Lasten oikeudet vaarantuvat jälleen

Lapsiasiavaltuutetun avoin kirje poliittisille päättäjille, viranomaisille ja koulutuksen järjestäjille

Lapsiasiavaltuutetun kirje pdf-muodossa

 

Covid-19-pandemian neljännen aallon arvioidaan olevan käynnissä Suomessa. Tartuntamäärät ovat kasvaneet ja keskustelu rajoitusten kiristämisestä on vilkasta. Herkästi tarttuvat virusmuunnokset herättävät pelkoa. Samalla kiihtyy keskustelu lasten ja nuorten roolista tartuntaketjuissa. Julkinen puhe nuorten tartuntaketjuista ja käyttäytymisestä on ollut omiaan leimaamaan lapset ja nuoret, jotka tietoisen strategisen valinnan tuloksena on jätetty viimeisiksi rokotusjärjestyksessä.

Useissa perheissä arkeen palaaminen ja syksyn järjestelyt herättävät kysymyksiä. Tätä kirjettä kirjoitettaessa ei tiedetä, miten tautitilanne tulee kehittymään ja millaisten suositusten ja rajoitusten puitteissa kouluihin syksyllä voidaan palata. Lapsiasiavaltuutettu on kirjoittanut tämän avoimen kirjeen eri päätöksentekotahoille ja suurelle yleisölle. Kirjeen lisäksi lapsiasiavaltuutettu on antanut aiemmin useita lausuntoja yksittäisistä covid-19-pandemiaan liittyvistä seikoista.

 

Covid-19-taudin kaikkia vaikutuksia lapsiin ei tunneta – varotoimet on suhteutettava riskeihin

Covid-19-pandemiassa on kyse yleisvaarallisesta tartuntataudista, jonka torjumiseksi yhteiskunnassa on annettu runsaasti erilaisia rajoituspäätöksiä ja suosituksia. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen[1] 24 artiklassa turvataan erikseen lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jonka toteutuminen on välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta. Näitä muita oikeuksia ovat mm. lapsen oikeus kehittymiseen, läheisiin ihmisiin, koulutukseen, osallistumiseen, virkistäytymiseen, vapaa-aikaan ja leikkiin. Lapsen oikeudet ovat jakamattomat, mikä tarkoittaa sitä, että ne kaikki ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia.

Vaikka taudinkuva on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä, covid-19-viruksen ja etenkään sen muunnosten aiheuttaman sairauden pitkäaikaisvaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei vielä tunneta. Kansainvälisissä tutkimuksissa raportoidaan pitkittyneestä, ns. long-covid -taudinkuvasta, jonka oireita ovat mm. väsymys, keskittymisvaikeudet ja lisääntynyt unentarve sekä yskä ja heikotus[2]^[3][4]. Oireiden ja covid-19-sairauden välisen yhteyden arviointia vaikeuttaa se, että vastaavia oireita on havaittu myös lapsissa, jotka eivät ole sairastaneet covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia[5]. Lapsiasiavaltuutettu on seurannut arvioita myös covid-19-taudin ja lapsilla esiintyvän, henkeä uhkaavan hyperinflammatorisen oireyhtymän yhteydestä[6]. Edellä mainittujen ja mahdollisten vielä tuntemattomien taudinkuvien kehitystä on seurattava tarkasti ja niiden haittojen vähentämiseksi on reagoitava tarvittaessa nopeasti.

Huojentavaa on, että vakavat sairaudenmuodot ovat lapsilla ja nuorilla harvinaisia eikä Suomessa ole tiettävästi yksikään lapsi kuollut covid-19-viruksen aiheuttamaan sairauteen. Tällä toteamuksella ei ole tarkoitus vähätellä viruksen haitallisuutta, vaan suhteuttaa käytävää keskustelua. Suomalaislasten todennäköisyys vahingoittua vakavasti, vammautua pysyvästi tai menehtyä on huomattavasti todennäköisempää esimerkiksi tie- tai vesiliikenteessä. Emme kuitenkaan kiellä lasten liikkumista, vaan pyrimme erilaisin varotoimenpitein tekemään siitä turvallisempaa.

Myös elämään covid-19-viruksen kanssa on löydettävä sellaiset varotoimenpiteet, jotka mahdollistavat lasten oikeuksien toteutumisen mahdollisimman täysimääräisesti. YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lapsen oikeus terveyteen korostuu pandemian torjunnassa, mutta muita lapsen oikeuksia saa rajoittaa vain välttämättömissä määrin suhteessa terveyden suojelemiseen[7].

