Lasten oikeutta vaikuttaa on edistettävä

Lapsiasiavaltuutetun kannanotto on julkaistu Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2020.

”Minun kuuluisi olla koulussa toisella puolen valtamerta”, totesi 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2019. Maapallo on kriisissä ja ongelmat ovat niin suuria, että Thunbergin huomautus oikeudestaan olla koulussa YK-kokouksen sijaan on enemmän kuin oikeutettu. Samalla hänellä oli oikeus olla myös läsnä tuossa kokouksessa.

Huoli maapallon tulevaisuudesta on saanut lapset ja nuoret liikkeelle. Ruotsista alkanut Fridays for Future -liike on kahdessa vuodessa levinnyt jo 150 maahan ja koonnut mielenilmauksiin yhtäaikaisesti yli miljoona osallistujaa. Mielenilmausten lisäksi lapset ja nuoret ovat hyödyntäneet virallisia vaikuttamisen kanavia. Lapsia on kuultu useissa kansallisissa ja kansainvälisissä paneeleissa, ja syyskuussa 2019 joukko lapsia jätti YK:n lapsen oikeuksien komitealle valituksen lapsen oikeuksien loukkauksista viittä valtiota vastaan. Näin toimiessaan lapset ovat käyttäneet oikeuttaan vapaasti ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Lasten tietoisuutta ilmastokriisistä on sekä kiitelty että kauhisteltu. Lasten aktiivisuutta on pidetty tervetulleena osoituksena lasten halusta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kriittisimmissä arvioissa lasten aktiivisuutta on pidetty ulkopuolelta masinoituna, poliittisena ja liioiteltuna. Aktiivisilla nuorilla on kokemuksia aikuisten taholta tulevasta kiusaamisesta ja maalittamisesta, jolla heidät on pyritty vaientamaan tai estämään heidän osallistumisensa esimerkiksi ilmastolakkoihin. Näkemykset kriisistä ovat jakaneet myös lapsiryhmiä. Osa lapsista kokee, että ilmastoliike on tuonut elämään tavoitteen ja suunnan. Osa puolestaan kokee, että ilmastonmuutos saa liikaa huomiota ja aiheuttaa turhaa ahdistusta. Moni on sitä mieltä, että lasten tulisi saada kasvaa rauhassa.

Näkemys siitä, että lasten tulisi saada kasvaa rauhassa, jakaa lapsuuden asiantuntijoiden – ja siis myös lasten itsensä – kenttää. Ajatus vähättelee lasten vaikuttamisen halua ja kykyä. Toisaalta se – aivan oikein – osoittaa vaikuttamisen velvollisuuden olevan aikuisilla. Tätä ei voi kyllin painottaa. Lapsella on oikeus olla käyttämättä osallistumisoikeuttaan ^[1].

Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2020 painopistealueena on ollut maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Maapallon tuhot osuvat nyt kasvaviin ja tuleviin sukupolviin. Maapallon muutosten vaikutus lapsen oikeuksiin on ollutkin YK:n ihmisoikeuskomitean tarkastelussa jo ennen lasten aktivoitumista. Rajuilmat, luonnonkatastrofit, juomaveden ja ruuan puute, ilman saastuminen ja tartuntatautien lisääntyminen ovat monilta osin seurausta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja maaperän köyhtymisestä. Ympäristön tuhoutuminen uhkaa niin lasten fyysistä terveyttä kuin heidän mielenterveyttään. Lapset ovat fysiologisesti herkempiä esimerkiksi UV-säteilylle ja ilmansaasteille. Lasten kokema ahdistus ja epätoivo ovat Suomessakin saamassa mittasuhteet, joista psykologit ovat kirjelmöineet avoimesti.

Lasten osallisuus on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vahva ja läpileikkaava periaate. Myös kansallinen lainsäädäntömme aina perustuslaista alkaen sisältää säännöksiä liittyen lapsen ja lapsiryhmien osallisuuteen ja kuulemiseen^[2]. Lapsella on lisäksi oikeus saada tietoa, jonka perusteella hän voi esittää näkemyksensä. Ympäristökysymyksiin liittyen nuorten tulisi saada laadukasta ilmasto- ja kestävän kehityksen opetusta.^[3]

Suomessa on hyvä lainsäädännöllinen pohja lasten osallisuudelle ja sitä kautta vaikuttamiselle, mutta toimeenpano jättää toivomisen varaa^{[4] [5]}.

Lasten osallistumisoikeuksien toteutumisessa on puutteita erityisesti joidenkin lapsiryhmien, kuten pienten tai vammaisten lasten, kohdalla. Lasten vaikuttamista yhteiskunnassa pyritään vahvistamaan pääasiassa aikuislähtöisesti ja edustuksellisten rakenteiden kautta.^[6]

Oikeuden kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa tulee tapahtua myös arjessa eli siellä, missä lapset ja nuoret luonnostaan ovat^[7]. Lasten kuulemisen ja tiedontuotannon tavat eivät saa itsessään olla eriarvoistavia tai sulkea joitakin lapsiryhmiä pois, vaan kanavia on oltava useita ja niiden on oltava saavutettavia^[8]. Aikuisten osaamista osallistumisen tapojen ja menetelmien osalta tulee kasvattaa^[9].

Kun lopulta annamme lapsille mahdollisuuden vaikuttaa, keskeinen kysymys on, miten hyödynnämme lapsilta ja nuorilta saamaamme tietoa^{[10] [11]} .

Lapsiasiavaltuutettu haluaa muistuttaa, että lasten oikeus vaikuttaa tulee ottaa vakavasti ja huomioida lapset päätöksenteon prosesseissa pitkäjänteisesti. Tämä huomioon ottaminen koskee niin perhettä, naapurustoa, varhaiskasvatusta, koulua, harrastuksia kuin kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaa. Näennäinen kuuleminen on lapsilta saatavan tiedon ylenkatsomista ja rakenteellista syrjintää.

 

Lasten vaikuttamisen edistämisen keinoja

1. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti. 
   Aikuisten osaamista ja ymmärrystä lasten oikeudesta vaikuttaa on lisättävä.
2. Lapsille on annettava tietoa vaikuttamisen tueksi.
   Tiedon on oltava saatavilla useista kanavista.
3. Lapsille on tarjottava erilaisia ja saavutettavia vaikuttamisen paikkoja.
   Lapsiystävällisiä menetelmiä on käytettävä, lasten näkemykset on huomioitava arjessa, lapsia on kuultava päätöksenteossa.
4. Lasten tietoa on hyödynnettävä.     
   Lapsille on annettava tieto siitä, mihin tietoa käytettiin tai mihin tiedolla vaikutettiin.