LAPS/44/2022, 31.5.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan työelämä- ja tasa-arvo­valiokunnalle tasa-arvo­valtuutetun eduskunta­kertomuksesta 2022

Viite: Työelämä- ja tasa-arvo­valiokunta keskiviikko 1.6.2022 klo 11.30 / K 1/2022 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi eduskunta­kertomusta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Tasa-arvo­valtuutetun esittämät suositukset ovat kannatettavia.
• Tasa-arvo­suunnitelman käytännön toteutuminen varhais­kasvatuksessa, oppi­laitoksissa ja esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksissa edellyttää hyvin usein konkreettisten ohjeiden antamista henkilöstölle. Myös henkilöstön koulutukseen on panostettava.
• Lain tasolla olisi hyvä linjata, miten suku­puolen moninaisuus otetaan huomioon sukupuolen mukaan eriytetyissä tiloissa ja palveluissa.
• On tärkeää, että tasa-arvo­suunnittelussa huomioidaan erilaiset tutkimus- ja selvitys­tulokset, kuten Kouluterveys­kysely.
• Lasten tietoisuutta oikeuksistaan ja oikeusturva­keinoista on vahvistettava.
• Sukupuoli­vähemmistöihin kuuluvien lasten aseman ja oikeuksien turvaaminen edellyttää useita toimia myös lain­säädännön tasolla.
• Turha sukupuolittaminen ja binäärinen sukupuoli­käsitys aiheuttavat lapsille ja nuorille stressiä.

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksessaan esittämät suositukset ovat kannatettavia.

Tasa-arvo lasten arjessa

Lapsiasia­valtuutettu kiittää, että tasa-arvo­valtuutetun eduskunta­kertomuksessa on hyvin laajalti tarkasteltu tasa-arvo­tilannetta lasten ja nuorten osalta, esimerkiksi oppi­laitoksissa ja varhais­kasvatuksessa (alk. s. 97). Lapsiasia­valtuutetun tapaamat lapset ja nuoret ovat tuoneet esiin useita epäkohtia esimerkiksi liittyen sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen kouluissa sekä harrastuksissa.

”Muskarin opettaja sano että meillä on ohjeistus että henkilö­tunnuksesta näkee että onko tyttö vai poika. Ni sit ei oikein enää ollu hirveesti halua käydä siellä sen jälkeen sit.” (Lapsi lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

”Mulla on myös sellanen juttu että kerran ku mä olin puku­huoneessa, ni yks tyyppi aikuisista [koulussa] sanoi et mä en sovi tyttöjen pukkariin, ja mä en pääse poikien pukkariin koska ei tiedetä mikä mä olen.” (Lapsi lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Esimerkiksi edellä mainittuihin lasten arki­kokemuksiin perustuen lapsiasia­valtuutettu pitääkin erittäin kannatettavana ehdotuksena, että lain tasolla linjataan, miten sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon sukupuolen mukaan eriytetyissä tiloissa ja palveluissa (s. 81). Lapsiasia­valtuutetun tapaamat nuoret ovat tuoneet esille turhaa sekä syrjivältä tuntuvaa suku­puolittuneisuutta ja suku­puolittamista esimerkiksi koulussa.

Lapsiasia­valtuutettu jakaa näkemyksen, että ”oppi­laitoksissa tehtävällä tasa-arvo­työllä on suuri merkitys, koska monet sukupuoli­jaot ja stereo­typiat syntyvät hyvin varhain” (s. 15). Myös lapsiasia­valtuutetun tapaamat lapset ja nuoret painottivat systemaattisen tasa-arvo- ja yhden­vertaisuus­työn merkitystä jo varhais­kasvatuksesta lähtien.

”Ja se, et opetettais just sitä nuoremmast lähtien, ikätasoon sopien tietenki, että mikä on silleen, et hei, tämmöstäki on olemassa. Ni se auttaa niit nuorii löytämään omaa identiteettiä, se auttaa ymmärtämään erilaisii ihmisiä. Se auttaa ymmärtämään erilaisia identiteettejä.” (Nuori lapsiasiavaltuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Kuten todettua, ehdotetut suositukset ovat erittäin kannatettavia, myös opetuksen osalta (s. 118). Lapsiasia­valtuutettu toivoo kuitenkin, että myös opettajille tarjottaisiin ohjausta ja konkreettisia oppaita koulun tasa-arvo­työn edistämiseksi. Lapsiasia­valtuutetun tietojen mukaan moninaisuuden huomiointi on varhais­kasvatuksen lisäksi myös koulu­maailmassa valitettavan usein kiinni yksittäisen henkilö­kunnan jäsenen toimista.

