen negatiivisia asioita. Sen sijaan arjen ja sosiaalisten normien muuttumista kuvataan niin mukavien kuin ikävien asioiden kautta. Tulokset selviävät 4.5. julkaistavasta teoksesta Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tuoreessa selvityksessä havaitaan, että korona herättää lapsissa paljon voimakkaita tunteita ja mielipiteitä, ja aiheuttaa muutoksia lasten arkeen. Selvityksessä lasten tuottamat piirustukset ja tekstit luokitellaan kahteen merkityskokonaisuuteen. Korona kuvataan sairautena, jolla on pyöreä muoto ja surulliset tai ivalliset kasvot. Sairauteen yhdistetään hautakiviä, lääkkeitä, maapallo ja sairaala sekä testipaikkoja kuvaavia piirustuksia ja tekstejä.

Sosiaalisten normien muuttajana koronaa kuvataan esimerkiksi kotien, harrastusten, etäkoulun, turvavälien ja hygieniakäytäntöjen mullistajana.  Korona vaikuttaa ihmissuhteisiin ja vaikeuttaa matkustamista. Se on tuonut lasten arkeen suuren määrän uusia sääntöjä ja käytäntöjä, joita lapset kuvaavat seikkaperäisesti.  

Osalle kolmasluokkalaisista kotona vietetyn ajan lisääntyminen on mukavaa ja etäkoulun tuoma vapaampi arki iloinen asia. Toisille koti taas näyttäytyy tylsänä ja ikävänä paikkana, koska arjesta puuttuvat muut tilat, kuten harrastuspaikat ja koulut. Muualla asuvien vanhempien, kavereiden, isovanhempien ja muiden merkityksellisten ihmisten näkemisen rajoittuminen koetaan ikävänä. 

– On tärkeää keskustella lasten kanssa myös negatiivisista tunteista, joita korona lapsissa herättää. Lapset ilmaisivat piirustuksissa ja niihin liitetyissä teksteissä pelkoa, epätietoisuutta, harmia ja turhautumista, suunnittelija Karri Kekkonen lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo. 

 

Lasten kuuleminen tärkeää myös poikkeusoloissa

Selvitys osoittaa, että lasten kokemuksia on tärkeää selvittää. Tulevaisuuden ollessa kaikille epävarma, saattavat lasten kokemukset, näkemykset ja mielipiteet jäädä taka-alalle. Tämä on ollut havaittavissa koronapandemian aikaisessa päätöksenteossa, jossa lapsivaikutusten arviointi ja lasten näkemysten selvittäminen on ollut vähäistä. 

Selvitys osoittaa, että isonkin lapsijoukon näkemyksistä voidaan saada tietoa verrattain pienin järjestelyin. Aineisto on kerätty kolmelta jyväskyläläiseltä alakoululta kolmen viikon aikana. Kolmasluokkalaisia oppilaita pyydettiin piirtämään, maalaamaan, askartelemaan tai kirjoittamaan, mitä ajatuksia korona heissä herättää. Aineisto muodostui lopulta 117 vastauksesta, joista 115 oli piirustuksia.

– Pandemian vastainen työ edellyttää lasten arjen ja kokemusten ymmärtämistä. Lisäksi lapsille on annettava tietoa. Ihminen voi totella turhauttaviksikin koettuja ohjeita, jos hän ymmärtää sen perustelut,  lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo. Jokainen meistä voi tukea lapsia jakamalla heidän kanssaan kokemuksia tästä erikoisesta ajasta. 

 

Lisätietoja

Julkaisu on saatavilla pdf-muodossa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa:

Kekkonen, Karri 2021. Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:3. (Julkaisun tiivistelmä saatavilla myös ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.)

Teoksen julkaisutilaisuutta voi seurata etäyhteydellä ti 4.5. klo 9.30–10.30. Osallistumislinkki