Suomen talous voi selviytyä väestönmuutoksesta panostamalla lapsiin ja koulutukseen
Suomi tulee selviämään väestörakenteen dramaattisesta muutoksesta vain panostamalla lapsiin ja koulutukseen. Onnistuminen kasvatuksessa ja koulutuksessa kompensoi syntyvyyden alenemista. Lapsiperheköyhyys voi kuitenkin tehdä tyhjäksi yhteiskunnan investoinnit lapsiin. Lapsiasiavaltuutetun tämän vuoden strategisena painopisteenä on talous ja lapsen oikeudet.
Lapsiasiavaltuutetun työn tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 3.2.2026 keskustelemaan makrotaloudesta lapsuuden näkökulmasta. Alustajina toimivat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta.
Lasten rooli kansantaloudessa
Väestörakenteella on aina kauaskantoisia talousvaikutuksia. Syntyvyyden dramaattinen lasku Suomessa ei vielä juuri näy varhaiskasvatuksessa, koska entistä suurempi osuus pienten lasten ikäluokista osallistuu nykyään varhaiskasvatukseen. Perusopetuksessa ikäluokkien pieneneminen näkyy jo ennen kaikkea alueellisten erojen kasvuna. Muutoksen vauhti tulee kasvamaan.
– Yhteiskunnallisesta syntyvyys- ja huoltosuhdekeskustelusta huolimatta vaikuttaa siltä, ettemme vieläkään kunnolla ymmärrä, miten suuret muutokset maassamme ovat käsillä, Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta pohtii.
– Työvoiman riittävyydestä tulee nykyisellä syntyvyydellä pysyvä ongelma. Tähän meidän tulisi ryhtyä määrätietoisesti varautumaan. Erityisen tärkeää on panostaa lapsiin.
Valkosen mukaan kansantalouden kannalta tuottavuuden kasvu on tärkeämpää kuin työvoiman määrä. Tähän Suomi voi vaikuttaa ennen kaikkea koulutustason noston kautta.
– Onnistuminen kasvatuksessa ja koulutuksessa kompensoi syntyvyyden alenemista. Vaikutukset näkyvät hitaasti, mutta ovat pitkäaikaisia. Koulutustaso vaikuttaa tutkitusti myös elinikään, työuran pituuteen ja terveyteen. Hyvin koulutettu kansakunta selviää maailman myllerryksissä parhaiten, Valkonen kertoo.
Lapset ovat kuluerä ja investointi
– Talouden näkökulmasta lapsuus on sekä kuluerä että investointi, niin kotitalouksien kuin julkisen talouden näkökulmasta. Karrikoiden on niin, että kotitaloudet kattavat lapsista syntyvät kulut ja yhteiskunta puolestaan investoi lasten osaamiseen ja terveyteen, analysoi professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta.
Lapsuus on Suomessa muutoksessa, ja tällä on kauaskantoisia vaikutuksia myös talouteen. Perheen merkitys lasten elämässä on kasvanut, ja perheet myös tekevät enemmän yksilöllisiä valintoja kuin ennen. Lapsia ja lapsiperheitä on entistä vähemmän. Keskimäärin vanhemmilla ja yhteiskunnalla on siis enemmän varaa panostaa lapsiin, mutta samaan aikaan entistä useampi lapsi kuitenkin asuu pienituloisissa perheissä. Aineellista puutetta kokee joka kymmenes lapsi ja peräti joka neljäs yksinhuoltajaperheen lapsi.
– Lapsiperheköyhyys tekee tyhjäksi yhteiskunnan investoinnit lapsiin, sillä köyhyys vaikuttaa kykyyn kuvitella itselleen tulevaisuuksia. Siksi sillä on niin kauaskantoiset vaikutukset. Lohdullista on kuitenkin se, että lapsiperheköyhyyteen on varsin helppo vaikuttaa sosiaaliturvapolitiikalla, Häikiö kertoo.
– Lapsuuden hinnasta, investoinneista ja tuottavuudesta keskusteltaessa on tärkeää pitää mukana keskustelussa myös lapsuuden itseisarvo sekä ne lapset ja nuoret, joista ei tule tuotteliaita veronmaksajia. Kaikkien lasten hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Hyvä lapsi- ja perhepolitiikka on tehokasta ja inhimillistä talouspolitiikkaa ikääntyvässä yhteiskunnassa, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.
Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee tänä vuonna lasten asemaa ja oikeuksia erilaisista talouteen liittyvistä näkökulmista. Lapsiasiavaltuutettu tapaa lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea ja kuulee heidän näkemyksiään taloudesta ja rahasta. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu tapaa sidosryhmiä ja julkaisee monitieteisen artikkelikokoelman taloudesta ja lapsen oikeuksista.
Lue lisää
Lapsiasianeuvottelukunta
Lapsiasiavaltuutetun toimintasuunnitelma 2026
