Kriittinen ajankohta lasten asioiden parantamiseksi on nyt
Lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa torstaina 10.4. julkaistavassa vuosikertomuksessaan lasten tilanteen parempaa huomioimista. Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ovat paljon vartijoina, sillä historian suurimmassa uudistuksessa on nyt kriittinen ajankohta järjestää lasten asiat kunnissa ja hyvinvointialueilla kuntoon. Lasten määrä vähenee, ja samalla he ovat Suomen tulevaisuuden kannalta korvaamattoman tärkeitä.
Lapsiasiavaltuutettu raportoi valtioneuvostolle vuosikertomuksessaan lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehittymisestä.
– Aloitetaan huonoista uutisista – hälytysmerkeistä, joihin täytyy reagoida. Nuorten huumekuolemat ja itsemurhat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta on lisääntynyt. Jokaisessa lasten tapaamisessa lapsiasiavaltuutetulle kerrottiin kiusaamisesta, johon aikuiset eivät puutu riittävästi. Lasten väkivalta- ja ryöstörikollisuus on raaistunut. Jo joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, ja lapset jonottavat monella alueella lastensuojelun apua, jota pitäisi saada heti. Samalla lastensuojelun apu painottuu voimakkaasti huostaanottoihin ja kiireellisiin sijoituksiin. Emme voi yhteiskuntana hyväksyä näitä asioita, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.
Päätöksillä on pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiin
Tänä keväänä kuntiin ja hyvinvointialueille valitaan uudet päättäjät. Kiireellisten ratkaistavien asioiden ja taloudellisen paineen keskellä päättäjien on välttämätöntä huomata, että nyt rakennetaan historiallisen suurta palvelujärjestelmän uudistusta ja rakenteita, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään. Päätöksenteossa onkin säästöpaineista huolimatta kriittisen tärkeää muistaa arvioida huolellisesti päätösten lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset lapsiin. Päätösten pitää perustua riittävään ja tutkittuun tietoon.
Ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin aikana Suomessa on alle miljoona lasta. Lasten huomioiminen päätöksenteossa ja pitkäjänteinen panostaminen lasten hyvinvointiin on koko yhteiskunnan etu. On vastuutonta tehdä päätöksiä pistemäisesti huomioimatta kokonaisuutta ja päätösten vaikutuksia lapsiin. Esimerkiksi lastensuojelulain kokonaisuudistus ja sosiaaliturvan leikkaukset on päätetty toteuttaa osissa. Lapsiasiavaltuutettu seuraa huolestuneena, millaiset kokonaisvaikutukset näillä reformeilla on.
– Arvokkain ja vaikuttavin työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään arjessa. Apua ja tukea on saatava jo varhain. Jos tätä ei huomioida, se tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi, lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen laatinut ylitarkastaja Katja Mettinen muistuttaa.
Koulutus on tehokkain tapa tasoittaa eriarvoisuutta – ongelmat ratkaistaan yhteisellä työllä
Kestävä talouskasvu edellyttää hyvinvoivia, rohkeita ja osaavia nuoria, joiden työ on tuottavaa ja innovatiivista. Koulutus on tehokkain ja toimivin tapa tasoittaa taustoista johtuvaa eriarvoisuutta.
Koulutuksesta säästäminen kostautuu paitsi kunnille, myös perheille ja koko yhteiskunnalle. Koulu on lapsille enemmän kuin oppimisen paikka. Koulunkäynti kasvattaa lapsen yhteiskunnan jäseneksi. Koulunkäynnin ja mielekkään vapaa-ajan vieton tukeminen ehkäisee tehokkaasti myös rikollisuutta ja syrjäytymistä.
– On totta, ettei koulu yksin voi ratkaista yhteiskunnan ongelmia, mutta osaamisensa ja voimansa yhdistämällä eri alojen ammattilaiset voivat sen tehdä. Esimerkiksi kiusaamista, väkivaltaa ja nuorisorikollisuutta on voitu tehokkaasti vähentää ammattilaisten välisellä yhteistyöllä. Ratkaisuja on etsittävä yhdessä lasten ja perheiden kanssa, Pekkarinen muistuttaa.
Yhteistyön rakentaminen vaatii toimintatapojen kehittämistä ja voimakasta panostamista ennaltaehkäisevään työhön sekä tiedonkulun esteiden poistamista. Ongelmien ennaltaehkäisy on tehokkainta, vaikuttavinta ja myös inhimillisintä.
Lasten ja nuorten mukaan unelmien koulu on paikka, jossa jokainen saa olla oma itsensä, oppilaita kuunnellaan ja heidät huomioidaan yksilöinä, eikä ketään kiusata. Jokaisen lapsen tulee kokea kuuluvansa yhteen lapsuuden keskeisimmistä yhteisöistä.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2024 ”Unelmien koulussa saa olla oma itsensä” julkaistaan torstaina 10.4. klo 10.00–11.30. Vuosikertomus luovutetaan valtioneuvostolle etäyhteydellä järjestettävässä julkaisutilaisuudessa, joka on kaikille avoin. Julkaisutilaisuus on pääosin suomenkielinen, ja lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.
Julkaisutilaisuuden ohjelma ja osallistumislinkki
