”Ärhäkkä lapsen oikeuksien puolustaja”
Lapsiasiavaltuutettu sai mainekyselyssä kiitosta, kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia
Lapsiasiavaltuutettu sai mainekyselyssä pääsääntöisesti varsin hyvää palautetta toiminnastaan, mutta myös kriittistä palautetta ja toiveita tulevalle toiminnalle. Monet nostivat vastauksissaan esiin, että lapsiasiavaltuutettu ottaa asioihin kantaa julkisuudessa ja tuo esiin sellaisiakin seikkoja, jotka eivät ole kaikille mieluisia.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävät määritellään lapsiasiavaltuutetusta annetussa laissa. Vastaajat arvioivat lapsiasiavaltuutetun onnistumista tehtäviensä hoitamisessa melko positiivisesti. Viisiportaisella asteikolla (1–5) vastausten keskiarvo oli 3,6. Tosin joidenkin tehtävien onnistumiseen lähes puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa.
Myönteisimmin arvioitiin lainsäädännön ja yhteiskunnallisen päätöksenteon seuraamista (vastausten keskiarvo 4,0) ja lasten ja nuorten elinolosuhteiden seuraamista (ka 3,8). Heikommat arviot sai yhteistyömuotojen kehittäminen eri toimijoiden välille (ka 3,1) ja yhteyksien pitäminen lapsiin ja nuoriin (ka 3,2).
Lapsiasiavaltuutettuun yhteydessä olevat arvioivat myönteisimmin
Lapsiasiavaltuutettua pidetään vastausten mukaan luotettavana, asiantuntevana ja hyödyllisenä toimijana. Eniten kehitettävää nähdään ihmisläheisyydessä, puolueettomuudessa ja eri sidosryhmien tarpeiden huomioimisessa.
Lapsiasiavaltuutettu sai vastaajilta varsin hyvän kouluarvosanan: yleisimmät arvosanat olivat 9 ja 8. Vastaajista 59 prosenttia antoi lapsiasiavaltuutetulle vähintään arvosanan 8. Heikon arvosanan eli 4 tai 5 antoi 14 prosenttia vastaajista.
Vastaajien taustatekijät olivat yhteydessä arviointiin. Mitä useammin vastaajat kertoivat olevansa yhteydessä lapsiasiavaltuutettuun, sitä myönteisempiä heidän arvionsa olivat. Muita kielteisempiä arvioita antoivat yksityishenkilöt.
Sisällölliset kysymykset herättävät kritiikkiä, toimintatavat saavat kiitosta
Avointen vastausten perusteella lapsiasiavaltuutettu saa kielteisimpiä arviointeja niiltä vastaajilta, jotka eivät ole tyytyväisiä lapsiasiavaltuutetun toimintaan tietyissä sisällöllisissä asioissa. Kriittinen palaute koskee esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun suositusta juridisen sukupuolen vahvistamisen sallimisesta alaikäisille tietyin edellytyksin ja lapsiasiavaltuutetun suhtautumista varhaiskasvatukseen.
Osa vastaajista toivoo lapsiasiavaltuutetulta enemmän näkyvyyttä ja tutkimustietoon perustuvia kannanottoja – osa vastaajista taas antaa kiitosta nimenomaan näkyvyydestä ja tutkimustietoon perustuvista kannanotoista. Lain mukaan lapsiasiavaltuutettu ei voi ratkaista tai ottaa kantaa yksittäisten lasten tai perheiden asioihin eikä muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä, mikä herätti joissain vastaajissa tyytymättömyyttä. Osa lasten kanssa työskentelevistä ammattilaisista koki, että lapsiasiavaltuutettu ei tuo riittävästi esille heidän näkökulmiaan.
Myönteistä palautetta lapsiasiavaltuutettu sai avoimissa vastauksissa etenkin riippumattomuudesta, vaikuttavasta ja aktiivisesta toiminnasta, tietoperustaisuudesta ja asiantuntemuksesta, hyvästä valmistautumisesta sekä tinkimättömästä työstä lasten etujen eteen.
Mainekyselyn tuloksia hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun strategiatyössä
Kyselyssä tuotiin esille monia toiveita asioista, joihin lapsiasiavaltuutetun työssä toivottiin jatkossa keskityttävän voimakkaammin. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun työlle toivottiin enemmän resursseja ja lapsiasiavaltuutetun toivottiin pitävän yhteyttä vielä useampiin sidosryhmiin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun toiminnan kehittämisessä sekä seuraavan viisivuotiskauden (2024–2029) strategiatyössä.
Kyselyssä monet vastaajat toivoivat saavansa lisää tietoa lapsiasiavaltuutetun toiminnasta ja ajankohtaisista kuulumisista. Toimintaamme voi seurata Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa (@lapsiasia). Kokoamme myös kaiken toimintamme avoimesti neljä kertaa vuodessa ilmestyvään uutiskirjeeseen, jonka voi tilata omaan sähköpostiinsa osoitteessa https://lapsiasia.fi/uutiskirjeet.
Lapsiasiavaltuutettu toteutti toiminnastaan mainekyselyn maaliskuussa 2023. Kyselyssä lapsiasiavaltuutetulla viitattiin koko lapsiasiavaltuutetun toimistoon, jossa työskentelee useita lapsen oikeuksien asiantuntijoita. Kysely oli saatavilla suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi ja englanniksi. Kutsu mainekyselyyn vastaamiseen lähetettiin sähköpostitse lapsiasiavaltuutetun sidosryhmille sekä julkaistiin avoimesti lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kyselyyn vastasi 294 henkilöä. Suurimmat vastaajajoukot edustivat kuntia (109 hlö), valtiota (45 hlö), korkeakoulua tai tutkimuslaitosta (38 hlö) ja järjestöjä (36 hlö). Kyselyyn vastasi myös 34 yksityishenkilöä sekä hyvinvointialueiden, yritysten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajia ja muita tahoja. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia!
30.11.2023 Tiedotetta päivitetty vastausten keskiarvojen osalta tulosten tarkemman analysoinnin jälkeen.
