Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan laki­valiokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi esitutkinta­lain 3 luvun 11 §:n ja oikeuden­käynnistä rikos­asioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta

Viite: Laki­valiokunta torstai 13.10.2022 klo 10.00 / HE 144/2022 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus.  Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan, että esi­tutkinta olisi toimitettava kiireellisesti, jos epäillään alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaali­rikosta taikka alle 18-vuotiaan henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunutta rikosta. Myös syyttäjän tulisi näissä tapauksissa ratkaista kiireellisesti, nostaako hän syytteen, sekä nostaa syyte viivytyksettä. Tuomio­istuimessa pää­käsittely olisi näissä tilanteissa aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireille­tulosta.

Hallituksen esityksen käsittelyyn on laki­valiokunnassa yhdistetty toimenpide­aloite TPA 94/2022 vp ala­ikäisiin kohdistuvien seksuaali­rikosten käsittely­aikojen nopeuttamisesta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Hallituksen esityksen ehdotukset ovat kannatettavia.

  • On tärkeää, että hallituksen esitys on ulotettu koskemaan laajasti lapsiin kohdistuvia vakavia ja lapselle erityisen haitallisia rikoksia.

  • Henkilö­resurssien määrällisten lisäysten ohella on huolehdittava siitä, että lapsiin kohdistuvia rikoksia käsittelevät kaikissa prosessin vaiheissa ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet lapsiin kohdistuviin rikoksiin ja niiden erityis­piirteisiin.

  • Rikos­prosessin eri vaiheissa tarvitaan myös tehokasta moni­ammatillista yhteis­työtä ja tuki­toimia lapsi­uhrien tukemiseksi ja auttamiseksi.

  • Hallituksen esityksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamista, poliisin, syyttäjien ja tuomio­istuinten resurssien riittävyyttä, sekä laki­muutosten vai­kutuksia lapsi­uhrien asemaan ja toipumiseen on seurattava ja arvioitava jatkossa säännöllisesti.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää hallituksen esitykseen sisältyviä ehdotuksia kannatettavina. Hallituksen esitys vastaa nähdäksemme myös toimenpide­aloitteessa esitettyyn ehdotukseen, jonka mukaan hallituksen tulisi ryhtyä toimen­piteisiin nopeuttaakseen ala­ikäisiin kohdistuvien seksuaali­rikosten käsittely­aikoja.

Lapsiasia­valtuutettu on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely­aikojen pituuteen sekä nostanut esiin esitutkinta­lain (805/2011) ja rikos­asioiden oikeuden­käynnistä annetun lain (689/1997) puutteet tältä osin.[1]

Lausunnossaan rikos­prosessin tehostamista koskevasta työryhmä­mietinnöstä (OM Mietintöjä ja lausuntoja 2022:14) lapsiasia­valtuutettu kannatti mietinnössä esitettyjä lapsiin liittyviä ehdotuksia, joi­den tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa rikos­asioiden käsittelyä, mutta muistutti, että niiden toteuttaminen vaatii lisä­resursointia, jotta prosessin laadusta ja oikeus­turvasta voidaan huo­lehtia asian­mukaisesti.[2]  Kyseinen työryhmä­mietintö on osa nyt käsillä olevan hallituksen esi­tyksen valmistelua.

Hallituksen esityksessä todetaan myös edus­kunnan oikeus­asiamies Petri Jääskeläisen ratkaisu 2.9.2020 (EOAK/5625/2020), jossa on esitetty säädettäväksi rikos­prosessin eri vaiheet kiireelliseksi, kun kyse on ala­ikäisen ainakin henkeen, terveyteen ja seksuaaliseen itsemääräämis­oikeuteen kohdistuvista rikoksista. Ratkaisussa nostettiin myös esiin tarve varmistaa riittävä ammatti­taito sekä riittävät resurssit joutuisuuden toteutumiseksi oikeus­varmuudesta tinkimättä.

Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että hallituksen esitys on ulotettu koskemaan laajasti lapsiin kohdistuvia vakavia ja lapselle erityisen haitallisia rikoksia. Seksuaali­rikosten sekä henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten lisäksi kiireellisyys­vaatimus koskisi myös lapsen yksityisyyteen, rauhaan ja kunniaan kohdistuvia rikoksia (rikoslaki 39/1889, 24 luku).  Kuten esityksessä todetaan, myös tällaiset rikokset voivat olla ala­ikäiselle uhrille hyvin haitallisia ja pitkittynyt prosessi aiheuttaa lapselle usein voimakasta ja tarpeetonta rasitusta. Lapsen yksityisyyteen, rauhaan ja kunniaan kohdistuvat rikokset tehdään tänä päivänä usein verkkoa ja digitaalisia laitteita hyväksi­käyttäen, ja näiden rikosten määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Lapsiin kohdistuvien rikosten selvittely ja rikos­prosessin muut vaiheet vaativat erityistä osaamista, ja ne voivat olla jo lähtö­kohtaisesti aikaa vieviä. 

Hallituksen esitys ei sisällä nimen­omaista lapsi­vaikutusten arviointi -lukua, joka sinänsä olisi ollut perusteltua, koska hallituksen esityksen tarkoituksena on erityisesti edistää lapsi­uhrien oikeuksien ja oikeus­turvan toteutumista. On kuitenkin varsin selvää, myös hallituksen esi­tyksessä esitetyn perusteella, että ehdotukset ovat tarpeellisia ja parantavat lapsi­uhrien asemaa. Nyky­tilan arvioinnissa nostetaan esiin muutosten tarvetta ja esitellään kansain­välistä aiheeseen liittyvää sääntelyä. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on esitetty arvioita niiden rikosten määrästä vuosi­tasolla, joihin kiireellisyys­vaatimus kohdentuisi, sekä vaadittavat lisä­resurssit poliisissa, syyttäjä­laitoksessa ja tuomio­istuimissa.

Kuten esityksessäkin todetaan, säännös­muutosten tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman lisä­resurssien kohdentamista jokaiseen prosessin vaiheeseen poliisille, syyttäjä­laitokselle ja tuomi­oistuimille. Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että valtion talousarvio­esityksessä 2023 (HE 154/2022 vp) on varauduttu lisä­resursointiin poliisin, syyttäjä­laitoksen ja tuomio­istuinten määräraha­esityksissä. Ehdotettujen säännösten sana­muoto käsittelyn kiireellisyydestä esi­tutkinta- ja syyteharkinta­vaiheessa jättää, sinänsä perustellusti, jossain määrin harkinnan­varaa sille, miten kiireellisyyttä käytännössä tulkitaan. Siten lisä­resursoinnin riittävyyttä on jatkossa seurattava tarkasti.

Lapsiasia­valtuutettu korostaa, että henkilö­resurssien määrällisten lisäysten ohella on huolehdittava siitä, että lapsiin kohdistuvia rikoksia käsittelevät kaikissa prosessin vaiheissa ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet lapsiin kohdistuviin rikoksiin ja niiden erityis­piirteisiin. Paras mahdollinen loppu­tulos sekä prosessin laadun että joutuisuuden osalta saavutettaisiin, jos ammattilaiset olisivat nimen­omaisesti erikoistuneet lapsiin kohdis­tuvien rikosten käsittelyyn. On myös huomattava, että esi­merkiksi verkossa tapahtuvat lap­siin kohdistuvat rikokset vaativat lisäksi omaa erityis­osaamista. 

Lapsi­uhrien tukemiseksi ja auttamiseksi rikos­prosessin eri vaiheissa tarvitaan tehokasta moni­ammatillista yhteis­työtä ja tuki­toimia myös rikos­prosessiin varsinaisesti osallistuvien poliisin, syyttäjän ja tuomio­istuimen ulko­puolelta. Tämän totesi myös edus­kunnan oikeus­asiamies edellä mainitussa ratkaisussaan.

Lapsiin kohdistuvan väki­vallan osalta moni­ammatillista yhteis­työtä ja monia muita kei­noja tehostaa rikosten selvitys­prosesseja sekä lasten tukea ja hoitoa kehitetään parhaillaan Ter­veyden ja hyvin­voinnin laitoksen johdolla Barnahus-hankkeessa.[3] Vastaavasti on huolehdit­tava, että kehittämis­työtä ja tehostamista tehdään myös muiden lapsiin kohdistuvien rikos­ten osalta, jotka vielä jäävät Barnahus-hankkeen rajauksen ulko­puolelle.

Lapsille suunnattua tietoa ja ohjeistusta on myös tärkeä kehittää. Hyvänä esi­merkkinä voidaan mainita Rikosuhri­päivystyksen tuottamat verkko­sivut Lapsi ja nuori rikoksen uhrina, joissa on ohjeistusta avun saamiseksi ja tietoa erilaisista rikoksista ja niiden esiintymis­muodoista.[4]

Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että hallituksen esityksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamista, poliisin, syyttäjien ja tuomio­istuinten resurssien riittävyyttä sekä laki­muutosten vaikutuksia lapsi­uhrien asemaan ja toipumiseen seurataan ja arvioidaan jatkossa säännöllisesti.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa tässä yhteydessä valta­kunnallisesta lapsiuhri­tutkimuksesta, jota toteutetaan parhaillaan lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen.[5] Lapsiuhri­tutkimus tuottaa lapsiin kohdistuvasta väki­vallasta perus­tietoa, jota tarvitaan ilmiön vähentämiseksi ja siihen liitty­vän viranomais­toiminnan kehittämiseksi. Tutkimus­raportti julkaistaan talvella 2022–2023. 

Lisäksi on huolehdittava siitä, että tutkimus­tietoa tuotetaan kattavasti. Sitä tarvitaan myös lasten yksityisyyteen, rauhaan ja kunniaan kohdistuvista rikoksista.

Jyväskylässä 10.10.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Merike Helander, lakimies