Hyppää sisältöön

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistaminen on haastava tehtävä. Lasten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten on tärkeää tunnistaa väkivallan merkit lapsessa. Tätä helpottamaan Suomessa on koottu ohjeet lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille fyysisen väkivallan tunnistamiseksi. Ohjeista voivat hyötyä muutkin, kuten lasten läheiset, vapaaehtois­työtä tekevät tai harrastusten ohjaajat.

Ohjeet lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamiseksi on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Barnahus-hankkeen verkkosivuille.

– Aikuisten tulee suojella lapsia kaikelta väkivallalta ja kaltoin­kohtelulta. Näiden yhteistyössä laadittujen, tutkimus­näyttöön perustuvien ohjeiden tarkoituksena on tukea lapsia työssään kohtaavia ammattilaisia, jotta lapsiin kohdistuva fyysinen väkivalta tulisi tunnistetuksi mahdollisimman hyvin. Viranomaisten tietoon tullut, lapsiin kohdistuva väkivalta on Suomessa viime vuosina yleistynyt, lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Useimmiten vammojen syy on muu kuin väkivalta

Ohjeen tarkoituksena on auttaa ammattilaista tilanteessa, jossa hän pohtii, voiko tässä olla kyse lapseen kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta. Lisäksi ohjeessa käydään läpi seikat, jotka eri-ikäisillä lapsilla voivat viitata fyysiseen väkivaltaan tai kaltoin­kohteluun. Tällaiset seikat eivät ole varma osoitus kaltoin­kohtelusta. Useimmiten esimerkiksi lapsen mustelmalle, naarmulle tai muulle pinnalliselle vammalle on jokin muu syy kuin väkivalta. Niitä syntyy usein lapsen leikeissä, harrastuksissa ja pienissä tapaturmissa. Jos ammattilaisen epäily väkivallasta herää, lapsen tilannetta selvitetään tarkemmin.

– Väkivalta­epäilyn tilanteet saattavat osua yksittäisen työntekijän kohdalle harvoin ja tilanteet ovat usein yhtäkkisiä. Tämän vuoksi materiaalissa on mukana tulostettava pdf-tiedosto, jossa on ohjeet, miten toimia, kun epäily väkivallasta herää, lisää Sini Stolt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeesta.

Apua kannattaa hakea

Jokaisella on oikeus ilmoittaa lapseen kohdistuvasta huolesta lastensuojeluun. Akuutissa tilanteessa, jossa joutuu silminnäkijäksi todistamaan lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa, voi soittaa hätänumeroon 112. Lisäksi laajalla joukolla ammattilaisia on henkilökohtainen, lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuvasta väkivalta­epäilystä lastensuojelu­viranomaiselle ja poliisille.

Lapsen on tärkeää kertoa kokemastaan väkivallasta jollekin luotettavalle aikuiselle, kuten koulun työntekijälle. Akuutissa tilanteessa apua saa hätänumerosta 112.

Apua on tarjolla myös, jos itsellä on ollut väkivaltaisia ajatuksia tai jos on käyttänyt väkivaltaa. Tietoa ja tukea saa Nettiturvakodissa. Apua kannattaa pyytää ajoissa myös oman hyvinvointi­alueen palveluista.

Ohjeen ammattilaisille ovat koonneet yhteistyössä Hoitotyön tutkimus­säätiö Hotus, Tampereen yliopisto, HUS, Päijät-Hämeen hyvinvointi­alue / Sosiaali­huollon suositukset -osahanke, Poliisi­hallitus, lapsiasia­valtuutetun toimisto, Duodecim ja Barnahus-hanke.

Ohjeet lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamiseksi