Varhaiskasvatus­keskustelussa unohtuu lapsi

Varhais­kasvatusta koskevassa keskustelussa vanhempien työssä­käynti tai koti­hoito korostuvat, mutta lapset unohtuvat. Näin sanailtiin lapsiasia­neuvottelukunnan viisivuotis­kauden viimeisessä kokouksessa, jonka aiheena oli varhais­kasvatus. Lapsen oikeuksia varhais­kasvatuksessa heikentävät etenkin liiallinen tehokkuus­ajattelu ja lapsen edun unohtaminen päätöksen­teossa.

Kun taloudelliset näkökulmat ohjaavat varhaiskasvatus­keskustelua liikaa, tehokkuus­ajattelu korostuu. Tehokkuus­ajattelu näkyy suurina ryhmä­kokoina, kiireenä, stressinä ja vaikeuksina saada ammatti­taitoista henkilökuntaa. Laadultaan heikko varhais­kasvatus vaarantaa lapsen kehityksen. Kun lapsen etu ei ole tärkein toimintaa ohjaava periaate, henkilöstö voi kokea voimakasta eettistä stressiä ja halua vaihtaa työ­paikkaa.

Laadukas varhais­kasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja tärkeä osa lapsen hyvää arkea. Varhais­kasvatukseen panostaminen heijastuu moniin asioihin lapsen kehityksessä ja hänen perheensä hyvin­voinnissa.

Lähes neljä viidestä lapsesta osallistuu varhais­kasvatukseen

Professori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta kertoi, että varhais­kasvatus heijastelee yhteis­kunnan muutoksia: syntyvyys on laskenut, väestö on keskittynyt entistä enemmän kaupunkeihin ja lasten kielellinen ja kulttuurinen tausta on moninaistunut.

– Julkisessa keskustelussa minua yllättää se, että varhais­kasvatukseen osallistumisesta puhuttaessa huomio kiinnittyy etenkin lapsiin, joilla äidin­kieli on muu kuin varhaiskasvatus­kieli. Todellisuudessa kuitenkin niin vieras­kielisistä kuin suomen- ja ruotsin­kielisistä lapsista yhtä suuri osuus, reilu viidennes, jää kokonaan varhais­kasvatuksen ulko­puolelle ennen esiopetusta, Kalland kertoo.

Voimakkain varhais­kasvatuksen osallistumis­asteeseen vaikuttava tausta­tekijä on perheen sosio­ekonominen tausta. Varhais­kasvatus on pieni­tuloisille perheille maksutonta, mutta se ei välttämättä vaikuta osallistumiseen. Yhteis­kunnassa on edelleen kannusteita lasten koti­hoitoon, jotka voivat vaikuttaa etenkin pieni­tuloisten perheiden valintoihin. Kela maksaa kotihoidon­tukea kaikista perheen kotona hoidettavista lapsista, ja osassa kuntia kotihoidon­tuen käyttöön kannustetaan kunta­lisin. Myös esimerkiksi perheen arvot ja vanhempien työllisyys­tilanne vaikuttavat valintoihin. Varhais­kasvatukseen osallistumisessa onkin merkittäviä alueellisia eroja.

Ratkaisuja varhais­kasvatukseen

Varhais­kasvatuksesta käytävä yhteis­kunnallinen keskustelu on ongelma­keskeistä ja myönteiset esimerkit varhais­kasvatuksen arjesta jäävät usein näkymättömiin. Helsingin kaupungin varhais­kasvatuksen alue­päällikkö Raila Tiainen-Ala-Maunus esitteli lapsiasia­neuvottelukunnalle Helsingin kaupungin keinoja varhais­kasvatuksen henkilöstön pysyvyyteen. Helsingissä on noin 350 päiväkotia, ja varhais­kasvatuksen osallistumis­aste on pitkään ollut kaupungin keskeinen strateginen kehittämis­kohde. Varhais­kasvatuksen henkilöstö­tilannetta on erilaisin toimen­pitein saatu viime aikoina hieman parannettua, joskin tilanne eri yksiköissä vaihtelee.

– Yhteistyö muiden toimijoiden, kuten neuvolan ja esimerkiksi huoltaja­ryhmien kanssa on hyvin tärkeää. Olemme panostaneet myös rekrytointi­käytäntöjen uudistamiseen, sijaisten lisäämiseen, työkyky­johtamiseen, palkkauksen kehittämiseen, kieli­koulutuksen lisäämiseen sekä oppisopimus-, monimuoto- ja pätevöittämis­koulutuksiin. Tärkeää on ottaa varhais­kasvatuksen henkilö­kunta mukaan kaikkeen kehittämis­työhön ja toimen­piteisiin, Tiainen-Ala-Maunus muistuttaa.

Henkilöstön osaamisella, työ­hyvinvoinnilla ja pysyvyydellä on valtava merkitys sille, miten laadukasta varhais­kasvatusta lapset saavat.

– Toivon, että julkisessa keskustelussa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota siihen, miten lasten hyvin­vointia voitaisiin varhais­kasvatuksessa kokonais­valtaisesti parantaa, summaa lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen.

 

Varhais­kasvatus on osa lapsiasia­valtuutetun tämän vuoden strategista paino­pistettä, koulutusta. Ensi keväänä lapsiasia­valtuutettu julkaisee Lapsibarometrin, joka välittää lasten näkemyksiä eskarista. Uuden lapsiasia­neuvottelukunnan asettamista valmistellaan parhaillaan.