Kiusaaminen ja ongelmien sivuuttaminen heikentävät yhdenvertaisuutta koulussa
Lapset eri puolilla Suomea kertoivat lapsiasiavaltuutetulle näkemyksiään koulun ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta. Tapaamisten perusteella koulu ei ole yhdenvertainen paikka kaikille lapsille, ja tähän ovat syynä lasten näkemysten mukaan etenkin kiusaaminen ja ongelmien sivuuttaminen.
Lapset eivät saa yhdenvertaista kohtelua koulussa. Näin kertoivat lapset, kun lapsiasiavaltuutettu jutteli heidän kanssaan koulun ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta keväällä 2025. Eri puolilla Suomea pidettyihin tapaamisiin osallistui yhteensä 115 ala- tai yläkoululaista, lukiolaista tai ammattiin opiskelevaa, alle 18-vuotiasta lasta. Lasten mielestä kiusaaminen ja syrjintä estää lasten yhdenvertaisuuden toteutumista koulussa.
– Joidenkin mielestä koulu ei ole hyvä paikka, koska heitä kiusataan ja lyödään melkein aina, totesi lapsiasiavaltuutetun tapaamiseen osallistunut alakoululainen Turusta.
Myöskään opettajat eivät aina kohtele lapsia tasapuolisesti. Lapset kertoivat, että opettajilla on usein lempioppilaita, jotka saavat aseman yleensä hyvillä arvosanoilla. Jotkut oppilaat puolestaan leimautuvat häiriköiksi ja joutuvat opettajien silmätikuiksi, vaikka olisivat parantaneet käytöstään.
Taustatekijät vaikuttavat lasten asenteisiin ja oppimisen valmiuksiin
Lasten mielestä heidän taustansa vaikuttaa siihen, toteutuuko yhdenvertaisuus koulussa. Esimerkiksi oppimisvaikeudet, oppimiseen vaikuttavat sairaudet, vaikeat kotiolot ja koettu stressi nähtiin syinä sille, ettei koulu aina ole hyvä paikka kaikille lapsille. Lapset kertoivat, että näitä ongelmia ei huomioida koulussa riittävän hyvin.
– Oppilaiden erilaisuus, esimerkiksi oppimistyyli, oppimisvaikeudet; luonne ja persoonallisuus; perussairaudet kuten astma, diabetes; tai henkilökohtaiset ongelmat, esimerkiksi ADHD, ahdistus, masennus, univaikeudet ja perheongelmat. Ne kaikki vaikuttaa eri tavalla koulunkäyntiin ja sitten muut ei tajua sitä. Kaikilla pitäisi olla sellainen perusmuotti, miten pitää oppia ja milloin pitää oppia ja missä ajassa, kuvaili kotkalainen yläkoululainen.
Lapset tunnistivat oppilaiden välillä isoja osaamiseroja. Kun heiltä kysyttiin, pitäisikö eroja yrittää tasoittaa, lasten näkemykset jakautuivat. Osa lapsista oli sitä mieltä, että niitä lapsia, jotka osaavat vähemmän, pitäisi auttaa muita enemmän. Näin kaikilla olisi samat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Toiset lapset ajattelivat, että kaikkien ei tarvitsekaan olla hyviä kaikessa ja että osaamiserot pitää hyväksyä.
Lapset tunnistivat, että myös heidän oma asenteensa koulunkäyntiä ja opiskelua kohtaan on tärkeä. Lasten asenteissa on kuitenkin isoja eroja. Jotkut kertoivat haluavansa opiskella, oppia uutta ja saada hyvän ja mieluisan opiskelupaikan ja työn tulevaisuudessa. Osa puolestaan kertoi olevansa koulussa pelkästään pakon vuoksi tai siksi, että siellä näkee kavereita.
Lapset kertoivat, että asenteisiin vaikuttavat monet taustatekijät, kuten vanhemmilta saatu tuki: jos vanhempia ei kiinnosta lapsen koulunkäynti, ei se kiinnosta lastakaan.
Lapsille tukea ja kouluihin myönteinen ilmapiiri
Lasten mielestä yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää kouluissa tarjoamalla lapsille enemmän oppimisen tukea. Olisi tärkeää tarjota tukea suoraan oppilaille, sillä nykyisin tilanne voi olla se, että oppilaat joutuvat pyytämään ja hakemaan tukea itse. Enemmän tukea toivottiin myös opinto-ohjaajilta ja kouluterveydenhuollon ammattilaisilta.
– Matalampi kynnys avun hakuun, että olisi helpompi saada apua ja että ei tarvis hävetä sitä avun hakemista, sanoi kuhmolainen lukiolainen.
Yhdenvertaisuuden edistämiseksi lapset panostaisivat koulussa monipuolisiin opetustapoihin, lasten yksilölliseen kohtaamiseen, kaverisuhteiden tukemiseen sekä myönteiseen ja kannustavaan ilmapiiriin. Myös vanhemmilta lapset odottavat tukea ja positiivista asennetta lapsen koulunkäyntiä kohtaan.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisten muistiot verkkosivuilla
