Lue lapsiasiavaltuutetun kannanotto pohjoissaameksi: Sámediggelága nuppástuhttin dorvvasta sámiid riikkavulošrivttiid
Lue lapsiasiavaltuutetun kannanotto inarinsaameksi: Sämitiggelaavâ nubástus torvee sämmilâšpárnái aalmuglâšvuoigâdvuođâid
Lue lapsiasiavaltuutetun kannanotto koltansaameksi: Sääʹmteʹǧǧlääʹjj muuttâs stään sääʹmpäärnai meerlažvuõiggâdvuõđid

Saamelaiskäräjä­lain muutos turvaa saamelais­lasten kansalais­oikeuksia

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että saamelaiskäräjä­lain muuttamisesta annettu hallituksen esitys on tarpeellinen turvaamaan saamelais­lasten oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen velvoitteet on tunnistettu hallituksen esityksessä hyvin. Laki­muutoksella on vaikutusta saamelais­lasten kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin nyt – ja etenkin tulevaisuudessa.

Saamelais­lasten hyvin­vointi ja oikeuksien toteutuminen on pitkään ollut YK:n lapsen oikeuksien komitean ja lapsiasia­valtuutetun huomion kohteena. Lapsiasia­valtuutettu on juuri julkaissut tuoreen selvityksen saamelais­lasten hyvin­voinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Selvitys osoittaa, että saamelaisten oikeus saamelais­kieliin ja kulttuuriin on lapsille tärkeää.

Saamelaiskäräjä­lain muutoksen merkitys lapsille

Saamelaiskäräjä­lain muutoksen tavoitteena on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämis­oikeuden toteutumista, turvata saamelaisten itse­hallintoa suhteessa kieleen ja kulttuuriin sekä parantaa saamelais­käräjien toiminta­edellytyksiä. Vaikka hallituksen esitys (HE 274/2022 vp) koskee ala­ikäisiä vain välillisesti, alkuperäis­kansoille kuuluvien oikeuksien kollektiivinen luonne huomioon ottaen lapsiasia­valtuutettu katsoo tarpeelliseksi korostaa saamelaiskäräjä­lain uudistamisen välttämättömyyttä myös lasten oikeuksien kannalta.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo esityksessä valittujen ratkaisujen ilmentävän YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksessa asetettuja velvoitteita ja etenkin sen 30 artiklaa. Artiklan mukaan alkuperäis­kansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan sekä oikeus käyttää omaa kieltään.

Lapsiasia­valtuutettu on koko toimintansa ajan ollut säännöllisesti yhteydessä saamelaisiin ja erityisesti saamelais­lapsiin. Lapsiasia­valtuutetun juuri julkaiseman laajan selvityksen mukaan saamelais­lapset tarvitsevat saamelaiselle identiteetilleen vahvistusta. Saamelais­lapset haluavat ylläpitää saamen kieliä, saamelaista kulttuuria ja saamelaisten perinteisiä elin­keinoja ja turvata näin alkuperäis­kansan tulevaisuuden.

– Saamelaisen identiteetin yllä­pitämistä varjostaa tarve salata saamelaisuutensa tai olla käyttämättä saamen kieliä tilanteissa, joissa ei tiedä toisten suhtautumisesta saamelaisuutta kohtaan ja pelkää tulevansa pilkatuksi, erikois­tutkija Elina Weckström lapsiasia­valtuutetun toimistosta kertoo.

Saamelais­lasten kansalais­oikeuksien turvaaminen on aikuisten tehtävä

Hyvin­vointi ja oikeudet ovat tärkeitä nyt eläville saamelais­lapsille, mutta tärkeää on turvata lasten yksilöllisten ja kollektiivisten oikeuksien toteutuminen myös tulevaisuudessa. Valtiolla on velvollisuus turvata tulevien alkuperäis­kansaan kuuluvien suku­polvien mahdollisuudet nauttia omasta kielestään ja kulttuuristaan.

– Saamelais­lapsilla on kansalais­oikeuksia ja poliittisia oikeuksia, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät kuitenkaan voi tätä lakia edistää. Lasten oikeuksien turvaaminen on meidän aikuisten tehtävä, lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.

Lapsiasia­valtuutettu tukee hallituksen esitystä edus­kunnalle saamelais­käräjistä annetun lain muuttamisesta. Lain säätämiselle on vahvat ihmisoikeus­perusteet, joita avataan kattavasti hallituksen esityksessä. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esitys on hyvin perusteltu ja tarpeellinen saamelais­lasten oikeuksien turvaamiseksi.