Hyvät valtioneuvoston jäsenet ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat
Covid-19-pandemia on asettanut lapsen oikeudet koetukselle, josta Suomi on selviytynyt vaihtelevasti. Lapsiasiavaltuutettu on arvioinut, että pandemia on ollut kokonaisvaltaisesti lasten oikeuksien toteutumisen kannalta haitallinen ajanjakso.
Koronavirus on kuluvana syksynä levinnyt lasten keskuudessa hanakasti ylittäen aikuisten tartuntamäärät. Samalla lasten keskuuteen odotetaan RS-viruksen ja influenssan aiheuttamia epidemioita. Vaikka koronaviruksen aiheuttamat vakavat taudinkuvat ovat lasten keskuudessa edelleen harvinaisia, tilanne aiheuttaa huolta niin lasten, vanhempien kuin ammattilaisten keskuudessa.
Syyskuussa päivitetyssä toimintasuunnitelmassa COVID-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 todetaan, että pääasiallinen oikeudellisesti perusteltu toimintamalli jatkossa on, että tartuntatilannetta ja sen vaikutuksia seurataan ja tartuntarypäät sammutetaan ensisijaisesti tartuntatautilain mukaisin toimivaltuuksin kohdennetusti paikallisten viranomaisten toimesta. Keskeisimmässä roolissa ovat kohdennetut yksilötason toimenpiteet testaamisessa, jäljityksessä ja karanteenissa sekä hoidossa. Lapsiasiavaltuutettu otaksuu, että tämä oikeudellisesti perusteltu toimintamalli ja sen toimenpiteet koskevat myös lapsia.
Uudessa toimintasuunnitelmassa painotetaan lapsen edun ensisijaisuutta ja rajoitusten haittojen vähentämistä suhteessa lapsiin. Erityisesti korostuu lähiopetuksen merkitys. Tämä painotus on myös kansainvälisten suositusten mukainen: Maailman terveysjärjestö WHO on ohjeessaan korostanut, että koulujen aukipitämisen tulisi olla kaikkien valtion koronatoimien avaintavoite. Jotta tavoite toteutuisi, WHO suosittelee mm. kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian laatimista, riskienhallintatoimenpiteiden – kuten kontaktien rajoittamisen, hengityssuojainten käytön, tilojen ja toimintojen sulkemisen, ryhmäkokojen pienentämisen ja ilmastoinnin tehostamisen – jatkuvaa arviointia ja tarvittaessa niiden tehokasta toimeenpanoa. Vetosin em. ohjeisiin pian niiden julkaisemisen jälkeen elokuussa 2021 avoimella kirjeellä.
Terveysturvallisuuden edistäminen ja epidemian hillintä ovat siis alueiden vastuulla. Lapsiasiavaltuutetun toimiston vastaanottaman palautteen perusteella toimet toteutuvat vaihtelevasti ja toisinaan heikosti. Tällä hetkellä eri alueiden koronatoimenpiteet, kuten testaus- ja karanteenikäytännöt ovat erilaisia eivätkä selity tartuntatilanteella. Viestintä toimenpiteistä on sekavaa. Tilanne on perheiden näkökulmasta ristiriitainen, mikä näkyy myös lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleissa yhteydenotoissa.
On vaikeaa nähdä, miten joidenkin rajoitusten purkaminen tällä hetkellä tukee tavoitetta lapsen edun ensisijaisuudesta, lähiopetuksesta tai rajoitusten haittojen vähentämisestä suhteessa lapsiin. Esimerkiksi ravintolarajoituksia on purettu nopeammin kuin viranomaiset ovat suositelleet. Samalla on vähennetty esimerkiksi testausta, jäljitystä ja riskienhallintatoimenpiteitä, joita em. WHO:n ohjeissa suositellaan.
Valtioneuvoston toimintasuunnitelmassa covid-19-pandemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi luodaan epidemiologisia perusuraskenaarioita ja todetaan, että alle 12-vuotiaitten lasten kohdalla akuutti infektio on pääasiallisesti lievä ja terveysvaikutuksiltaan ohimenevä. Samalla todetaan, että epidemiarypäät ovat todennäköisempiä alle 12-vuotiailla lapsilla ja että on mahdollista ja jopa todennäköistä, että epidemian painopiste siirtyy monen muun viruksen tavoin yhä nuorempiin lapsiin.
On ongelmallista, ettei toimintasuunnitelmassa oteta selkeästi kantaa siihen, miten tämä skenaario vaikuttaa lasten asemaan. Valtakunnan päättäjät ovat julkisuudessa toistuvasti todenneet, että yhteiskuntaa ei voida pitää suljettuna vain sen vuoksi, että osa ihmisistä ei ole rokotetta halunnut ottaa. Perusteluissa lapsiväestö unohtuu. Heidän kohdallaan ei ole kyse rokotushaluttomuudesta, vaan tietoisesta valinnasta rokottaa nuoret ikäryhmät viimeisinä. Alle 12-vuotiaille rokotus ei edelleenkään ole mahdollinen. Myös pienten lasten keskuudessa on riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, ja lapsilla on riskiryhmiin kuuluvia perheenjäseniä. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja heidän perheenjäsentensä tilannetta tulee arvioida samalla, kun uutta toimintamallia sovelletaan.
Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että lapsille selkeästi kerrotaan, millaista toimintamallia heidän kohdallaan toteutetaan ja mihin valittu malli perustuu. On tärkeää, että toimintamalli on selkeästi avattu myös vanhemmille, ammattilaisille ja viranomaisille ja että sen lapsiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan. Vain siten voidaan arvioida, onko toimintamalli linjassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa.
Jyväskylässä 14.10.2021
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Valtuutettu varmistaa, että YK:n lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (SopS 59–60/1991) asetetut lapsen oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. seuraamalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista sekä vaikuttamalla päätöksentekijöihin lapsinäkökulmasta.
Jakelu: valtioneuvoston jäsenet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtoryhmä
