Hyppää sisältöön

Lasten ja nuorten digi­palveluiden on oltava luotettavia ja turvallisia

Lasten ja nuorten tuen tarve on suuri. Huoleen lasten ja nuorten mielen­terveydestä pyritään nyt vastaamaan erilaisilla matalan kynnyksen digipalveluilla. Monia palveluja digitalisoidaan vauhdilla, vaikka niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei tunneta riittävästi. Lapsiasia­valtuutettu ja Mannerheimin Lastensuojelu­liitto perään­kuuluttavat digipalveluihin vankkoja laatu­kriteereitä.

Lapsille ja nuorille suunnattuja matalan kynnyksen digipalveluja, kuten chatteja, ylläpitävät hyvin monenlaiset tahot. Digipalveluja ylläpitävien järjestöjen sekä julkisten ja yksityisten organisaatioiden turvallisuus- ja laatu­vaatimuksissa on suuria eroja, ja niihin liittyy myös riskejä.

Toimijat eroavat toisistaan muun muassa siinä, onko lasten ja nuorten yhteyden­ottoihin vastaamassa robotti vai ihminen, ammattilainen vai vapaa­ehtoinen, sekä siinä, miten vapaaehtois­päivystäjien työtä on valvottu ja turvattu. Lapset ja nuoret eivät välttämättä erota palveluja toisistaan.

Digi­palveluilla on paikkansa – palvelu­ketjun pitää toimia

Matalan kynnyksen digipalveluissa kohdataan paljon vaikeissa tilanteissa olevia lapsia ja nuoria. Monella käyttäjällä on itsetuhoisia ajatuksia, ja osa on kokenut väkivaltaa.

– Chat-kontaktin tarjoaminen huono­vointiselle nuorelle ei itsessään tue tai hoida ketään. Toimiva chat-tuki edellyttää taitoa kohdata lapsi ja nuori sekä ammattilaisen tukea vaativimmissa tilanteissa, sanoo MLL:n auttavien palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

Myös lapsen tai nuoren kokonais­tilanteen arviointi on kasvottomissa palveluissa vaikeaa. Akuutisti apua tarvitseva lapsi jää usein keskustelun jälkeen yksin vaikeaan tilanteeseen.

– Laadukkaasti toteutetut matalan kynnyksen digipalvelut vahvistavat lapsen oikeutta ennalta­ehkäisevään tukeen, mutta lasten oikeus tarvittaviin erityis­palveluihin on turvattava. Tässä yhteistyö viran­omaisten kanssa on keskeinen laatukriteeri, vahvistaa lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen.

Matalan kynnyksen digipalvelujen laatua tulee vahvistaa myös tiedottamisella ja valvonnalla.

– Lasten on saatava ymmärrettävää tietoa siitä, mistä matalan kynnyksen palvelussa on kyse ja millaista apua sieltä voi saada. Heidän tulee myös tietää mihin olla yhteydessä, jos lapsi kokee epäkohtia palvelua saadessaan, Pekkarinen korostaa.

Laatu­kriteerien minimi­vaatimukset

Rikosrekisteri­otteet: Alaikäisille suunnatuissa digipalveluissa tulee tarkistaa myös vapaaehtoisten työntekijöiden rikosrekisteri­otteet ennen lasten ja nuorten kanssa työskentelyä. Lasten seksuaalisen häirinnän ja seksuaali­väkivallan riskit lisääntyvät, jos alaikäisten kanssa keskustelemaan pääsevät ihmiset, joiden rikosrekisteri­otteita ei ole tarkastettu. Tällä hetkellä rikosrekisteri­otteen pyytämisen käytännöt vaihtelevat eri tahoilla.

Koulutus ja tuki: Vapaa­ehtoisille on tarjottava koulutusta ja ammattilaisten tukea vaativissa tilanteissa. Työntekijöillä on oltava osaamista digitaalisesta ja ikätasoisesta vuorovaikutuksesta sekä digitaaliseen vuorovaikutukseen sovelletuista kohtaamisen taidoista. Heillä tulee olla ymmärrystä arvioida lapsen tilannetta ja tuen tarvetta sekä tietoa ohjata lasta tarvittaessa eteenpäin muiden palvelujen piiriin.

Selkeä yhteistyö viranomaisten kanssa: Viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön käytäntöjen tulee olla selkeitä sekä yhdessä etukäteen sovittuja. Jos työssä on mukana vapaaehtoisia, vastuu viranomais­yhteistyöstä tulee olla aina ammattilaisella.

Kohtuullinen jonotusaika: Chat-palveluihin ei saa muodostua ylikuormitusta, ja jonotusaika on kerrottava käyttäjille.

Läpinäkyvyys palvelusta: Lapselle on kerrottava ymmärrettävästi, millaisessa palvelussa hän asioi ja mitä apua hän voi saada. Lapsille ja nuorille tulisi olla myös paikka, johon kohtaamisen puutteista tai epä­oikeudenmukaisuuden kokemuksista digipalveluissa voi ilmoittaa.

Tietoperustainen kehittäminen: Palvelujen vaikuttavuutta ja hyötyjä on seurattava ja kehitettävä systemaattisesti.

Lisätietoja

MLL:n ja lapsiasiavaltuutetun kannanotto: Lapsia ja nuoria tukeviin digipalveluihin tarvitaan laatukriteerit