Romanilapset kohtaavat syrjintää ja saavat tukea vahvoista verkostoistaan
Romanilapset voivat Suomessa varsin hyvin, ilmenee lapsiasiavaltuutetun 14.2. julkaistavasta selvityksestä. Romanilasten arkea kuitenkin varjostavat kokemukset syrjinnästä, mikä aiheuttaa epävarmuutta myös tulevaisuuteen. Lapset tarvitsevat aikuisten tukea unelmiensa saavuttamiseen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden nivelvaiheissa.
Suomen romanilapset ovat selvityksen perusteella ylpeitä taustastaan ja haluaisivat oppia myös romanikieltä. Oman kulttuurin, tapojen ja perinteiden tuntemus vahvistaa lasten identiteettiä ja luo yhteenkuuluvuutta perheen ja suvun kanssa. Romaniasuun pukeutuminen on monille lapsille kunnia-asia, vaikka sen tiedetään lisäävän ennakkoluuloja pääväestön keskuudessa.
Erityisenä voimavaratekijänä romanilasten hyvinvoinnille voidaan pitää tiivistä perhettä ja sukua. Kavereihin kuuluu monilla lapsilla myös serkkuja ja muita sukulaisia. Erityisesti nuoremmat romanilapset kertoivat avoimuudesta ja läheisyydestään vanhempiinsa.
”Perhe on tärkeä, tärkeää on elää ja olla yhteydessä muiden romanien kanssa. Kaveruus sekä kunnioittaminen kaikkien välillä on myös tärkeää”, painotti romanilapsi selvityksessä.
Romanilapset kohtaavat jatkuvasti syrjintää
Selvityksen tulosten mukaan romanilasten hyvinvointia heikentää lasten kohtaama syrjintä.
”Syrjintä on toistuvaa ja sitä tapahtuu niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Lasten kertomusten mukaan aikuisilla ei useinkaan ole keinoja tukea lapsia syrjintätilanteissa ja lopettaa syrjintää”, erikoistutkija Elina Weckström lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.
Koulussa syrjintä ilmenee esimerkiksi ulossulkemisena. Lapset kertoivat myös siitä, että muita lapsia kiellettiin viettämästä aikaa heidän kanssaan.
”Mä tein romaneista sellaisen esitelmän. Ja sitten sen jälkeen ne ei enää ottanut mua jalkapalloon mukaan”, selvitykseen osallistunut romanilapsi kertoi.
Syrjintäkokemukset tekivät lapset surullisiksi ja aiheuttivat huolta ja pelkoa tulevaisuudesta. Toistuvat syrjintäkokemukset heikentävät lasten turvallisuudentunnetta ja mahdollisuutta olla oma itsensä.
”Surullista, miten paljon on syrjintää. On surullista, että osa näkee minut varkaana, huonona, tyhmänä”, romanilapsi kuvasi selvityksessä.
Syrjintäkokemukset myös lannistivat lapsia ja vaikuttivat esimerkiksi opiskelumotivaatioon.
”Minua pelottaa se, miten pääsen opiskelemaan. Sit kun haluan asunnon ja töitä, niin saanko niitä”, eräs romanilapsi kuvasi.
”Selvitykseen vastasi huomattavan suuri osa Suomen 11–17-vuotiaista romanilapsista. Lasten näkemykset syrjinnästä on otettava vakavasti huomioon. Katsonkin, että selvitys velvoittaa yhteiskuntamme kriittiseen itsetutkiskeluun”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.
Romanilapset tarvitsevat tukea unelmiensa toteuttamiseen
Erityistä huomiota tulee kiinnittää erilaisiin elämän nivelvaiheisiin. Romanilasten kohtaama syrjintä voi vaikuttaa ja tulee näkyväksi esimerkiksi lapsen aloittaessa koulun, siirtyessä yläkouluun, pukeutuessa romaniasuun ja pohtiessa toisen asteen opintoja.
”Opettajat voisi ottaa enemmän huomioon romanilapset, eikä jättää syrjään vaan koska oletetaan, että ei romanilapsia kiinnosta koulunkäynti. Se voi joskus olla vaan heikkoa itsetuntoa, ujoutta tai että tuntee itsensä ulkopuoliseksi”, selvitykseen osallistunut romanilapsi suosittelee.
Romanilapset kertoivat monenlaisista tulevaisuudensuunnitelmista. Ammattiin kouluttautuminen nähtiin selkeänä jatkumona perusopetukselle. Kouluttautumisesta huolimatta lapset näkivät työllistymisen ja toimeentulonsa epävarmana. Onkin tärkeää, että romanilapset saavat yläkoulun ja toisen asteen oppilaanohjauksessa vahvistusta ja konkreettisia askelmerkkejä unelmiensa toteuttamiselle.
Selvityksen toteuttaminen
Lapsiasiavaltuutetun toimisto toteutti selvityksen romanilasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta vuonna 2022. Selvitys on osa kansallista lapsistrategiaa, ja se tehtiin yhteistyössä romaniyhteisön kanssa. Selvityksessä haastateltiin 18 romanilasta ja verkkokyselyyn osallistui 93 iältään 11–17-vuotiasta romanilasta.
”On hienoa, että tämän selvityksen tuloksia pystyttiin huomioimaan myös Suomen romanipoliittisen ohjelman (2023–2030) suunnittelussa. Romanilasten ja -nuorten asiat on nostettu esille omana kokonaisuutenaan perustuen selvityksen tuloksiin ja avointen työryhmien ehdotuksiin. Ohjelman toimenpide-ehdotuksissa on muun muassa romanilasten osallisuutta vahvistavien vaikutuskanavien kehittäminen, jossa voidaan hyödyntää esimerkiksi koulujen ja nuorisotyön yhteistyötä”, kertoo ohjausryhmän jäsen Marko Stenroos Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Lisätietoja
Alkuperäisjulkaisu: Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). ”Tulee fiilis, et nää oikeesti hyväksyy mikä mä oon”: Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:3.
Selvityksen esite suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja romanikielellä
Julkaisutilaisuus etäyhteydellä 14.2.2023 klo 10.00–11.30. Julkaisutilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ja siinä on viittomakielen tulkkaus. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Osallistumislinkki
