Hyppää sisältöön

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksesta 2022

Viite: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta keskiviikko 1.6.2022 klo 11.30 / K 1/2022 vp / Asiantuntijapyyntö

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi eduskuntakertomusta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksesta 2022 (pdf)

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Tasa-arvovaltuutetun esittämät suositukset ovat kannatettavia.
  • Tasa-arvosuunnitelman käytännön toteutuminen varhaiskasvatuksessa, oppi­laitok­sissa ja esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksissa edellyttää hyvin usein konkreettisten ohjeiden antamista henkilöstölle. Myös henkilöstön koulutukseen on panostettava.
  • Lain tasolla olisi hyvä linjata, miten sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon suk­upuolen mukaan eriytetyissä tiloissa ja palveluissa.
  • On tärkeää, että tasa-arvosuunnittelussa huomioidaan erilaiset tutkimus- ja selvitys­tulokset, kuten Kouluterveyskysely.
  • Lasten tietoisuutta oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista on vahvistettava.
  • Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten aseman ja oikeuksien turvaaminen edel­lyttää useita toimia myös lainsäädännön tasolla.
  • Turha sukupuolittaminen ja binäärinen sukupuolikäsitys aiheuttavat lapsille ja nuo­rille stressiä.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksessaan esittämät suositukset ovat kannatettavia.

 

Tasa-arvo lasten arjessa

Lapsiasiavaltuutettu kiittää, että tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksessa on hyvin laajalti tarkasteltu tasa-arvotilannetta lasten ja nuorten osalta, esimerkiksi oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa (alk. s. 97). Lapsiasiavaltuutetun tapaamat lapset ja nuoret ovat tuo­neet esiin useita epäkohtia esimerkiksi liittyen sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen kouluissa sekä harrastuksissa.

”Muskarin opettaja sano että meillä on ohjeistus että henkilötunnuksesta näkee että onko tyttö vai poika. Ni sit ei oikein enää ollu hirveesti halua käydä siellä sen jälkeen sit.” (Lapsi lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

”Mulla on myös sellanen juttu että kerran ku mä olin pukuhuoneessa, ni yks tyyppi aikuisista [koulussa] sanoi et mä en sovi tyttöjen pukkariin, ja mä en pääse poikien pukkariin koska ei tiedetä mikä mä olen.” (Lapsi lapsiasia­valtuutetun sateenkaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Esimerkiksi edellä mainittuihin lasten arkikokemuksiin perustuen lapsiasiavaltuutettu pitää­kin erittäin kannatettavana ehdotuksena, että lain tasolla linjataan, miten sukupuolen moni­naisuus otetaan huomioon sukupuolen mukaan eriytetyissä tiloissa ja palveluissa (s. 81). Lapsiasia­valtuute­tun tapaamat nuoret ovat tuoneet esille turhaa sekä syrjivältä tuntuvaa suku­puolittu­nei­suutta ja suku­puolittamista esimerkiksi koulussa.

Lapsiasiavaltuutettu jakaa näkemyksen, että ”oppilaitoksissa tehtävällä tasa-arvotyöllä on suuri merkitys, koska monet sukupuolijaot ja stereotypiat syntyvät hyvin varhain” (s. 15). Myös lapsiasiavaltuutetun tapaamat lapset ja nuoret painottivat systemaattisen tasa-arvo- ja yhden­vertaisuus­työn merkitystä jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

”Ja se, et opetettais just sitä nuoremmast lähtien, ikätasoon sopien tietenki, että mikä on silleen, et hei, tämmöstäki on olemassa. Ni se auttaa niit nuorii löytämään omaa identiteettiä, se auttaa ymmärtämään erilaisii ihmisiä. Se auttaa ymmärtä­mään erilaisia identiteettejä.” (Nuori lapsiasiavaltuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Kuten todettua, ehdotetut suositukset ovat erittäin kanna­tettavia, myös opetuksen osalta (s. 118). Lapsiasiavaltuutettu toivoo kuitenkin, että myös opettajille tarjottaisiin ohjausta ja konkreettisia oppaita koulun tasa-arvotyön edistämiseksi. Lapsiasiavaltuutetun tietojen mu­kaan moninaisuuden huomiointi on varhaiskasvatuksen lisäksi myös koulumaailmassa vali­tettavan usein kiinni yksittäisen henkilökunnan jäsenen toimista.

