Luonto ja luottamus tulevaisuuteen nousseet keskeisiksi tekijöiksi lasten ja nuorten hyvässä elämässä

Luonnolla ja luottamuksella tulevaisuuteen on suuri rooli lasten ja nuorten kokemuksissa hyvästä elinympäristöstä, ilmenee juuri julkaistusta tutkimuksesta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston tutkimus, joka pohjautuu lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisiin, on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä Children and Society -aikakauslehdessä.

Kun 5–19-vuotiaat lapset ja nuoret kertoivat lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa hyvästä elinympäristöstä ja hyvinvoinnin edellytyksistä, he toivat esille tarvettaan unelmoida, luottaa tulevaisuuteen ja siihen, että maapallo säilyy elinkelpoisena. Maapallon elinkelpoisuus tarkoitti lapsille ja nuorille luonnon säilymistä puhtaana sekä rauhaa ja demokratiaa. Heidän mielestään asiat tulisi ratkaista neuvottelemalla ja yhteistyöllä, ei kamalilla sodilla.

– Lapset ja nuoret arvostivat lähiympäristössään puhdasta ja rauhoittavaa luontoa. He olivat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta erityisesti ilmastonmuutoksen takia. Osa lapsista ajatteli pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön omalla toiminnallaan, kun taas osa lapsista ajatteli vastuun ympäristön elinkelpoisuuden turvaamisesta olevan ensisijaisesti aikuisilla, erikoistutkija Terhi Tuukkanen lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat asiat maaseudulla ja kaupungissa

Lapsiasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on tavata lapsia ja nuoria ja välittää heidän näkemyksiään päätöksentekijöille. Lapsia ja nuoria tavattiin maaseudulla ja kaupungissa: päiväkodissa, yläkoulussa ja nuorten leirillä. Lapset ja nuoret kertoivat näkemyksiään hyvästä elinympäristöstä puhumalla, kirjoittamalla ja piirtämällä.

Lasten ja nuorten vastaukset analysoitiin sosiologi Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa hyödyntäen. Hyvinvointiteorian mukaan ihmisen hyvässä elämässä kolmenlaisten tarpeiden tulee toteutua: elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being).

– Lapset ja nuoret kertoivat elintasoon (having) liittyen esimerkiksi liikenneyhteyksien ja koulutusmahdollisuuksien vähäisyydestä. Etenkin syrjäseutujen nuorille pitkät välimatkat palveluihin tai kiinnostaviin kouluihin aiheuttivat harmia. Sosiaalisissa suhteissa (loving) lapsille ja nuorille oli tärkeää kunnioitus toisia kohtaan. Perhe ja kaverit olivat tärkeitä, ja pienillä paikkakunnilla asuvat arvostivat erityisesti yhteisöllisyyttä. Vihapuheen ja väkivallan uhkan koettiin tuovan turvattomuutta elinympäristöön. Lapset ja nuoret kertoivat toteuttavansa itseään (being) leikkimällä, harrastamalla mieleisiä asioita, olemalla luonnossa sekä pyrkimällä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, Tuukkanen kertoo tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksessa tuli esille, että lapsilla ja nuorilla on myös sellaisia hyvään elinympäristöön liittyviä tarpeita, joita Allardtin teoria ei tunnista. Tämän vuoksi teoriaa laajennettiin neljännellä hyvinvoinnin osa-alueella, joka kuvaa lasten tarvetta unelmoida, luottaa tulevaisuuteen ja siihen, että maapallo säilyy elinkelpoisena.

Aikuiset eivät ota lasten tulevaisuutta riittävän vakavasti, kokevat lapset ja nuoret

Lapset ja nuoret toivoivat aikuisilta enemmän kunnioitusta heidän näkemyksiään kohtaan. He kokivat, että aikuiset ja erityisesti päättäjät eivät riittävästi kiinnitä huomiota lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksiin tai siihen, millaista elämä on tulevaisuudessa. Lapset ja nuoret toivoivat, että heidän huolensa ilmastonmuutoksesta otetaan tosissaan.

”Muistakaa kuunnella nuorisoa koska meissä on tulevaisuus”, ilmastoasioista kiinnostuneet nuoret kirjoittivat.

Lapset ja nuoret kertoivat pyrkivänsä vaikuttamaan elinympäristöä koskeviin asioihin sosiaalisen median kautta sekä äänestämällä ja miettimällä omia kulutusvalintojaan. Osa tunnisti koko talousjärjestelmän olevan konfliktissa ilmastonmuutoksen kanssa. Esikoululaiset pohtivat ympäristöongelmia roskaamisen näkökulmasta. He toivat esille, että luonnon ympäristöongelmat täytyisi voida siivota samaan tapaan kuin jätevettä voidaan puhdistaa jätevedenpuhdistamolla:

Tutkija: Kun te sanoitte, että luonto kuolee jos sinne heittää roskia, niin mitä me ihmiset voitas tehdä, että se luonto ei kuolis?

Lapsi: Siivota.

Lapsi: Ja laittaa ne roskiin.

Lapsi: Ja sit roska-auto tulee hakeen ne.

Lapsi: Ja sitten luonto olis ihan normaali.

Lapsi: Ja sitten kukaan eläimistä ei kuolis.

Lapsi: Että me voitas niinku jätevesille voijaan tehä silleen että ne voidaan viedä sinne jätevedenpuhdistamoihin.

Lapsi: Ja sitten jos ei oo eläimillä vettä ni ne voi kuolla siihen.

Lisätietoja

Alkuperäinen artikkeli: Tuukkanen, Terhi & Pekkarinen, Elina (2022). Children's experiences of a good environment and its future—Developing theoretical framework for children's wellbeing. Children & Society, 1–16. DOI: 10.1111/chso.12595.

Kysy lisätietoja erikoistutkija Terhi Tuukkaselta. Yhteystiedot