Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta ja liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

 

Viite: Sosiaali- ja terveysvaliokunta torstai 2.12.2021 klo 10.00 / HE 226/2021 vp / Lausuntopyyntö

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta ja liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta HE 226/2021 vp (pdf)

 

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia siten, että vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olevia tartuntatautilain covid-19-epidemiaan liittyvien väliaikaisten sään­nösten voimassaoloa jatkettaisiin. Väliaikainen sääntely on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022 ja olemaan voimassa 30.6.2022 saakka.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Tartuntatautilain covid-19-pandemiaan liittyvien väliaikaisten säännösten voimassa­olon jatkaminen on kannatettavaa.
  • Lapsivaikutusten arviointi myös välillisesti lapsia koskettavista laeista on tarpeen, jotta voidaan varmistua lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen edun ensisijai­sesta huomioimisesta.
  • Kiire ei ole kestävä peruste vaikutusarvioinnin suorittamatta jättämiselle.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää esityksessä ehdotettuja toimia, eli väliaikaisten säännösten voi­massaolon jatkamista, covid-19-pandemian hallitsemattoman leviämisen ehkäisemisen kan­nalta lähtökohtaisesti kannatettavina. On oleellista, että kun rokotussuoja edelleen puuttuu merkittävältä osalta väestöstä, ml. kaikilta alle 12-vuotiailta lapsilta, mahdollistetaan tarpeel­liset rajoitustoimenpiteet pandemian leviämisen hillitsemiseksi ja riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi.

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että esityksessä on nykytilan mukaisesti pyritty tur­vaamaan lasten yhdenvertaisuus muun muassa turvaamalla alaikäisille heidän tarvitsemansa covid-19-testit maksuttomana julkisessa terveydenhuollossa. Lapsiasiavaltuutettu on kui­tenkin arvostellut sitä, että sosiaali- ja terveysministeriön 14.9.2021 päivitetyn testausstra­tegian myötä useimmat sairaanhoitopiirit rajoittivat alle 12-vuotiaiden pääsyä testattavaksi, ja testiin pääsee vain lääkärin lähetteellä tai silloin, jos lapsen tiedetään altistuneen viruk­selle.[1] Käytäntö on ristiriidassa muiden Pohjoismaiden kanssa: Tanskassa, Norjassa ja Ruot­sissa testataan matalalla kynnyksellä kaikki oireilevat lapset, ja Tanskassa sekä Norjassa Os­lon alueella testataan viikoittain myös oireettomia koululaisia.

Lapsiasiavaltuutettu on toistuvasti tuonut esiin rajoitustoimenpiteiden purkamisen osalta, että alle 12-vuotiailla ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuutta rokotukseen. Onkin myönteistä, että tämän tosiseikan suhde terveysturvallisuussäädösten voimassaolon jatkamiseen on huo­mioitu myös nyt käsillä olevassa esityksessä (s. 58). 

On sinänsä perusteltua, että 58 g §:ää muutetaan rokotuskattavuuden noustua siten, ettei il­maantuvuusluku ole enää soveltamiskriteerinä. Jatkossa ”säännöksen soveltaminen edellyt­tää, että tartuntaryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tar­tuntojen laajaan leviämiseen alueella” (s. 48-49). 58 g §:n osalta perusteluja olisi syytä tarken­taa, sillä nyt niistä voi saada kuvan, että tietyissä ”väestöryhmissä, tilanteissa ja tiloissa” (s. 49) havaitut tartunnat ovat ns. hyväksyttävämpiä.

On todettu, että lapset ovat suuremmilta osin säästyneet vakavammilta tautimuodoilta sekä sairastaneet taudin lievänä. Lasten osuus tar­tuntamäärissä ja taudin ilmaantuvuus lapsissa on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti mar­raskuun 2021 aikana, jolloin myös vakavat tautimuodot voivat lukumääräisesti lisääntyä.

Tuore selvitys lasten sairastumisista osoittaa, että covid-19-tartunnoista jo 36 517 (21 %) oli todettu alle 16-vuotiailla lapsilla (21.11.2021 mennessä), vuodeosastoilla on hoidettu yh­teensä 135 alle 16-vuotiasta lasta ja koronainfektioon liittyvään yleistyneeseen tulehdussyn­droomaan MIS-C:hen on sairastunut 14 lasta.[2] Moni lapsi (tai läheisensä) kuuluu riskiryhmään, ja on edelleen osin epäsel­vää, millaisia jälkiä nk. long covid -tauti jättää.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tietoon on tul­lut suuriakin eroavaisuuksia alueiden koronatoimenpiteissä, kuten mainituissa testaus- mutta myös karanteeni- ja suojaus­käytännöissä. Lapsiasiavaltuutettu toivookin, että nyt perusteluissa oleva muotoilu ei johda siihen, että alueet tulkitsevat lain­kohtaa vaihtelevasti tai esimerkiksi siten, että aikuisväes­töön kohdistuvia rajoituksia ei to­teuteta, mikäli virus leviää keskimäärin matalan riskin vä­estöryhmän, eli lasten keskuu­dessa. Lasten saamat tartunnat kuitenkin pääosin johtuvat lä­hipiirin aikuisen tartunnasta[3], ja lapsilla on yhtä lailla oikeus terveyteen.

 

Lapsen edusta ja lapsivaikutusten arvioinnista

Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (jälj. LOS) 3 artiklan 1 kohdan mukaan oikeus saada etunsa ensisijaisesti huomioiduksi kaikessa itseään koskevassa päätöksente­ossa.[4] YK:n lapsen oikeuksien komitea (jälj. LOS-komitea) on todennut, että ”sen varmistami­nen, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa toimissa (3 artik­lan 1 kohta) ja että yleissopimuksen kaikkia määräyksiä kunnioitetaan lainsäädännön ja poli­tiikkojen suunnittelussa ja toteuttamisessa kaikilla hallintotasoilla, edellyttää jatkuvaa lapsi­vaikutusten arviointia”.[5] Oleellista on arvioida lapsivaikutuksia myös silloin, kun vaikutukset ovat välillisiä.[6] LOS-komitea on lisäksi korostanut, että esimerkiksi lainvalmistelussa on il­maistava, mitä on pi­detty lapsen etuna ja millä perustein sekä se, kuinka lapsen etua on pun­nittu suhteessa mui­hin seikkoihin.[7]

Edellä mainitut seikat eivät täysin täyty nyt käsillä olevan hallituksen esityksen osalta. Esi­tyksessä on kyllä sinänsä kiitettävästi tunnistettu covid-19-pandemiasta lapsille aiheutuvia haasteita ja toisaalta korostettu lapset ja nuoret ensin -periaatteen, jonka oikeampi muoto olisi ”lapsen edun ensisijaisuus -periaate", mukaisesti lapsiin ja nuo­riin kohdistuvia rajoitus­toimia viimesijaisena toimena (s. 33). Ehdotettujen muutosten vai­kutukset lapsiin -osiossa on listattu vaikutuksia lapsiin (s. 32-33), mutta luetellut seikat vai­kuttavat lähinnä yleiseltä poh­dinnalta covid-19-pandemian vaikutuksista lapsiin ja lapsiper­heisiin. Erityisesti nyt ehdotet­tavien säännösten voimassaolon jatkamisen vaikutuksia (kiel­teisiä tai myönteisiä) lapsiin ei kuitenkaan käsitellä. Lisäksi viitataan kahden muun hallituk­sen esityksen yhteydessä tehtyi­hin lapsivaikutusten arviointeihin[8], ja tästä voi osin saada kä­sityksen, ettei käsillä olevan esi­tyksen yhteydessä ole arvioitu erikseen sen vaikutuksia lap­siin. Lisäksi on todettava, että esi­tyksen lukemisen tekee osittain hieman vaikeaselkoiseksi se, että sen perusteluissa viitataan muihin hallituksen esityksiin tai valiokuntamietintöihin, joissa puolestaan viitataan edelleen muualle.[9]

Lapsiasiavaltuutettu pitää jossain määrin ymmärrettävänä, että päällekkäisen työn tekemistä vaikutusten arvioinnissa pyritään välttämään, kun on kyse säännöksistä, joiden voimassaoloa lähes muuttumattomina on tarkoitus jatkaa ja joiden osalta vaikutusten arviointia on aiem­min suoritettu. On kuitenkin samalla syytä muistaa, että covid-19-pandemia on kestänyt jo erityisesti lasten aikakäsityksestä katsottuna todella pitkään ja että lasten kokemukset ja kä­sitykset pandemiasta ja rajoitustoimenpiteistä ovat saattaneet ajan kulun myötä muuttua.[10]

Lapsivaikutusten arviointia covid-19-pandemian yhteydessä koskevassa lausunnossaan lap­siasiavaltuutettu on korostanut, että on tärkeää ymmärtää, ettei pandemia itsessään ole ai­heuttanut muutoksia vaan muutokset ovat olleet poliittisen päätöksentekoprosessin myötä tehtyjen ratkaisujen seurausta.[11]