”Ei se suunnitelman tekeminen niinku, se on aina sitä samanlaista ympäripyöreetä settiä, mikä ei oikeestaan ihan hirveesti mitään struktuureja muuta. Ni jotenkin mä mietin sitä, et selvästi opettajat varsinki, mut niinku muutki tavallaan oppilaitosten työntekijät kaipaa enemmän siis koulutusta oikeanlaisesta kohtaamisesta, ja mikä sitten on sitä vääränlaista kohtaamista.” (Nuori lapsiasiavaltuutetun sateenkaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että muodollisen ihmisoikeus­kasvatuk­sen lisäksi kouluympäristössä tarvitaan ihmisoikeuksia edistävien toimintatapojen tuke­mista.[1] Onkin hyvä, että nyt käsillä olevassa eduskuntakertomuksessa on painotettu konkreet­tisia ja käytännönläheisiä muutoksia, joihin tasa-arvosuunnittelulla tulisi tähdätä (s. 104).

Kuten tasa-arvovaltuutettu (s. 97–98), myös lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että tutkimus­perustaista tietoa, muun muassa Kouluterveys­kyselyn tuloksia, hyödynnetään oppi­laitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa. Kouluterveyskyselyn tuloksista on il­mennyt esimerkiksi hälyttäviä tietoja tyttöjen pahoinvoinnista. On tärkeää ottaa kaikki Koulu­terveyskyselystä sekä muista selvityksistä ja tutkimuksista saadut tulokset asian­mukai­sesti huomioon, jotta lasten hyvinvointia voidaan edistää ja jotta lasten pahoinvointiin voi­daan puuttua tehokkaasti. 

 

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten oikeudet ja hallitusohjelma

Lapsiasiavaltuutettu yhtyy tasa-arvovaltuutetun näkemykseen siitä, että translainsäädännön uudistus tulee toteuttaa tällä hallituskaudella (s. 13), että nykyinen lainsäädäntö ei riittä­västi huomioi intersukupuolisuutta, alaikäisten asemaa tai muunsukupuolisuutta (s. 78) ja että alaikäisten asema on huomioitava lainsäädäntöuudistuksessa (s. 79).

Lapsi­asia­val­tuu­tettu on useassa yhteydessä esittänyt huolensa lasten oikeuksien puutteellisesta huo­mioi­mi­sesta hallituksen esityksessä laiksi sukupuolen vahvistamisesta[2] ja painottaa, että hallitus­ohjelma­kirjauksista huolimatta lainvalmistelussa tulee suorittaa asian­mukainen lapsi­vaikutus­ten arviointi, josta käy ilmi, miten esitetyt muutokset ovat linjassa lapsen oikeuksien kanssa.  

YK:n lapsen oikeuksien komitea pitää intersukupuolisille lapsille tehtäviä, lapsen koskemat­tomuuteen kajoavia toimenpiteitä yleissopimuksen vastaisina haitallisina käytäntöinä, joi­den poistamiseen Suomi on sitoutunut tehokkaasti puuttumaan. Komitea on kehottanut esi­merkiksi Australiaa säätämään lain, jolla nimenomaisesti turvataan intersukupuolisen lapsen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus.[3]

Komitea on kiinnittänyt huomiota intersukupuo­listen lasten asemaan lähes jokaiselle sopimusvaltiolle antamissaan loppupäätelmissä. On siis erittäin todennäköistä, että komitea tulee kiinnittämään tähän kysymykseen huomiota myös Suomen osalta, mikäli asiantilaa ei pikaisesti muuteta.

Lapsiasiavaltuutettu yhtyy tasa-arvo­valtuutetun näkemyksiin intersukupuolisten lasten koskemattomuuden turvaamisesta lain tasoisella sääntelyllä (s. 80).

 

Lasten tietoisuus oikeuksistaan

Nyt käsillä olevasta eduskuntakertomuksesta ei käy ilmi, kuinka paljon tasa-arvovaltuutetulle on tullut yhteydenottoja lapsilta ja nuorilta, tai onko niitä tullut ylipäätään. Kertomuksessa todetaan, että oikeussuojan saavutettavuuden parantamisesta sukupuolisyrjintää koskevissa asioissa tarvitaan kattava selvitys (s. 37).

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa selvityksen laatimista ja edellyttää, että siinä huomioidaan asianmukaisesti lasten erityinen asema. Lapsiasiavaltuu­tettu on useassa yhteydessä esittänyt huolensa lasten oikeusturvan tilasta sekä siitä, ovatko lapset tietoisia oikeuksistaan.

Kertomuksessaan eduskunnalle lapsiasiavaltuu­tettu korostaa, että lapsilla tulee olla riittävästi tietoa oikeuksistaan, jotta he tunnistavat mah­dolliset oikeuden­loukkaustilanteet. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että lapset ja nuoret tuntevat sen, miten he itse voivat toimia ja mihin tahoon he voivat olla yhteydessä, jos heidän oikeuk­siaan loukataan.[4]

Saamiensa yhteydenottojen perusteella lapsiasiavaltuutettu on huomannut, että yleinen tietoisuus auttavista ja toimivaltaisista viranomaisista on keh­nolla tolalla. Koska esimerkiksi Kouluterveyskyselyn perusteella on selvää, että lapset koh­taavat arjessaan syr­jintää sukupuolen perusteella, olisi jatkossa tehtävä toimia sen edistä­miseksi, että myös lap­set ovat tietoisia tasa-arvovaltuutetun toiminnasta ja toimi­vallasta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että ”on olennaista, että oikeudet määritellään kansallisessa lainsäädännössä riittävän yksityiskohtaisesti, jotta oikeussuojakeinot sopimuksen noudattamatta jättämistä koskevissa tilanteissa olisivat tehokkaita”.[5] Komitean mukaan oi­keuksilla ei ole merkitystä, jos oikeuksien loukkauksien hyvittämiseksi ei ole käytettävissä tehokkaita oikeussuojakeinoja.[6]

 

Lapset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien piirissä TET-jakson aikana

Lapsiasiavaltuutettu haluaa tuoda esille etenkin TET-jaksoihin liittyen, että suurimmalla osalla (työelämään tutustumisen tasa-arvoa ym. sel­vittäneeseen tutkimukseen osallistuneista) työpaikoista ei ollut tasa-arvo- tai yhdenvertaisuus­suunnitelmaa ja että useimmilla niistä työpaikoista, joilla tasa-arvosuunnitelma on, sitä ei aktiivisesti sovelleta TET-harjoittelussa.[7]

On selvää, että myös työelämässä olevien ja työ­elämään tutustuvien lasten tulee olla tasa-arvosuunnittelun ja -suunnitelman piirissä.

 

Tasa-arvon edistämistyön resurssien turvaaminen

Lapsiasiavaltuutettu esittää huolensa tasa-arvovaltuutetun mahdollisuudesta täyttää tasa-arvosuunnitelmia koskevia velvoitteitaan nykyisillä resursseillaan (s. 39). On selvää, että sekä uudet että lisääntyneet tehtävät edellyttävät myös riittävien resurssien turvaamista, jotta tasa-arvovaltuutettu voi jatkossa entistä tehokkaammin toteuttaa muun muassa tasa-arvosuunnittelua koskevia velvoitteitaan.

 

Sukupuolen moninaisuuden kunnioittaminen

Lapsiasiavaltuutettu haluaa vielä lopuksi todeta pitävänsä erittäin tärkeänä, että tasa-arvo­valtuutetun eduskuntakertomuksessa on korostettu sukupuolen moninaisuutta toteamalla, ettei sukupuoli ilmiönä ole pelkistettävissä vain kahteen (s. 75). Lapsiasiavaltuutetun tapaa­mat nuoret kertoivat syrjintäkokemuksista liittyen esimerkiksi viranomaistoiminnassa yhä vallitsevaan binääriseen sukupuolikäsitykseen.

”mä aloin miettimään tosi paljon niinku terveydenhuollon lomakkeita, missä on tosi vahva se sukupuolittuneisuus. On nainen-mies-jako, ja siel on tosi harvoin, nykyään ehkä vähän useammin, mut siel on tosi harvoin se vaihtoehto muu. Ja se niinku on diskriminoivaa, se syrjii ihmisiä, jotka ei kuulu tähän normibinääriseen jakoon. Ja mä uskon, että se on myös monelle aika vaikea paikka.” (Nuori lapsiasiavaltuutetun sateenkaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Jyväskylässä 31.5.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 1 (2001), 29 artiklan 1 kohta: koulu­tuksen tavoitteet (CRC/GC/2001/1), kohta 19.

[2] Ks. esim. Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi suku­puolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta (31.3.2022) sekä Lapsi­asiavaltuutetun näkemykset translainsäädännön uudistamiseen liittyen – vastaukset STM:n esittämiin kysymyksiin (24.9.2021).

[3] CRC/C/AUS/CO/5-6, kohta 31.

[4] Ks. Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022. Lapsiasiavaltuutetun toimiston jul­kaisuja 2022:1, s. 120. 

[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2003), lapsen oikeuksien yleisso­pimuksen yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet (CRC/GC/2003/5), kohta 25.

[6] CRC/GC/2003/5, kohta 24.

[7] Ks. Minna Mayer, Jenni Lahtinen, Sinikka Aapola-Kari, Aino Pietarinen, Anne Kallio, Jukka-Pekka Jänkälä, Mila Hakanen (2022). Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimin­nan julkaisusarja 2022:33, s. 171. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-060-8.