 

Rokotusjärjestys on jättänyt lapset ja nuoret vaille suojaa

Covid-19-virus leviää tällä hetkellä erityisesti nuorten keskuudessa, mikä tuskin yllättää ketään. Sosiaalinen kanssakäyminen ikätovereiden kanssa on lasten ja nuorten kehitykselle välttämätöntä ja kesä on kohtaamisten aikaa. Siihen on nyt monilla entistä suurempi tarve, kun toisella asteella ja korkeakouluissa opiskelevat nuoret olivat joillain alueilla lähes koko viime lukuvuoden etäopetuksessa. Samalla nuorimmista ikäluokista valtaosa on vailla ensimmäistäkään rokotusta. Lapsiasiavaltuutettu ilmaisi jo huhtikuussa 2021 ihmetyksensä 16–20-vuotiaiden rokottamisesta viimeisinä[8] ja on tuoreessa lausunnossaan kannattanut rokotusten laajentamista koko 12–15-vuotiaaseen lapsiväestöön[9], sillä rokotteesta saatavien hyötyjen on katsottu ylittävän siihen liittyvät riskit[10]. WHO on tuoreessa julkaisussaan suositellut, että rokotusstrategiat laadittaisiin siten, että koulut voitaisiin pitää auki, jolloin myönteiset oppimistulokset mahdollistuisivat ja kielteiset henkiset sekä sosiaaliset seuraukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi[11]. 

Samalla kun rokotusstrategia on jättänyt lapset ja nuoret vaille suojaa, on viruksesta, sen torjunnasta ja rokotuksista tiedottaminen lapsille ja nuorille ollut sattumanvaraista tai olematonta. Virastojen, ministeriöiden tai kuntien viestintäkanavista on vaikeaa tai mahdotonta löytää lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia. Samalla he altistuvat virheelliselle ja vääristyneelle tiedolle, jota on runsaasti nuorten suosimissa viestintäkanavissa. Lapsilla on oikeus tietoon ja sitä tulee olla tarjolla heille sopivassa ja ymmärrettävässä muodossa.

 

Koulunkäynnin järjestämisen terveysturvallisesti lähiopetuksena on oltava kärkitavoite

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan lapselle kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Oikeus saada peruskoulutus todetaan niin em. sopimuksessa kuin Suomen perustuslaissa. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen merkitys ei ole lapsille vain opillinen, vaan myös sosiaalista kehitystä tukeva. Koulutuksen tavoitteita ei voida täysin saavuttaa etäopetuksessa, ja sitä tulisi järjestää vasta viimesijaisena keinona tautitilanteen sitä vaatiessa.[12]  Tämä on myös WHO:n kesäkuussa julkaiseman suosituksen[13] ja YK:n lapsen oikeuksien komitean[14]  vahva viesti. Molemmat tahot toteavat ja arvioinnit[15] osoittavat, että etäopetus voi syventää oppijoiden välisiä eroja. Yhdenvertaisuus joutuu koetukselle erityisesti niiden lasten kohdalla, jotka eivät saa tukea vanhemmiltaan.

Jotta lähiopetus voitaisiin toteuttaa turvallisesti ja jotta etäopetukseen jouduttaisiin turvautumaan mahdollisimman harvoin, tulisi suomalaisissa kouluissa pikimmiten omaksua WHO:n kesäkuussa julkaisemat suositukset koulunkäynnin järjestämisestä covid-19-pandemiassa. WHO suosittelee mm. kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian laatimista, riskienhallintatoimenpiteiden – kuten kontaktien rajoittamisen, hengityssuojainten käytön, tilojen ja toimintojen sulkemisen, ryhmäkokojen pienentämisen ja ilmastoinnin tehostamisen – jatkuvaa arviointia ja tarvittaessa tehokasta toimeenpanoa. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset tarvitsevat erityisesti tukea.

Kouluympäristön kehittäminen terveysturvalliseen suuntaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia myös pandemian jälkeen.[16] Tähän asti terveysturvallisuuden edistäminen on ollut yksittäisten opetuksenjärjestäjien vastuulla ja lapsiasiavaltuutetun vastaanottaman palautteen perusteella se on toteutunut vaihtelevasti ja toisinaan heikosti.

 

Vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista on aikuisilla

Lapsiasiavaltuutettu huomautti jo maaliskuussa 2020, että uhraukset, joita lapset ja nuoret ovat joutuneet tekemään vanhempien ikäluokkien ja riskiryhmien suojaamiseksi, on syytä muistaa jatkossa[17]. Nyt on lasten ja nuorten vuoro saada osakseen suojelua. Tämä edellyttää vastuullista käyttäytymistä ja annettujen suositusten noudattamista erityisesti aikuisilta, jotka voivat omalla käytöksellään torjua tehokkaasti pandemian leviämistä. Myös päätöksentekijöiden ja viranomaisten on toiminnallaan osoitettava, että lapsen oikeuksien edistäminen on heille tärkeää, ja että lapsen etu otetaan erilaisissa ratkaisuissa ensisijaisesti huomioon.

 

Nummi-Pusulassa 27.7.2021

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu