Lapsiasiavaltuutetun lausunto ympäristöministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ilmastolain muuttamisesta

Viite: VN/630/2022

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 8.7.2022.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto ympäristöministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ilmastolain muuttamisesta (pdf)

 

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Ilmasto­lakiin lisättäisiin säännökset kunnan ilmasto­suunnitelmasta sekä ilmasto­lain mukai­sesta muutoksen­hausta. Kunnille säädettäisiin velvoite laatia ilmasto­suunnitelma, joka kun­nan tulisi päivittää vähintään kerran valtuusto­kaudessa, ja valtio­neuvoston päätöksiä koske­vasta muutoksen­hausta lisättäisiin nimen­omainen säännös ilmasto­lakiin.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia ja erittäin tervetulleita.
  • Viranomaisten velvollisuutta antaa lapsille mahdollisuus tulla kuulluksi tulee koros­taa painokkaammin.

  • Mielipiteiden ilmaiseminen on mahdollistettava kaikille lapsille, yhteis­kunnallisesta aktiivisuudesta riippumatta.

  • Valitusoikeuteen (koskien valtioneuvoston ilmastolain mukaisia päätöksiä) liittyvää osiota olisi syytä selkiyttää.

  • Lapsilla tulee olla tehokas pääsy käyttämään valitusoikeutta.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Ehdotetut täydennykset ilmasto­lakiin ovat kannatettavia. Lapsiasia­valtuutetun tapaamisissa lasten ja nuorten kanssa on noussut säännön­mukaisesti esiin kasvava huoli ilmastosta ja ym­päristön tilasta. Lapsiasia­valtuutettu on lisäksi useissa yhteyksissä tuonut esiin huolensa las­ten oikeus­turvan tilasta ja pitää tervetulleena, että ilmasto­laissa pyritään selkiyttämään muutoksen­haku­kysymyksiä.

 

Kunnan ilmastosuunnitelma

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että ilmasto­suunnittelu­velvoite ulotetaan koskemaan myös kuntia. Nuoriso­neuvoston kuuleminen on esitys­luonnoksessa mainittu esi­merkkinä tavasta, jolla lapsia ja nuoria voidaan kuulla kunnan ilmasto­suunnitelmasta (s. 42).

Koska lapset ovat toistuvasti jakaneet ilmaston­muutoksen ja ympäristöön liittyviä näkemyk­siään ja huoliaan tapaamisissaan lapsiasia­valtuutetun kanssa sekä suoraan sanoneet, että päättäjien pitäisi kuulla lapsia enemmän, YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 12 artiklan mukainen lapsen oikeus tulla kuulluksi voisi vahvemmin näkyä nyt esitetyssä. Kunnan nuoriso­valtuuston tai -neuvoston kuuleminen (s. 42) on varmasti hyvä tapa antaa lapsille ja nuo­rille mahdollisuus ilmaista mieli­piteitään, mutta lasten tulisi voida halutessaan vaikuttaa kunnan ilmasto­suunnitelmiin myös muilla tavoin. Moni lapsi ei välttämättä edes tiedä nuoriso­valtuuston tai -neuvoston olemassaolosta, ja lisäksi näiden elinten jäsenet ovat pää­sääntöi­sesti yli 13-vuotiaita.

Lapsiasiavaltuutettu on esittänyt huolensa lasten osallistumis­oikeuksien toteutumiseen liit­tyen ja katsoo, että Suomessa on puutteita erityisesti joidenkin lapsi­ryhmien, kuten pienten tai vamman kanssa elävien lasten kohdalla. On myös ongelmallista, että lasten vaikuttamista yhteis­kunnassa pyritään vahvistamaan pääasiassa aikuis­lähtöisesti ja edustuksellisten ra­kenteiden kautta. Oikeuden kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa tulee tapahtua myös arjessa eli siellä, missä lapset ja nuoret luonnostaan ovat.[1] YK:n lapsen oikeuksien komitea on esi­merkiksi Islannille ja Alankomaille antamissaan loppu­päätelmissä korostanut koulun roolia.[2]

Lisäksi on hyvä huomioida, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti sopimus­valtioille antamissaan loppu­päätelmissä huomauttanut lasten kuulemis­mahdollisuuksien turvaa­misesta ilmasto- ja ympäristö­kysymyksissä. Komitea on enenevässä määrin ottanut kantaa ilmaston­muutokseen ja useissa sopimus­valtioille antamissaan loppu­päätelmissä korostanut lasten näkemysten systemaattista huomiointia ilmasto­toimia suunniteltaessa. Komitea on to­dennut, että lasten näkemysten kuulemisen tulisi olla edellytys kaikille viran­omaisten päätöksen­teko­menettelyille, jotka koskevat ympäristöä.[3]

 

Ilmastolain mukainen muutoksenhaku

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tervetulleena muutoksena, että ilmasto­lakiin lisätään sääntelyä muutoksen­hausta. Syksyllä 2021 antamassaan lausunnossa ilmasto­laista lapsiasia­valtuutettu piti myönteisenä, että laki­ehdotuksessa oli kattavasti huomioitu ilmaston­muutoksen vaikutukset lapsiin[4], ja myös nyt käsillä olevassa esitys­luonnoksessa todetaan ilmaston­muutoksen vaikutusten kohdistuvan ”erityisellä tavalla” lapsiin (s. 28). Jää kuitenkin epä­selväksi, tarkoitetaanko edellä mainitulla muotoilulla sitä, että lapset katsotaan 21 b §:n edel­lyttämällä tavalla henkilöiksi, joilla on pelkästään ikänsä puolesta valitus­oikeus, koska ilmaston­muutos koskee heitä erityisellä tavalla.

Esitysluonnoksen perusteluissa ehdotetusta 21 b §:stä todetaan, että valitus­oikeus ilmasto­lain mukaisesta valtio­neuvoston päätöksestä olisi (muun muassa) henkilöillä, ”joiden oi­keutta, velvollisuutta tai etua ilmaston­muutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen so­peutuminen voivat erityisellä tavalla koskea” (s. 46). Esitys­luonnoksessa luetellaan esimerk­kejä siitä, mitä erityisyys voi esimerkiksi tarkoittaa, mutta jää epä­selväksi, miksei lasten erityis­alttiutta ilmaston­muutoksen vaikutuksille ole tässä kohdin huomioitu. Ilmaston­muutos vaikuttaa lähtö­kohtaisesti erityisellä tavalla kaikkiin lapsiin (tämä siis todetaan nimen­omaisesti myös esitys­luonnoksessa, s. 28), mutta nyt ehdotetun lain­kohdan muotoilu ja perustelut antavat vaikutelman, että valitus­oikeus edellyttää jotain sellaista erityisyyttä, joka tekee yk­sittäisen lapsen asemasta erityisen epä­edullisen suhteessa muihin lapsiin.[5] Lapsiasia­valtuu­tettu kaipaa selvennystä tähän ja toivoo, että myös soveltamis­käytännössä tunnustetaan las­ten erityinen asema pelkästään ikänsä vuoksi.

Lapsiasiavaltuutettu myös muistuttaa tässä yhteydessä YK:n lapsen oikeuksien komitean päätöksestä liittyen lasten tekemään ilmasto­valitukseen[6], jossa komitea on muun ohella alle­viivannut ilmaston­muutoksen erityisiä vaikutuksia lapsiin ja todennut, että lasten oikeuksia tulisi tästä näkö­kulmasta erityisesti suojella. Lisäksi komitea korosti sopimus­valtioiden vas­tuuta myös rajojensa ulko­puolella ja piti lasten valitusta aiheellisena, muttei ottanut valitusta tutkittavaksi, sillä kaikkia käytettävissä olevia kansallisia oikeus­suoja­keinoja ei ollut käy­tetty. Komitean päätökseen ja sen perusteluihin olisi aiheellista viitata ehdotetun 21 b §:n perusteluissa.[7]

Lapsiasiavaltuutettu edellyttää, että lasten erityinen asema huomioidaan asian­mukaisesti ilmasto­lain 21 b §:n mukaisen valitus­oikeuden määräy­tymisessä. 

 

Jyväskylässä 8.7.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] Ks. lapsiasiavaltuutetun kannanotto lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2020 ”Pan­demian varjossa kohti maapallon tulevaisuutta” (toim. Elina Pekkarinen ja Katja Mettinen) Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:1, s. 11–14.

[2] CRC/C/NLD/CO/5–6, kohta 32 ja CRC/C/ISL/CO/5-6, kohta 35.

[3] Ks. esim. CRC/C/CAN/CO/5–6, kohdat 22 ja 37; CRC/C/ZMB/CO/5–7, kohta 35; CRC/C/ISL/CO/5-6, kohta 35; CRC/C/NLD/CO/5-6, kohta 32.

[4] Ks. lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi, 6.9.2021.

[5] S. 46: ”Erityisyys tarkoittaisi jotakin sellaista ilmastonmuutokseen, sen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvää seikkaa tai ominaisuutta, joka asianomaisen kohdalla eroaa objektiivi­sesti siitä, mikä muutoin samassa asemassa olevilla on yleistä tai tavanomaista. Säännöksessä edellytetty erityisyys voisi liittyä esimerkiksi asumiseen, elinkeinoon, yritystoimintaan tai elin­olosuhteisiin, sillä niihin liittyy intressejä, joissa ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen so­peutumiseen liittyvät vaikutukset voivat ilmetä.”

[6] Ks. esim. CRC/C/88/D/104/2019.

[7] Ks. tutkijatohtori Milka Sormusen erinomainen blogiteksti aiheesta.