Toteutuuko lapsen etu virallisen lääketieteen ulkopuolisissa hoidoissa?
Lapsiasiavaltuutettu järjesti pyöreän pöydän keskustelun lapsen oikeuksien toteutumisesta virallisen lääketieteen ulkopuolisissa hoidoissa ja hyvinvointipalveluissa. Keskustelu on osa lapsiasiavaltuutetun vuoden 2023 strategista painopistettä, lapsen oikeutta terveyteen. Aihe on ajankohtainen, sillä alan lainsäädäntötarpeen selvittäminen on osa hallitusohjelmaa.
Lapsille tarkoitetuista virallisen lääketieteen ulkopuolisista hoidoista on hyvin vähän tilasto- tai tutkimustietoa. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena oli tarkentaa tilannekuvaa ja tunnistaa tekijöitä, jotka voivat vahvistaa tai heikentää lapsen oikeuksien toteutumista erilaisissa hoidoissa ja hyvinvointipalveluissa. Hoitojen ja palvelujen kirjo on erittäin laaja. Alustajina tilaisuudessa olivat Tampereen yliopiston akatemiatutkija Pia Vuolanto, Luontaishoitajien Keskusliitto ry:n puheenjohtaja Marja Jokela ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen edustaja Sauli Palmu.
Käsitteiden valinta luo mielikuvia ja vaikuttaa keskustelun sävyyn
Julkinen keskustelu virallisen lääketieteen ulkopuolisista hoidoista on usein kärjistynyttä. Toimialasta käytetyt käsitteet, kuten vaihtoehtohoidot tai uskomushoidot, ovat arvolatautuneita ja usein tarkoituksellisesti vastakkain aseteltuja. Neutraalin käsitteistön rakentaminen on vaikeaa, kun palvelujen tarjonta on niin kirjava.
”Erilaisista hoidoista ei ole mielekästä puhua samanaikaisesti esimerkiksi haittavaikutuksia pohdittaessa. Lääkärien tulisi välttää ristiriitaa vanhempien kanssa, ja vanhempien on tärkeää kertoa lääkärille lapsen saamista muista hoidoista, jotta esimerkiksi yhteisvaikutuksia voidaan arvioida”, lastentautiopin vs. professori Sauli Palmu korosti alustuksessaan.
Pyöreän pöydän keskustelijoiden mukaan virallisen terveydenhuollon ulkopuoliseen hoitoon hakeutumisen taustalla voi olla esimerkiksi halu täydentää terveydenhuollon palveluja, koettu vaikeus päästä terveydenhuollon palvelujen piiriin, vanhempien omat kokemukset erilaisista hoidoista tai erilaiset elämänkatsomukselliset syyt.
Mitä lainsäädännön muutoksia alalle tarvitaan?
Tällä hetkellä hoitoja ja palveluja tarjoavien palveluntarjoajien kenttä ja määrä on hahmottumaton.
”Toimintaan ei ole ilmoitus- tai lupamenettelyä eikä toimijoille ammattipätevyysvelvoitteita. Viranomaiset ja asiakkaat eivät siten tiedä tarjottavista palveluista ja palveluntarjoajista tarkemmin, ja palvelut ovat hyvin erilaisia sekä sisällöltään että vaikuttavuudeltaan ja riskeiltään. Alan valvonta on jälkikäteistä, ja nykyinen sääntely soveltuu toimialaan heikosti. Lapset on tunnistettu kaikissa palveluissa haavoittuvaksi ryhmäksi”, ylitarkastaja Annina Nyholm Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta kertoo.
Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin myös hallitusohjelmakirjausta lainsäädäntötarpeen selvittämisestä. Lainsäädäntöä kehittämällä lasten asema voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon.
”Hallitusohjelmakirjaus jättää vielä avoimeksi, aiotaanko selvittää vain alan valvontaa vai myös tarvetta säädellä esimerkiksi alan koulutusvaatimuksia, ammattilaisten rekisteröintiä, ammattieettisiä ohjeita tai mahdollista palveluntarjoamisen rajoittamista, jolloin tiettyjä hoitomuotoja ei saisi tarjota lapsille”, juristi Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta selventää.
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että kaikessa toiminnassa tulee edistää lapsen oikeuksia ja huomioida tärkeimpänä asiana lapsen etu.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelu 10.10.2023: Lapsen oikeudet ja virallisen lääketieteen ulkopuoliset hoitomuodot ja hyvinvointipalvelut. Muistio verkkosivuilla
