Varhais­kasvatuksen yhdenvertaisuus­työ ehkäisee syrjintää ja edistää lasten osallisuutta

Yhdenvertaisuus­valtuutettu, lapsiasia­valtuutettu ja tasa-arvo­valtuutettu tyrmäävät esitetyt muutokset yhdenvertaisuus­suunnittelu­velvoitteen kumoamisesta varhais­kasvatuksessa. Yhden­vertaisuutta on tärkeää edistää suunnitelmallisesti yhdessä lasten kanssa varhais­kasvatuksen arjessa. Suunnittelusta luopuminen vaikuttaisi etenkin syrjinnän vaarassa oleviin lapsiin, mikä on tunnistettu myös hallituksen esitystä valmistelevassa ministeriössä.

Varhais­kasvatuksen yhdenvertaisuus­suunnittelusta säädettiin lailla vuonna 2023, jotta erityisesti heikossa asemassa olevien lasten asemaa voitaisiin edistää koko maassa. Nyt yhdenvertaisuus­lakiin esitetään muutosta, jota on perusteltu byrokratian vähentämisellä. Byrokratian vähentäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta yhden­vertaisuutta edistävän suunnittelun vähentäminen voi tosi­asiassa vaikeuttaa lasten ja varhais­kasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten arkea.

– Syrjintä ja sen lieve­ilmiöt, kuten kiusaaminen ja yksinäisyys, ovat todellisia ongelmia jo pienten lasten arjessa. Yhdessä lasten kanssa tehtävä suunnittelu on tehokas tapa edistää yhden­vertaisuutta ja lasten osallisuutta elämän­vaiheessa, jossa näkemys itsestä osana ryhmää ja arvot sekä asenteet muodostuvat, lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Yhdenvertaisuus­suunnitelmassa ei ole kyse niinkään asia­kirjasta, vaan siitä, että varhais­kasvatuksen henkilö­kunta ja lapset kehittävät yhdessä varhaiskasvatus­yksikön arkea yhden­vertaisuuden näkö­kulmasta. Yhdenvertaisuus­suunnittelulla ehkäistään syrjintää ja syrjäytymistä.

Esitys on risti­riidassa perustus­lain ja yhdenvertaisuus­lain tavoitteiden, hallitus­ohjelman, rasismin­vastaisen toiminta­ohjelman ja kansallisen lapsi­strategian kanssa

Valtuutetut painottavat, että yhden­vertaisuuden edistämiseksi tehtävä työ vähentää ongelmia, joiden selvittäminen lasten huoltajien ja mahdollisesti jopa laillisuus­valvojien kanssa vaatii resursseja. Syrjinnän uhreille maksettavaan hyvitykseen johtaneet syrjintä­tilanteet, esimerkiksi tilojen esteettömyyden puutteet tai lasten vakaumusten moninaisuuden huomiotta jättäminen, olisivat vältettävissä suunnitelmallisella yhden­vertaisuuden edistämisellä. Suunnittelematon toiminta aiheuttaa kustannuksia ja heikentää varhais­kasvatuksen laatua.

Hallitus on sitoutunut työskentelemään määrä­tietoisesti yhden­vertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteis­kunnassa sekä edistämään lasten oikeuksien toteutumista yhteis­kunnan kaikilla sektoreilla. Valtuutetut katsovat, että nyt tehty esitys­luonnos syö pohjaa tältä sitoumukselta. Lisäksi esitys­luonnos on perustus­lain ja yhdenvertaisuus­lain tavoitteiden vastainen. Hallitus on sitoutunut torjumaan yhdenvertaisuus­suunnittelun avulla myös rasismia. Rasismin vastaisia toimia tarvitaan varhais­kasvatuksessa: yhdenvertaisuus­valtuutetun selvitykseen vastanneet afrikkalais­taustaiset suomalaiset kertoivat, että syrjintää on kaikilla koulutus­asteilla varhais­kasvatuksesta alkaen.

– Lähes kolmas­osa koulutuksessa syrjintää kokeneista vastaajista oli kokenut syrjintää jo ennen koulu­ikää varhais­kasvatuksessa, yhdenvertaisuus­valtuutettu Kristina Stenman kertoo.

– Käytännössä ehdotettu laki­muutos vaikeuttaisi myös moni­perustaiseen syrjintään puuttumista ja ehkäisemistä, tasa-arvo­valtuutettu Rainer Hiltunen huomauttaa. Puuttuminen vaikeutuu, jos tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus­työtä toteutetaan eri tavalla.

Esitys­luonnos on myös ilmeisellä tavalla risti­riidassa kansallisen lapsi­strategian kanssa. Kansallisen lapsi­strategian tavoitteena on luoda aidosti lapsi- ja perhe­myönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Strategian mukaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin.

Valtuutettujen lausunnot ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto