Hyppää sisältöön

Kiusaaminen ja ongelmien sivuuttaminen heikentävät yhden­vertaisuutta koulussa

Lapset eri puolilla Suomea kertoivat lapsiasia­valtuutetulle näkemyksiään koulun ja koulutuksen yhden­vertaisuudesta. Tapaamisten perusteella koulu ei ole yhden­vertainen paikka kaikille lapsille, ja tähän ovat syynä lasten näkemysten mukaan etenkin kiusaaminen ja ongelmien sivuuttaminen.

Lapset eivät saa yhdenvertaista kohtelua koulussa. Näin kertoivat lapset, kun lapsiasia­valtuutettu jutteli heidän kanssaan koulun ja koulutuksen yhden­vertaisuudesta keväällä 2025. Eri puolilla Suomea pidettyihin tapaamisiin osallistui yhteensä 115 ala- tai yläkoululaista, lukiolaista tai ammattiin opiskelevaa, alle 18-vuotiasta lasta. Lasten mielestä kiusaaminen ja syrjintä estää lasten yhden­vertaisuuden toteutumista koulussa.

– Joidenkin mielestä koulu ei ole hyvä paikka, koska heitä kiusataan ja lyödään melkein aina, totesi lapsiasia­valtuutetun tapaamiseen osallistunut alakoululainen Turusta.

Myöskään opettajat eivät aina kohtele lapsia tasapuolisesti. Lapset kertoivat, että opettajilla on usein lempi­oppilaita, jotka saavat aseman yleensä hyvillä arvosanoilla. Jotkut oppilaat puolestaan leimautuvat häiriköiksi ja joutuvat opettajien silmä­tikuiksi, vaikka olisivat parantaneet käytöstään.

Tausta­tekijät vaikuttavat lasten asenteisiin ja oppimisen valmiuksiin

Lasten mielestä heidän taustansa vaikuttaa siihen, toteutuuko yhden­vertaisuus koulussa. Esimerkiksi oppimis­vaikeudet, oppimiseen vaikuttavat sairaudet, vaikeat kotiolot ja koettu stressi nähtiin syinä sille, ettei koulu aina ole hyvä paikka kaikille lapsille. Lapset kertoivat, että näitä ongelmia ei huomioida koulussa riittävän hyvin.

– Oppilaiden erilaisuus, esimerkiksi oppimis­tyyli, oppimis­vaikeudet; luonne ja persoonallisuus; perussairaudet kuten astma, diabetes; tai henkilö­kohtaiset ongelmat, esimerkiksi ADHD, ahdistus, masennus, univaikeudet ja perheongelmat. Ne kaikki vaikuttaa eri tavalla koulunkäyntiin ja sitten muut ei tajua sitä. Kaikilla pitäisi olla sellainen perusmuotti, miten pitää oppia ja milloin pitää oppia ja missä ajassa, kuvaili kotkalainen yläkoululainen.

Lapset tunnistivat oppilaiden välillä isoja osaamiseroja. Kun heiltä kysyttiin, pitäisikö eroja yrittää tasoittaa, lasten näkemykset jakautuivat. Osa lapsista oli sitä mieltä, että niitä lapsia, jotka osaavat vähemmän, pitäisi auttaa muita enemmän. Näin kaikilla olisi samat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Toiset lapset ajattelivat, että kaikkien ei tarvitsekaan olla hyviä kaikessa ja että osaamiserot pitää hyväksyä.

Lapset tunnistivat, että myös heidän oma asenteensa koulun­käyntiä ja opiskelua kohtaan on tärkeä. Lasten asenteissa on kuitenkin isoja eroja. Jotkut kertoivat haluavansa opiskella, oppia uutta ja saada hyvän ja mieluisan opiskelu­paikan ja työn tulevaisuudessa. Osa puolestaan kertoi olevansa koulussa pelkästään pakon vuoksi tai siksi, että siellä näkee kavereita.

Lapset kertoivat, että asenteisiin vaikuttavat monet tausta­tekijät, kuten vanhemmilta saatu tuki: jos vanhempia ei kiinnosta lapsen koulunkäynti, ei se kiinnosta lastakaan.

Lapsille tukea ja kouluihin myönteinen ilma­piiri

Lasten mielestä yhden­vertaisuutta voitaisiin edistää kouluissa tarjoamalla lapsille enemmän oppimisen tukea. Olisi tärkeää tarjota tukea suoraan oppilaille, sillä nykyisin tilanne voi olla se, että oppilaat joutuvat pyytämään ja hakemaan tukea itse. Enemmän tukea toivottiin myös opinto-ohjaajilta ja koulu­terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Matalampi kynnys avun hakuun, että olisi helpompi saada apua ja että ei tarvis hävetä sitä avun hakemista, sanoi kuhmolainen lukiolainen.

Yhden­vertaisuuden edistämiseksi lapset panostaisivat koulussa monipuolisiin opetus­tapoihin, lasten yksilölliseen kohtaamiseen, kaveri­suhteiden tukemiseen sekä myönteiseen ja kannustavaan ilmapiiriin. Myös vanhemmilta lapset odottavat tukea ja positiivista asennetta lapsen koulun­käyntiä kohtaan.

Lisä­tietoja

Lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisten muistiot verkkosivuilla