Toteutuvatko lapsen oikeudet peruskoulujen lakkautuksissa?
Maaseutupolitiikan neuvosto, saaristoasiain neuvottelukunta ja lapsiasiavaltuutetun toimisto käynnistävät arviointitutkimuksen maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta peruskoulujen lakkautuksissa. Samalla tarkastellaan lakkautusten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.
Yli puolet peruskouluista on lakkautettu
Suomen peruskouluista 55 prosenttia on lakkautettu vuosien 1990 ja 2020 välillä. Kouluverkon karsiminen on kohdistunut merkittävästi syrjäseutuihin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan erityisesti pieniä, ns. kyläkouluja on lakkautettu eikä alle 50 oppilaan kouluja enää juurikaan ole. Samalla lasten koulumatkat ovat pidentyneet. Koulu voi olla syy perheen muuttopäätökseen alueelle tai alueelta pois, mutta tutkimukset ovat myös osoittaneet, ettei koulun lakkauttaminen suoraan merkitse alueen vetovoimaisuuden vähenemistä.
– Koulujen lakkautukset ovat kohdistuneet etenkin maaseudulla ja saaristossa asuviin lapsiin ja myös yhteisöihin. Maaseutukoulut ovat osa lapsiystävällistä kouluverkkoa ja keskeinen paikallinen elinvoimatekijä. Maaseutupolitiikan neuvosto on ottanut kantaa asiaan ja esittänyt maaseutuopetuksen nykytilan ja tulevaisuusnäkymien valtakunnallista selvittämistä ja kokonaisstrategian luomista. Tähän tarvitaan valtakunnallista arviointitietoa lakkautusten vaikutuksista, toteaa maaseutupolitiikan neuvoston vt. pääsihteeri Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä.
Maaseutupolitiikan neuvoston, saaristoasiain neuvottelukunnan ja lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteisessä hankkeessa arvioidaan, miten peruskoulujen lakkautukset vaikuttavat maaseutu- ja saaristoalueilla lasten yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen perusopetukseen sekä terveeseen kasvuun ja hyvinvointiin, leikkiin ja vapaa-aikaan. Nämä kaikki osa-alueet ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa vahvistettuja lapsen oikeuksia. Hankkeessa arvioidaan myös, mitä kouluverkon harveneminen merkitsee alueiden taloudellisen kehittymisen ja vetovoiman kannalta. Arviointia on valmisteltu alusta lähtien maaseutupolitiikan neuvoston ja saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.
– Elinvoimaisilla kouluilla on myös merkitys alueiden viihtyisyyteen, veto- ja pitovoimaan. Harvaan asutuilla alueilla, kuten saaristossa, koulujen merkitys paitsi oppimispaikkoina, myös kyläyhteisöjen harrastamis- ja kokoontumispaikkoina ja monipalvelukeskuksina korostuu, toteaa saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri.
Lapsen oikeus perusopetukseen on perus- ja ihmisoikeus
Jokaisen lapsen oikeus yhdenvertaiseen perusopetukseen on turvattu sekä perus- että ihmisoikeutena. Lapsia koskevissa hallintoviranomaisten toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Suomessa perusopetuksen lähtökohtana on ollut järjestää opetus mahdollisimman lähellä oppilasta sekä taata lyhyet ja turvalliset koulumatkat.
– Lapsen oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, kehitykseen ja perusopetukseen ovat perustavanlaatuisia. Näiden oikeuksien toteuttamisesta Suomi on aiemmin voinut olla ylpeä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Arvioinnissa selvitetään, millainen yhteys perusopetuksen keskittymisellä koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin on lasten hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja yhdenvertaisuuteen muun muassa koulumatkojen pidentyessä. Arvioinnin lähtökohtana ovat lasten omakohtaiset näkemykset lakkautusten merkityksestä sekä kokemukset vaikutusmahdollisuuksista ja tiedonsaannista. Arviointi kohdistuu lapsiperheiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin asua maaseudulla ja saaristossa niillä alueilla, joissa kouluverkostoa on harvennettu. Lisäksi arvioidaan yritysten kehittämisnäköaloja, kansalaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.
Arvioinnin tulokset alue- ja lapsipolitiikan hyödyksi
Arviointi kohdistuu laajaan aiheeseen, josta ei ole aiemmin tehty kansallisen tason arviointia. Riippumattoman arvioinnin toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Karvilla on itsenäisenä koulutuksen arvioinnin asiantuntijaorganisaationa vahvaa kokemusta koulutuksellisen yhdenvertaisuuden arvioinnista.
Arviointi tuottaa objektiivista tietoa peruskoululakkautusten vaikutuksista päätöksenteon tueksi sekä suositukset lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämiseksi ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Tasa-arvosta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista saatua tietoa voidaan hyödyntää laajasti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Tilasto- ja kyselyaineistojen lisäksi ymmärrystä syvennetään arviointivierailuilla kuntiin sekä lasten, huoltajien ja keskeisten sidosryhmien haastatteluilla. Arvioinnin tulokset valmistuvat loppuvuodesta 2022.
– Arviointimme suuntaavat tulevaisuuteen ja ne ovat kehittäviä. Karvin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti tämäkin arviointi toteutetaan vuorovaikutteisena ja osallistavana prosessina, jolloin tietoa voi hyödyntää jo arvioinnin aikana, korostaa yksikön johtaja Hannele Seppälä Karvista.
