LAPS/14/2020, 8.7.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto ympäristö­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta laiksi ilmasto­lain muuttamisesta

Viite: VN/630/2022

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lausunto on annettu lausunto­palvelu.fi:ssä 8.7.2022.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Ilmasto­lakiin lisättäisiin säännökset kunnan ilmasto­suunnitelmasta sekä ilmasto­lain mukaisesta muutoksen­hausta. Kunnille säädettäisiin velvoite laatia ilmasto­suunnitelma, joka kunnan tulisi päivittää vähintään kerran valtuusto­kaudessa, ja valtio­neuvoston päätöksiä koskevasta muutoksen­hausta lisättäisiin nimen­omainen säännös ilmasto­lakiin.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia ja erittäin terve­tulleita.

• Viran­omaisten velvollisuutta antaa lapsille mahdollisuus tulla kuulluksi tulee korostaa painokkaammin.

• Mieli­piteiden ilmaiseminen on mahdollistettava kaikille lapsille, yhteis­kunnallisesta aktiivisuudesta riippumatta.

• Valitus­oikeuteen (koskien valtio­neuvoston ilmasto­lain mukaisia päätöksiä) liittyvää osiota olisi syytä selkiyttää.

• Lapsilla tulee olla tehokas pääsy käyttämään valitus­oikeutta.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Ehdotetut täydennykset ilmasto­lakiin ovat kannatettavia. Lapsiasia­valtuutetun tapaamisissa lasten ja nuorten kanssa on noussut säännön­mukaisesti esiin kasvava huoli ilmastosta ja ympäristön tilasta. Lapsiasia­valtuutettu on lisäksi useissa yhteyksissä tuonut esiin huolensa lasten oikeus­turvan tilasta ja pitää terve­tulleena, että ilmasto­laissa pyritään selkiyttämään muutoksen­haku­kysymyksiä.

Kunnan ilmasto­suunnitelma

Lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin myönteisenä, että ilmasto­suunnittelu­velvoite ulotetaan koskemaan myös kuntia. Nuoriso­neuvoston kuuleminen on esitys­luonnoksessa mainittu esi­merkkinä tavasta, jolla lapsia ja nuoria voidaan kuulla kunnan ilmasto­suunnitelmasta (s. 42).

Koska lapset ovat toistuvasti jakaneet ilmaston­muutoksen ja ympäristöön liittyviä näkemyksiään ja huoliaan tapaamisissaan lapsiasia­valtuutetun kanssa sekä suoraan sanoneet, että päättäjien pitäisi kuulla lapsia enemmän, YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 12 artiklan mukainen lapsen oikeus tulla kuulluksi voisi vahvemmin näkyä nyt esitetyssä. Kunnan nuoriso­valtuuston tai -neuvoston kuuleminen (s. 42) on varmasti hyvä tapa antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus ilmaista mieli­piteitään, mutta lasten tulisi voida halutessaan vaikuttaa kunnan ilmasto­suunnitelmiin myös muilla tavoin. Moni lapsi ei välttämättä edes tiedä nuoriso­valtuuston tai -neuvoston olemassa­olosta, ja lisäksi näiden elinten jäsenet ovat pää­sääntöisesti yli 13-vuotiaita.

Lapsiasia­valtuutettu on esittänyt huolensa lasten osallistumis­oikeuksien toteutumiseen liittyen ja katsoo, että Suomessa on puutteita erityisesti joidenkin lapsi­ryhmien, kuten pienten tai vamman kanssa elävien lasten kohdalla. On myös ongelmallista, että lasten vaikuttamista yhteis­kunnassa pyritään vahvistamaan pääasiassa aikuis­lähtöisesti ja edustuksellisten rakenteiden kautta. Oikeuden kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa tulee tapahtua myös arjessa eli siellä, missä lapset ja nuoret luonnostaan ovat.[1] YK:n lapsen oikeuksien komitea on esi­merkiksi Islannille ja Alankomaille antamissaan loppu­päätelmissä korostanut koulun roolia.[2]

Lisäksi on hyvä huomioida, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti sopimus­valtioille antamissaan loppu­päätelmissä huomauttanut lasten kuulemis­mahdollisuuksien turvaamisesta ilmasto- ja ympäristö­kysymyksissä. Komitea on enenevässä määrin ottanut kantaa ilmaston­muutokseen ja useissa sopimus­valtioille antamissaan loppu­päätelmissä korostanut lasten näkemysten systemaattista huomiointia ilmasto­toimia suunniteltaessa. Komitea on todennut, että lasten näkemysten kuulemisen tulisi olla edellytys kaikille viran­omaisten päätöksen­teko­menettelyille, jotka koskevat ympäristöä.[3]

Ilmasto­lain mukainen muutoksen­haku

Lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin terve­tulleena muutoksena, että ilmasto­lakiin lisätään sääntelyä muutoksen­hausta. Syksyllä 2021 antamassaan lausunnossa ilmasto­laista lapsiasia­valtuutettu piti myönteisenä, että laki­ehdotuksessa oli kattavasti huomioitu ilmaston­muutoksen vaikutukset lapsiin[4], ja myös nyt käsillä olevassa esitys­luonnoksessa todetaan ilmaston­muutoksen vaikutusten kohdistuvan ”erityisellä tavalla” lapsiin (s. 28). Jää kuitenkin epä­selväksi, tarkoitetaanko edellä mainitulla muotoilulla sitä, että lapset katsotaan 21 b §:n edellyttämällä tavalla henkilöiksi, joilla on pelkästään ikänsä puolesta valitus­oikeus, koska ilmaston­muutos koskee heitä erityisellä tavalla.

Esitys­luonnoksen perusteluissa ehdotetusta 21 b §:stä todetaan, että valitus­oikeus ilmasto­lain mukaisesta valtio­neuvoston päätöksestä olisi (muun muassa) henkilöillä, ”joiden oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmaston­muutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea” (s. 46). Esitys­luonnoksessa luetellaan esimerkkejä siitä, mitä erityisyys voi esimerkiksi tarkoittaa, mutta jää epä­selväksi, miksei lasten erityis­alttiutta ilmaston­muutoksen vaikutuksille ole tässä kohdin huomioitu. Ilmaston­muutos vaikuttaa lähtö­kohtaisesti erityisellä tavalla kaikkiin lapsiin (tämä siis todetaan nimen­omaisesti myös esitys­luonnoksessa, s. 28), mutta nyt ehdotetun lain­kohdan muotoilu ja perustelut antavat vaikutelman, että valitus­oikeus edellyttää jotain sellaista erityisyyttä, joka tekee yksittäisen lapsen asemasta erityisen epä­edullisen suhteessa muihin lapsiin.[5] Lapsiasia­valtuutettu kaipaa selvennystä tähän ja toivoo, että myös soveltamis­käytännössä tunnustetaan lasten erityinen asema pelkästään ikänsä vuoksi.

Lapsiasia­valtuutettu myös muistuttaa tässä yhteydessä YK:n lapsen oikeuksien komitean päätöksestä liittyen lasten tekemään ilmasto­valitukseen[6], jossa komitea on muun ohella alle­viivannut ilmaston­muutoksen erityisiä vaikutuksia lapsiin ja todennut, että lasten oikeuksia tulisi tästä näkö­kulmasta erityisesti suojella. Lisäksi komitea korosti sopimus­valtioiden vastuuta myös rajojensa ulko­puolella ja piti lasten valitusta aiheellisena, muttei ottanut valitusta tutkittavaksi, sillä kaikkia käytettävissä olevia kansallisia oikeus­suoja­keinoja ei ollut käytetty. Komitean päätökseen ja sen perusteluihin olisi aiheellista viitata ehdotetun 21 b §:n perusteluissa.[7]

Lapsiasia­valtuutettu edellyttää, että lasten erityinen asema huomioidaan asian­mukaisesti ilmasto­lain 21 b §:n mukaisen valitus­oikeuden määräytymisessä.

Jyväskylässä 8.7.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies