”Suomi ei vielä ole lapsen oikeuksien mallimaa” – Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle Suomen tilanteesta
Lapsiasiavaltuutettu on antanut YK:n lapsen oikeuksien komitealle arvionsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa ja ollut komitean kuultavana. Lapsiasiavaltuutettu painotti komitealle lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen varmistamista sekä lasten hyvinvoinnin ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaamista.
YK:n lapsen oikeuksien komitea käsittelee parhaillaan Suomen valtion määräaikaisraporttia. Komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista, ja Suomen valtion tulee raportoida komitealle toiminnastaan. Osana prosessia lapsiasiavaltuutettu on luovuttanut oman raporttinsa ja osallistunut komitean kuulemiseen. Suomen valtio vastaa komitean esittämiin kysymyksiin kevään kuluessa, ja komitean loppupäätelmiä lapsen oikeuksien tilanteesta Suomessa odotetaan vuoden 2023 aikana.
– Raportointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien arviointia ja seurantaa. Vaikka prosessi on monimutkainen ja etäisenkin oloinen, se on merkittävä turva suomalaisille lapsille: komitean päätelmiä ei noin vain voida ohittaa, valottaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lain mukainen tehtävä on edistää ja arvioida lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu tuo raportissaan esille myös tapaamiensa lapsiryhmien näkemyksiä.
Suomen täytyy kiireellisesti panostaa lasten hyvinvointiin ja syrjinnän ehkäisyyn
Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan Suomen lainsäädännön ja oikeudenkäytön tulisi olla lapsimyönteisempää. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaakin, että Suomen tulisi sisällyttää lapsen edun ensisijaisuutta koskeva perusoikeussäännös perustuslakiin.
– Perustuslain tasoinen säännös lapsen edusta on tarpeellinen, koska se varmistaisi entistä kattavammin ottamaan päätöksenteossa huomioon lapsen oikeudet – silloinkin, kun siitä ei erikseen säädetä alemman tason säädöksissä. Säännös painottaisi myös sekä lainvalmistelijoiden että päätöksentekijöiden velvoitetta tehdä kattavaa lapsivaikutusten arviointia, toteaa lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa raportissaan, että Suomen on siirrettävä lasten hyvinvoinnin turvaamisen painotus raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin toimiin. Erityisesti lapsiasiavaltuutettu painottaa oppilashuollon ja mielenterveys- sekä päihdepalvelujen saatavuutta. Lastensuojelun tulisi voida keskittyä ydintehtäväänsä.
– Tällä hetkellä hoidamme lasten ja nuorten ongelmia niin inhimillisiltä kuin taloudellisilta kustannuksiltaan liian kalliilla tavalla, toteaa Pekkarinen.
Lapsiasiavaltuutettu esittää myös vakavan huolensa koulutukseen kohdistettujen määrärahojen pienentymisestä 2010-luvulla. Koulutuksen merkitys lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on suuri.
Heikoimmin toteutuvat haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeudet
Lapsiasiavaltuutettu painottaa raportissaan, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset kohtaavat muita enemmän syrjintää ja hyvinvoinnin ongelmia. Haavoittuvan aseman taustalla on hyvin erilaisia elämäntilanteita.
– Syrjinnän vastaista työtä on tehostettava lasten elämän kaikilla osa-alueilla, ja syrjinnästä saatua tutkimustietoa on hyödynnettävä nykyistä enemmän, Pekkarinen vaatii.
Tehokkaan lainsäädännön avulla on estettävä lasten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat erityisen haitalliset käytännöt ja tarpeettomat toimenpiteet.
Rikoksia tekevien nuorten auttamiseen tulee panostaa kehittämällä heille suunnattuja pitkäkestoisia palveluja ja tukimuotoja, joiden avulla on mahdollista irtautua rikollisista yhteisöistä ja toimintatavoista. Vankeusajan on oltava viimesijainen keino alaikäisten pysäyttämiseksi, ja sen on tuettava kuntoutusta, koulutusta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan, lapsiasiavaltuutettu korostaa.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutetun raportti YK:n lapsen oikeuksien komitealle (heinäkuu 2022)
Lapsiasiavaltuutetun lausunto YK:n lapsen oikeuksien komitealle (syyskuu 2022)
Suomen valtion yhdistetty 5. ja 6. määräaikaisraportti (2019)
YK:n lapsen oikeuksien komitean lisäkysymykset Suomen valtiolle (pdf) (2022) (englanniksi)
