LAPS/14/2022, 4.4.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle vammaispalvelu­lainsäädännön uudistuksesta

Viite: VN/12531/2021

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 4.4.2022.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vammaispalvelu­laki, jolla kumottaisiin voimassa oleva laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuki­toimista, ja lisäksi ehdotetaan muutettavaksi muita liitännäisiä lakeja.

Vammaispalvelu­laki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaali­huollon erityis­palveluista, ja se täydentäisi sosiaalihuolto­lakia. Vammaispalvelu­laissa olisi vammaisen henkilön määritelmä.

Hyvinvointi­alueen olisi järjestettävä laissa tarkoitettuja erityis­palveluja, jos vammainen henkilö ei saisi yksilöllisen tarpeensa mukaisia, välttämättömiä ja sopivia, tavan­omaisessa elämässä tarvitsemiaan palveluja muun lain nojalla. Lähtökohtana erityis­palvelujen järjestämiselle olisi vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkä­aikaisesta toiminta­rajoitteesta seuraava avun tai tuen tarve.

Lain tarkoituksena olisi toteuttaa vammaisen henkilön yhden­vertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteis­kunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä. Lisäksi lain tavoitteena olisi tukea itsenäistä elämää ja itsemääräämis­oikeuden toteutumista sekä turvata yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vammaisen lapsen ja nuoren palvelujen toteuttamiseen. Niissä olisi otettava huomioon lapsen tai nuoren ikä ja kehitys­vaihe, kommunikointi­tapa, mieli­pide sekä osallisuus ja toiminta­mahdollisuudet lapsen tai nuoren omassa toiminta­ympäristössä. Palvelut olisi toteutettava siten, että ne turvaavat ensi­sijaisesti lapsen ja nuoren hyvin­vointia ja kehitystä tukien hänen voima­varojaan ja vahvuuksiaan.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia, ja yleisesti ottaen lapsen oikeudet on huomioitu esitys­luonnoksessa hyvin.
• Lapsi­vaikutusten arvioinnissa olisi suotavaa esittää myös tutkittua tietoa arvioinnin tueksi.

Lapsiasia­valtuutetun kannanotot

Ehdotettavan vammaispalvelu­lain tarkoitus (yhden­vertaisuuden toteuttaminen) ja tavoitteet (itsemääräämis­oikeuden toteutumisen ja itsenäisen elämän tukeminen) ovat kannatettavia.

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus ja lapsi­vaikutusten arviointi

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen (jälj. LOS) sisältöä ja sen yleis­periaatteita tuodaan esitys­luonnoksessa kiitettävästi esiin. Erityisesti lapsen edun tapaus­kohtainen arviointi (3 art.) sekä lapsen oikeus ilmaista mieli­piteensä (12 art.) ilmenevät hyvin valituista sääntely­ratkaisuista.

Lapsiasia­valtuutettu pitää esimerkiksi myönteisenä, että lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioimista painotetaan arvioitaessa oikeutta henkilö­kohtaisen apuun (s. 193), sekä sitä, että ehdotetun lain mahdollistamista palveluista todetaan yleisesti, että niitä ”on mahdollista järjestää monella eri tavalla yhdistellen siten, että niistä muodostuu vammaisen henkilön tarpeiden ja toiveiden sekä edun mukainen kokonaisuus” (s. 204).

On myös etenkin lasten kannalta myönteistä, että jatkossa henkilö­kohtaisen avun saamiseksi ei edellytetä kykyä määritellä avun toteutus­tapaa, vaan pelkästään avun sisältö (s. 194). Lisäksi lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että uudistuksessa on pyritty turvaamaan tiettyjen palvelujen (esitytetyn vammaispalvelu­lain 12 §:ssä vahvistetut erityisen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksen­teko) saaminen myös silloin, kun henkilö ei täytä henkilö­kohtaisen avun saamisen edellytyksiä.

Lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin tärkeänä, että lain soveltamis­tilanteissa voimavara­edellytyksen aiempaa matalampi kynnys huomioidaan asian­mukaisesti. Jos laki ei toimi käytännössä, tulee sitä tarkastella uudelleen.

On tärkeää, että lasten oikeus henkilö­kohtaisen avun kaltaiseen arkisen osallisuuden ja osallistumisen tukeen mahdollistetaan lain­säädännöllä. Lapsiasia­valtuutetun tietoon on saatettu, että etenkin kehitys­vammaisten ja vakavasti vammaisten lasten perheissä koetaan avun ja tuen olevan tällä hetkellä riittämätöntä.[1]

Lapsiasia­valtuutettu on pitänyt tärkeänä, että vuoro­asuvien lasten ja heidän perheidensä tilanteen selkeyttämiseksi ja vuoro­asumisen tosi­asiallisten esteiden poistamiseksi tehtäisiin konkreettisia toimia.[2] Onkin erittäin myönteistä, että lakiin ehdotetaan säännöstä esteettömän asumisen tuen myöntämisestä toisen vanhemman asuntoon vuoroasumis­tilanteissa (s. 220).

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että lapsi­vaikutusten arvioinnin tulee pohjautua tutkittuun tietoon. Voidaan varmasti olettaa, että nyt käsillä olevalla esitys­luonnoksella on myönteisiä vaikutuksia lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen, mutta lapsi­vaikutusten arvioinnissa (s. 127–129) kuvataan pää­asiassa lainsäädännön tavoitteita ja esitetään oletuksia tavoitelluista positiivisista vaikutuksista. Muissa osioissa vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty esimerkiksi lukumääriä, joita taas lapsi­vaikutusten arvioinnin alla ei ole avattu.

Lapsiasia­valtuutettu toteaa lisäksi, että lasten osalta esitys­luonnoksessa esitetty tieto (s. 53) henkilö­kohtaisen avun saajien määrästä ei täysin pidä paikkaansa, sillä lasten saama henkilö­kohtainen apu on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 alkaen.[3] Tarkan tilastointi­tiedon hyödyntäminen olisi myös linjassa sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleis­sopimuksen (SopS 26 ja 27/2016) että LOS:n kanssa.[4]

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että lapsia on kuultu esitys­luonnoksen valmistelussa (s. 124), mutta pitää valitettavana, ettei kuulemisessa ilmi käyneitä asioita avata esitys­luonnoksessa. Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että lapsi saa tiedon siitä, miten hänen näkemyksensä on huomioitu.

Jyväskylässä 4.4.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies