Koulutuksen inkluusio on lapsen oikeus – ei säästökeino
Suomessa inkluusion toteuttaminen koulutuksessa ei ole onnistunut lapsen oikeuksia turvaavalla tavalla. Inkluusiota on paikoin käytetty säästökeinona, kun tukea tarvitsevia lapsia on sijoitettu yleisopetukseen ilman heidän tarvitsemiaan tukitoimia. Tämä vaarantaa lasten yhdenvertaiset oikeudet koulutukseen ja hyvinvointiin.
Lapsiasiavaltuutetun järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa asiantuntijat arvioivat inkluusion nykytilaa ja edellytyksiä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Keskusteluun osallistui tutkijoita sekä järjestöjen, viranomaisten ja valtionhallinnon edustajia.
Koulutuksen inkluusio tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella on oikeus opiskella lähikoulussaan riippumatta hänen tuen tarpeistaan tai taustastaan. Suomi on sitoutunut edistämään inkluusiota osana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että inkluusio on keskeinen keino turvata jokaiselle lapselle oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja osallisuuteen. Inkluusio ei tarkoita pelkästään kaikkien oppilaiden opiskelua samassa koulussa, vaan kokemusta kuulumisesta, turvallisuudesta ja tuesta omien tarpeiden mukaan.
– Lasten kokemusten perusteella inkluusiota vahvistavat erityisesti lasten näkemysten huomioiminen, kiusaamiseen puuttuminen, oikea-aikainen tuki ja tunne siitä, että kuuluu porukkaan, kertoo ylitarkastaja Katja Mettinen lapsiasiavaltuutetun toimistosta.
Onnistunut inkluusio vaatii rakenteita ja resursseja
Tutkimusten mukaan inkluusio ei synny yksittäisillä päätöksillä tai opettajien yksittäisillä toimilla. Keskeisiä tekijöitä ovat selkeä valtakunnallinen ohjaus, riittävä rahoitus sekä kouluyhteisöjen osaaminen, asenteet ja johtaminen.
– Inkluusio rakentuu rakenteiden, käytäntöjen ja ihmisten vuorovaikutuksessa. Se on moniulotteinen kokonaisuus, jota ei voi siirtää yksittäisen koulun tai opettajan vastuulle, toteaa tutkijatohtori Mirva Poikola Itä-Suomen yliopistosta.
Oppimisen tuki ja koulun sosiaalinen ilmapiiri kietoutuvat tiiviisti yhteen. Turvalliset vertaissuhteet ja myönteinen ilmapiiri ovat oppimisen edellytyksiä.
Oppimisen tuen uudistus on mahdollisuus – jos toimeenpano onnistuu
1.8.2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus korostaa inkluusiota, samoin kuin päivitetyt varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Keskustelijat näkivät oppimisen tuen uudistuksen merkittävänä mahdollisuutena vahvistaa inkluusiota koulutuksessa, mutta korostivat onnistuneen toimeenpanon ratkaisevaa merkitystä. Uudistus on laaja ja sen toteuttaminen edellyttää kunnissa ja kouluissa aikaa ja osaamista. Pyöreän pöydän keskustelussa kannettiin huolta kuntien taloudellisen tilanteen vaikutuksista uudistuksen toteutukseen.
– Oppimisen tuen ratkaisuissa on aina lähdettävä lapsen oikeuksista, ei kuntatalouden säästöpaineista, painottaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän muistio ja esitysmateriaalit
