Lue lapsiasiavaltuutetun kannanotto pohjoissaameksi: Sámediggelága nuppástuhttin dorvvasta sámiid riikkavulošrivttiid
Lue lapsiasiavaltuutetun kannanotto inarinsaameksi: Sämitiggelaavâ nubástus torvee sämmilâšpárnái aalmuglâšvuoigâdvuođâid
Lue lapsiasiavaltuutetun kannanotto koltansaameksi: Sääʹmteʹǧǧlääʹjj muuttâs stään sääʹmpäärnai meerlažvuõiggâdvuõđid
Saamelaiskäräjälain muutos turvaa saamelaislasten kansalaisoikeuksia
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että saamelaiskäräjälain muuttamisesta annettu hallituksen esitys on tarpeellinen turvaamaan saamelaislasten oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoitteet on tunnistettu hallituksen esityksessä hyvin. Lakimuutoksella on vaikutusta saamelaislasten kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin nyt – ja etenkin tulevaisuudessa.
Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen on pitkään ollut YK:n lapsen oikeuksien komitean ja lapsiasiavaltuutetun huomion kohteena. Lapsiasiavaltuutettu on juuri julkaissut tuoreen selvityksen saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Selvitys osoittaa, että saamelaisten oikeus saamelaiskieliin ja kulttuuriin on lapsille tärkeää.
Saamelaiskäräjälain muutoksen merkitys lapsille
Saamelaiskäräjälain muutoksen tavoitteena on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista, turvata saamelaisten itsehallintoa suhteessa kieleen ja kulttuuriin sekä parantaa saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Vaikka hallituksen esitys (HE 274/2022 vp) koskee alaikäisiä vain välillisesti, alkuperäiskansoille kuuluvien oikeuksien kollektiivinen luonne huomioon ottaen lapsiasiavaltuutettu katsoo tarpeelliseksi korostaa saamelaiskäräjälain uudistamisen välttämättömyyttä myös lasten oikeuksien kannalta.
Lapsiasiavaltuutettu katsoo esityksessä valittujen ratkaisujen ilmentävän YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa asetettuja velvoitteita ja etenkin sen 30 artiklaa. Artiklan mukaan alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan sekä oikeus käyttää omaa kieltään.
Lapsiasiavaltuutettu on koko toimintansa ajan ollut säännöllisesti yhteydessä saamelaisiin ja erityisesti saamelaislapsiin. Lapsiasiavaltuutetun juuri julkaiseman laajan selvityksen mukaan saamelaislapset tarvitsevat saamelaiselle identiteetilleen vahvistusta. Saamelaislapset haluavat ylläpitää saamen kieliä, saamelaista kulttuuria ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja turvata näin alkuperäiskansan tulevaisuuden.
– Saamelaisen identiteetin ylläpitämistä varjostaa tarve salata saamelaisuutensa tai olla käyttämättä saamen kieliä tilanteissa, joissa ei tiedä toisten suhtautumisesta saamelaisuutta kohtaan ja pelkää tulevansa pilkatuksi, erikoistutkija Elina Weckström lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.
Saamelaislasten kansalaisoikeuksien turvaaminen on aikuisten tehtävä
Hyvinvointi ja oikeudet ovat tärkeitä nyt eläville saamelaislapsille, mutta tärkeää on turvata lasten yksilöllisten ja kollektiivisten oikeuksien toteutuminen myös tulevaisuudessa. Valtiolla on velvollisuus turvata tulevien alkuperäiskansaan kuuluvien sukupolvien mahdollisuudet nauttia omasta kielestään ja kulttuuristaan.
– Saamelaislapsilla on kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät kuitenkaan voi tätä lakia edistää. Lasten oikeuksien turvaaminen on meidän aikuisten tehtävä, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.
Lapsiasiavaltuutettu tukee hallituksen esitystä eduskunnalle saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta. Lain säätämiselle on vahvat ihmisoikeusperusteet, joita avataan kattavasti hallituksen esityksessä. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että esitys on hyvin perusteltu ja tarpeellinen saamelaislasten oikeuksien turvaamiseksi.
