Pandemia koettelee nuoria

Koronapandemiasta on tullut aiempaa selkeämmin lapsikysymys, kun aikuisista suurin osa on rokotettu ja deltamuunnos leviää lasten keskuudessa. Lapsiasiavaltuutetun tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta seuraa jatkuvasti pandemiatilannetta lapsinäkökulmasta. 

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 23.8. jakamaan näkemyksiä lapsen oikeuksista, koronapandemiasta, arjesta ja taloudesta. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markku Mölläri alusti lapsiasioista julkisen talouden paineessa ja kertoi lapsibudjetoinnista. Hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta korosti alustuksessaan tarvetta lisätä kuntien kriisivalmiussuunnittelua ja kirkastaa kuntien roolia poikkeusajan jälkeen.

Pandemia on nostanut esiin uusia haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemian aikana. Opiskelijajärjestöjen yhteistä näkökulmaa kokoukseen toivat Alexandra Wegelius Finlands Svenska Skolungdomsförbundetista ja Henriikka Mastokangas OSKU ry:stä.

Miten syntyneitä vaurioita voidaan korjata?

– Monet toisen asteen opiskelijat ovat olleet todella yksin suurimman osan korona-ajasta, opintoihin kiinnittyminen on heikentynyt emmekä tiedä, kuinka kauan epävarma terveystilanne jatkuu. On ihan hirveää olla koko ajan etänä, Mastokangas kuvaa. 

– Opiskelijat joutuvat raskaan tilanteen keskellä myös odottamaan psykologipalveluja sietämättömän kauan. Toisen asteen opiskelijoiden näkökulmasta tärkein korjattava asia on nuorten mielenterveyteen panostaminen, Wegelius korostaa.

Opiskelijajärjestöt painottavat etenkin opintojen nivelvaiheiden tärkeyttä: yhteisöllisyyden tukemista, opiskelijakuntien resursointia ja opiskeluhuollon merkitystä. Pandemian jälkien korjaaminen edellyttää sekä välitöntä reagointia että pitkäkestoista tukea.  

– Olen erityisen huolissani tulevien ammattilaisten työkyvystä kaikkien pandemian vaikutusten ja etäopiskelun jälkeen, Mastokangas huomauttaa.

Työmarkkinoilla pandemia iskenyt etenkin nuoriin

Erityisasiantuntija Janne Savolainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi, että työmarkkinoilla pandemia on iskenyt etenkin nuoriin työntekijöihin. 

– Tällä on tietenkin paljon vaikutuksia nuorten talouteen, opiskelumahdollisuuksiin, toiselle paikkakunnalle muuttamiseen, opiskelijaelämään ja heidän tulevaisuuteensa, Savolainen kuvaa. 

– Nuoruutta ei voi elää etänä tai pelkästään kotona vanhempien kanssa, johtaja Henni Axelin opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelta lisää.

– Kaiken kaikkiaan nuorisotyön kentällä on oltu todella joustavia ja innovatiivisia, mutta nuorten ongelmat ja palvelut eivät aina kohtaa, Axelin kuvaa.

Pandemian lapsivaikutukset on arvioitava

Lapsiasianeuvottelukunnassa oli yleinen näkemys, että panostusta tarvitaan nyt etenkin nuorten mielenterveyspalveluihin ja elämänhallinnan tukeen. Pandemian vaikutukset näkyvät viiveellä, joten tilannetta on seurattava pitkään. Palvelujen käyttämisen kynnystä tulee madaltaa ja hoito- ja palveluvelkaa purkaa.

Koronapandemian näkyvyys mediassa, epävarmuus rajoitusten kestosta ja myös lapsiin ja nuoriin kohdistetut rokotevastaiset kampanjat ovat lisänneet lasten turvattomuuden tunnetta. Tällä hetkellä joudutaan tasapainoilemaan riittävän terveysturvallisuuden ja tavallisen arjen mahdollistamisen välillä.

–Päätöksenteon tasolla on tärkeää nyt oikeasti arvioida kaikkien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin ja kuulla heidän näkemyksiään, lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta painottaa.

– On paradoksi, että kahden vuosikymmenen huoli nuorten syrjäytymisestä on vaiennut lähes kokonaan. Nyt tyydytään siihen, että valtaosalla lapsista ja nuorista menee hyvin, napauttaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.