”Ei se suunnitelman tekeminen niinku, se on aina sitä samanlaista ympäri­pyöreetä settiä, mikä ei oikeestaan ihan hirveesti mitään struktuureja muuta. Ni jotenkin mä mietin sitä, et selvästi opettajat varsinki, mut niinku muutki tavallaan oppi­laitosten työn­tekijät kaipaa enemmän siis koulutusta oikean­laisesta kohtaamisesta, ja mikä sitten on sitä vääränlaista kohtaamista.” (Nuori lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että muodollisen ihmisoikeus­kasvatuksen lisäksi koulu­ympäristössä tarvitaan ihmis­oikeuksia edistävien toiminta­tapojen tukemista.[1] Onkin hyvä, että nyt käsillä olevassa eduskunta­kertomuksessa on painotettu konkreettisia ja käytännön­läheisiä muutoksia, joihin tasa-arvo­suunnittelulla tulisi tähdätä (s. 104).

Kuten tasa-arvo­valtuutettu (s. 97–98), myös lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että tutkimus­perustaista tietoa, muun muassa Kouluterveys­kyselyn tuloksia, hyödynnetään oppi­laitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus­suunnittelussa. Kouluterveys­kyselyn tuloksista on ilmennyt esimerkiksi hälyttäviä tietoja tyttöjen pahoin­voinnista. On tärkeää ottaa kaikki Kouluterveys­kyselystä sekä muista selvityksistä ja tutkimuksista saadut tulokset asian­mukaisesti huomioon, jotta lasten hyvin­vointia voidaan edistää ja jotta lasten pahoin­vointiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Sukupuoli­vähemmistöihin kuuluvien lasten oikeudet ja hallitus­ohjelma

Lapsiasia­valtuutettu yhtyy tasa-arvo­valtuutetun näkemykseen siitä, että trans­lainsäädännön uudistus tulee toteuttaa tällä hallitus­kaudella (s. 13), että nykyinen lain­säädäntö ei riittävästi huomioi inter­sukupuolisuutta, ala­ikäisten asemaa tai muun­sukupuolisuutta (s. 78) ja että ala­ikäisten asema on huomioitava lainsäädäntö­uudistuksessa (s. 79).

Lapsiasia­valtuutettu on useassa yhteydessä esittänyt huolensa lasten oikeuksien puutteellisesta huomioimisesta hallituksen esityksessä laiksi suku­puolen vahvistamisesta[2] ja painottaa, että hallitus­ohjelma­kirjauksista huolimatta lain­valmistelussa tulee suorittaa asian­mukainen lapsi­vaikutusten arviointi, josta käy ilmi, miten esitetyt muutokset ovat linjassa lapsen oikeuksien kanssa.  

YK:n lapsen oikeuksien komitea pitää inter­sukupuolisille lapsille tehtäviä, lapsen koskemattomuuteen kajoavia toimen­piteitä yleis­sopimuksen vastaisina haitallisina käytäntöinä, joiden poistamiseen Suomi on sitoutunut tehokkaasti puuttumaan. Komitea on kehottanut esimerkiksi Australiaa säätämään lain, jolla nimen­omaisesti turvataan inter­sukupuolisen lapsen koskemattomuus ja itsemääräämis­oikeus.[3]

Komitea on kiinnittänyt huomiota inter­sukupuolisten lasten asemaan lähes jokaiselle sopimus­valtiolle antamissaan loppu­päätelmissä. On siis erittäin toden­näköistä, että komitea tulee kiinnittämään tähän kysymykseen huomiota myös Suomen osalta, mikäli asian­tilaa ei pikaisesti muuteta.

Lapsiasia­valtuutettu yhtyy tasa-arvo­valtuutetun näkemyksiin inter­sukupuolisten lasten koskemattomuuden turvaamisesta lain tasoisella sääntelyllä (s. 80).

Lasten tietoisuus oikeuksistaan

Nyt käsillä olevasta eduskunta­kertomuksesta ei käy ilmi, kuinka paljon tasa-arvo­valtuutetulle on tullut yhteyden­ottoja lapsilta ja nuorilta, tai onko niitä tullut ylipäätään. Kertomuksessa todetaan, että oikeus­suojan saavutettavuuden parantamisesta sukupuoli­syrjintää koskevissa asioissa tarvitaan kattava selvitys (s. 37).