Se, että saman sisältöisten säännösten voimassaoloa jatke­taan uudestaan ja uudestaan ei poista lapsivaikutusten arvioinnin edellytystä. Päinvastoin, lapsiasiavaltuutettu on jo aiemmin peräänkuuluttanut sitä, että kun väliaikaisiksi tarkoitetut säännökset ovat olleet voimassa verrattain pitkän aikaa ja toistuvasti, vai­kutusten arvioinnin tärkeys korostuu entisestään.[12] 

Lisäksi on todettava, että kiire, johon nyt käsillä olevan esi­tyksen sivulla 6 viitataan, ei ole kestävä peruste vaikutusarvioinnin suorittamatta jättämi­selle.

Lapsiasiavaltuutettu on hiljattain todennut, että lapset unohtuvat covid-19-pandemiaan liitty­vässä päätöksenteossa ja että on vaikeaa nähdä, miten joidenkin rajoitusten purkaminen tu­kee tavoitetta lapsen edun ensisijaisuudesta, lähiopetuksesta tai rajoitusten haittojen vähen­tämisestä suhteessa lapsiin, sillä ravintolarajoituksia on purettu nopeammin kuin viranomai­set ovat suositelleet ja samalla on vähennetty esimerkiksi testausta, jäljitystä ja koronan hil­litsemisessä suositeltuja riskienhallintatoimenpiteitä.[13]

Lasten unohtuminen on todettu myös kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa alleviivataan valtioiden velvollisuutta huomi­oida myös välilliset lapsiin kohdistuvat ja pandemiasta johtuvat vaikutukset.[14]

Covid-19-pan­demiaa koskevissa päätöksissä tulee ottaa huomioon lasten ja nuorten näkökulma, jonka huomioimista myös LOS 12 artikla edellyttää. Lisäksi tarvitaan lapsille ja nuorille kohdennet­tua, selkeää viestintää toimenpiteistä ja niiden perusteista.

 

 

Jyväskylässä 1.12.2021

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] Lapsiasiavaltuutetun avoin kirje valtioneuvostolle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johdolle (14.10.2021).

[2] Sarvikivi, E. & Helve, O: Lasten ja nuorten koronaepidemiatilanne Suomessa syksyllä 2021. THL 2021. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143419/URN_ISBN_978-952-343-775-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

[4] Oikeus koskee sekä lasta yksilönä, tiettyä lapsiryhmää, sekä yleisesti lapsia.

[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2003) lapsen oikeuksien yleisso­pi­muksen yleisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä (CRC/GC/2003/5), kohta 45.

[6]Jokaisen lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeuselimen tai -instituution edellytetään soveltavan lap­sen edun periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vai­kut­tavat tai tulevat vaikuttamaan lasten oikeuksiin ja etuihin, kuten ehdotetut tai nykyiset lait tai politiikat, hallintotoimet tai tuomioistuimen päätökset, mukaan lukien myös ne, jotka eivät suo­raan koske lapsia vaan vaikuttavat heihin välillisesti.” CRC/GC/2003/5, kohta 12.

[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 6.

[8] Esityksessä on viitattu sekä HE 105/2021 vp (s. 32) että HE 101/2020 (s. 33).

[9] Esim. 43 c §:n perusteluissa (s. 46) viitataan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 17/2020 vp), jossa puolestaan viitataan perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

[10] Tästä hyvänä esimerkkinä Islannin lapsiasiavaltuutetun keräämä tieto lasten koronakoke­muksista sekä keväällä 2020 että keväällä 2021. Kyselyt lähetettiin kaikille alakouluille, ja kevään 2021 julkaisu ”Frásagnir barna af heimsfaraldri” julkaistiin helmikuussa 2021. Saa­ta­villa: https://www.barn.is/frasagnir-barna-af-covid-2/

[11] Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle; Koronapandemian lap­si­vaikutusten arviointia (11.6.2020).

[12] Ks. esim: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esi­tyksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta an­ne­tun lain väliaikaisesta muuttamisesta (25.5.2021).

[14] Ks. Susan D Hillis, H Juliette T Unwin, Yu Chen et. al: Global minimum estimates of children affected by COVID-19-associated orphanhood and deaths of caregivers: a modelling study. Lan­cet 2021; 398: 391–402, s. 401. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)01253-8.