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa selvityksen laatimista ja edellyttää, että siinä huomioidaan asian­mukaisesti lasten erityinen asema. Lapsiasia­valtuutettu on useassa yhteydessä esittänyt huolensa lasten oikeus­turvan tilasta sekä siitä, ovatko lapset tietoisia oikeuksistaan.

Kertomuksessaan eduskunnalle lapsiasia­valtuutettu korostaa, että lapsilla tulee olla riittävästi tietoa oikeuksistaan, jotta he tunnistavat mahdolliset oikeuden­loukkaus­tilanteet. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että lapset ja nuoret tuntevat sen, miten he itse voivat toimia ja mihin tahoon he voivat olla yhteydessä, jos heidän oikeuksiaan loukataan.[4]

Saamiensa yhteyden­ottojen perusteella lapsiasia­valtuutettu on huomannut, että yleinen tietoisuus auttavista ja toimi­valtaisista viran­omaisista on kehnolla tolalla. Koska esimerkiksi Kouluterveys­kyselyn perusteella on selvää, että lapset kohtaavat arjessaan syrjintää sukupuolen perusteella, olisi jatkossa tehtävä toimia sen edistämiseksi, että myös lapset ovat tietoisia tasa-arvo­valtuutetun toiminnasta ja toimi­vallasta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että ”on olennaista, että oikeudet määritellään kansallisessa lain­säädännössä riittävän yksityis­kohtaisesti, jotta oikeussuoja­keinot sopimuksen noudattamatta jättämistä koskevissa tilanteissa olisivat tehokkaita”.[5] Komitean mukaan oikeuksilla ei ole merkitystä, jos oikeuksien loukkauksien hyvittämiseksi ei ole käytettävissä tehokkaita oikeussuoja­keinoja.[6]

Lapset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus­suunnitelmien piirissä TET-jakson aikana

Lapsiasia­valtuutettu haluaa tuoda esille etenkin TET-jaksoihin liittyen, että suurimmalla osalla (työelämään tutustumisen tasa-arvoa ym. selvittäneeseen tutkimukseen osallistuneista) työpaikoista ei ollut tasa-arvo- tai yhdenvertaisuus­suunnitelmaa ja että useimmilla niistä työpaikoista, joilla tasa-arvo­suunnitelma on, sitä ei aktiivisesti sovelleta TET-harjoittelussa.[7]

On selvää, että myös työelämässä olevien ja työ­elämään tutustuvien lasten tulee olla tasa-arvo­suunnittelun ja -suunnitelman piirissä.

Tasa-arvon edistämis­työn resurssien turvaaminen

Lapsiasia­valtuutettu esittää huolensa tasa-arvo­valtuutetun mahdollisuudesta täyttää tasa-arvo­suunnitelmia koskevia velvoitteitaan nykyisillä resursseillaan (s. 39). On selvää, että sekä uudet että lisääntyneet tehtävät edellyttävät myös riittävien resurssien turvaamista, jotta tasa-arvo­valtuutettu voi jatkossa entistä tehokkaammin toteuttaa muun muassa tasa-arvo­suunnittelua koskevia velvoitteitaan.

Sukupuolen moninaisuuden kunnioittaminen

Lapsiasia­valtuutettu haluaa vielä lopuksi todeta pitävänsä erittäin tärkeänä, että tasa-arvo­valtuutetun eduskunta­kertomuksessa on korostettu sukupuolen moninaisuutta toteamalla, ettei sukupuoli ilmiönä ole pelkistettävissä vain kahteen (s. 75). Lapsiasia­valtuutetun tapaamat nuoret kertoivat syrjintä­kokemuksista liittyen esimerkiksi viranomais­toiminnassa yhä vallitsevaan binääriseen sukupuoli­käsitykseen.

”mä aloin miettimään tosi paljon niinku terveyden­huollon lomakkeita, missä on tosi vahva se suku­puolittuneisuus. On nainen-mies-jako, ja siel on tosi harvoin, nykyään ehkä vähän useammin, mut siel on tosi harvoin se vaihto­ehto muu. Ja se niinku on diskriminoivaa, se syrjii ihmisiä, jotka ei kuulu tähän normi­binääriseen jakoon. Ja mä uskon, että se on myös monelle aika vaikea paikka.” (Nuori lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Jyväskylässä 31.5.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies