LAPS/123/2025, 10.10.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto ulko­ministeriölle Suomen kahdeksanneksi määräaikais­raportiksi YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansain­välisen yleis­sopimuksen täytäntöön­panosta

Viite: VN/11469/2025

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu antaa lausunnon yleissopimuksessa säädettyjen lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Kahdeksannen määräaikais­raportin keskeinen sisältö

Raportointi kattaa ajanjakson keväästä 2021 raportin antamiseen (eli kevääseen 2026) asti. Raportissa on tarkoitus tuoda esiin niitä lainsäädännöllisiä, oikeudellisia, hallinnollisia ja muita toimia, joihin on ryhdytty tai ryhdytään yleissopimuksen täytäntöönpanossa ja erityisesti komitean antamien päätelmien ja suositusten johdosta. Nyt laadittavassa kahdeksannessa määräaikais­raportissa ei toisteta Suomen perusraportissa (HRI/CORE/FIN/2020) annettuja tietoja.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun arvioista

• Tuoreet arviot sosiaaliturva­muutosten yhteis­vaikutuksista osoittavat, että pienituloisuus­aste on kasvanut erityisesti lapsiperheissä ja ei-työllisillä.
• Sosiaali- ja terveys­ministeriön tuoreen arvion mukaan köyhien lasten määrä lisääntyy 31 000 lapsella sosiaaliturvan sopeutusten takia. Tilastokeskuksen mukaan kymmenen prosenttia suomalais­lapsista kokee aineellista puutetta. Osuus oli alle neljä prosenttia vuonna 2021.
• Lapsiasia­valtuutettu on useasti korostanut lastensuojelu­lain kokonais­uudistuksen välttämättömyyttä.
• Mielenterveys­ongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveys­palvelut ovat vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointi­alueilla ja Helsingin kaupungissa.
• Alle 25-vuotiaiden huumekuolemia rekisteröitiin vuonna 2023 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Joka neljäs tuona vuonna kuollut 15–24-vuotias nuori menehtyi huumeisiin ja joka kolmas kuolema oli itsemurha.
• Lapsiasia­valtuutettu on lausunnoissaan tuonut esiin huolensa useiden alkoholi­lainsäädännön muutosten yhteisvaikutuksista lapsen oikeuksille sekä vaikutuksille nuorten alkoholinkäytön pitkän aikavälin kehitykselle. 
• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että nikotiinipusseja koskevan sääntelyn tulisi olla huomattavasti tiukempaa.
• Vuoden 2025 kouluterveys­kyselyn tulosten mukaan kiusaamista kokeneiden oppilaiden osuus ei ole vähentynyt.

Lapsiasia­valtuutetun arviot

Lapsiasiavaltuutettu arvioi lapsen oikeuksien kannalta YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/1976) artikloja 9–10 ja 12–13 sekä kyseisiä artikloja koskevia taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean Suomelle vuonna 2021 annettuja päätelmiä. [1]

Oikeus sosiaali­turvaan (artikla 9 ja suositus 28)

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa 2023 antamissaan loppupäätelmissä Suomelle [2], että valtio välttää sosiaaliturva­etuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Komitea myös suositteli, että Suomi määrittelee budjetti­politiikan, joka koskee heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, kuten vammaisia, vähemmistöryhmiin ja köyhyydessä eläviä lapsia sekä turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttaja­lapsia. Suosituksissa kehotetaan useassa muussakin kohdassa, muun muassa koulutukseen, vapaa-aikaan ja väkivallan ehkäisyyn liittyen, parantamaan sosiaalis-taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa. 

Vuosina 2024–2026 on tehty ja tehdään useita muutoksia muun muassa työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen, toimeentulotukeen, lapsilisiin, kansaneläke- tai kuluttajahinta­indeksiin sidottuihin etuuksiin sekä sairaus­päivärahoihin ja kuntoutusrahoihin. Sosiaali- ja terveys­ministeriön tuoreen arvion [3] mukaan sosiaaliturva­muutosten eli vuosina 2024–2025 toteutettujen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset pienituloisuusasteeseen (ts. köyhyyteen) ja Gini-kertoimeen (ts. tuloeroihin) ovat suurempia kuin aiemmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveys­ministeriön arviot ennustivat. Arviot osoittavat, että pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti lapsiperheissä ja ei-työllisillä. 

Vuodelle 2026 kaavailtu toimeentulotuki­uudistus, josta simuloinnissa pystyttiin huomioimaan perusosan leikkaus ja ansiotulo­vähennyksen poisto, vähentäisi toimeentulotuen saajamääriä ja menoja, mutta lisäisi tuloeroja ja erityisesti syventäisi pienituloisuutta.

Vuosien 2024–2027 indeksijäädytykset ja viimesijaiseen taloudelliseen tukeen eli toimeentulotukeen tehtävät leikkaukset – kuten perusosan leikkaus ja ansiovähennyksen poisto – vähentävät toimeentulotuen kykyä kompensoida ensisijaisten etuuksien leikkauksia. [4] Kelan mukaan perus­toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut huhtikuussa 2025 n. 17 000:lla verrattuna vuotta aikaisempaan ja saajakotitalouksien määrä ylitti 150 000 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2021. [5]

Lapsiasiavaltuutettu on kyseenalaistanut ja esittänyt huolensa sosiaaliturva­muutosten vaikutusten kohdentumisesta jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin lukuisissa lausunnoissa sosiaali- ja terveys­valiokunnalle sekä muille eduskunnan valiokunnille valtion talousarvio­esityksistä, julkisen talouden suunnitelmasta 2024–2027 annetusta valtioneuvoston selonteosta sekä hallituksen esityksistä sosiaaliturvan ja muiden etuuksien muutoksiksi. [6]

Lasten ja perheen suojelu (artikla 10 ja suositus 33)

Suositus 33

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle vuonna 2023 antamissaan loppupäätelmissään suositellut, että valtio tehostaa perheille annettavaa tukea, kuten sovittelu­palveluja avio- ja avoerotapauksissa, ja tarjoaa lapsille tarvittaessa asianmukaista neuvontaa ja traumatukea. [7]

Lapsen oikeuksien kannalta merkittävä politiikkaohjelma on kansallinen lapsistrategia, joka on laadittu vuonna 2021. [8] Kansallisen lapsistrategian toimeenpano­suunnitelman toimenpiteen 12 mukaisesti vuonna 2025 julkaistiin selvitys vaativista erotilanteista ja palvelujärjestelmästä. [9] Selvityksessä nousi merkittäväksi ongelmaksi se, että huoltaja pystyy nykytilanteessa estämään lapsen avun saamisen vaativissa erotilanteissa. Myös palvelujärjestelmän hajanaisuus ja resurssipula nousivat selvityksessä keskeisinä ongelmina vaativiin eroihin vastaamisessa. 

YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut vuonna 2023 antamissaan Suomea koskevissa loppupäätelmissään, että valtio uudistaa lastensuojelulain. [10]

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus uudistaa lastensuojelu­lainsäädännön. [11] Hallitusohjelma­kirjauksen mukaan selkeytetään rajoitustoimien käytön edellytyksiä sekä edistetään varhaista tukea, moniammatillista lapsiperhetyötä ja lastensuojelun avopalveluita painottavaa palvelurakennetta. Lastensuojelu­lainsäädännön uudistamisesta on sosiaali- ja terveys­ministeriössä vireillä kaksi hanketta. Ensimmäinen hanke sisältää ehdotukset muun muassa alaikäisten integroidun ja suljetun laitosmuotoisen kuntoutuspalvelun perustamiseksi sekä ehdotukset toimenpiteistä koskien lasten luvattomia poissaoloja sijaishuolto­paikassa. Ensimmäisen vaiheen hallituksen esitys on annettu eduskunnalle lokakuussa 2025. [12] Toisessa hankkeessa on tarkoitus uudistaa lainsäädäntöä edistäen varhaisen tuen, moniammatillisen lapsiperhetyön ja lastensuojelun avopalveluita painottavaa palvelurakennetta. [13] Lapsiasiavaltuutettu on useasti korostanut lastensuojelu­lain kokonaisuudistuksen välttämättömyyttä ja tärkeyttä. [14] [15] [16]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastensuojelun vuotta 2024 tarkastelevan tilaston mukaan lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 34 900 lasta vuonna 2024, mikä on 3,4 prosenttia väestön 0–17-vuotiaista. Vuonna 2023 väestöosuus oli 3,8 prosenttia eli asiakasmäärä vähentyi 9 prosenttia. Kiireellisesti sijoitettujen ja huostassa olleiden lasten määrä pysyi lähes samana kuin edellisinä vuosina. Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2024 aikana sijoitettuna 17 100 lasta eli 1,6 % lapsista. Uusia huostaanottoja tehtiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huostaanottoja lopetetaan harvoin. Vuoden 2024 aikana huostassa olleista 0‒6-vuotiaista huostaanotto lopetettiin 3 prosentilla, 7‒12- vuotiaista 4 prosentilla ja 13‒17-vuotiaista 8 prosentilla. [17]

Helmikuussa 2025 julkaistiin ohjeet lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi. Ohjeet lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamiseksi on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Barnahus-hankkeen verkkosivuille. [18] Väkivallaton lapsuus -toimenpide­suunnitelma 2020–2025 julkaistiin marraskuussa 2019 [19] ja toimeenpano- ja viestintäsuunnitelma keväällä 2021 [20]. Toimenpide­suunnitelmasta julkaistiin väliarviointi vuonna 2023. [21]

Raskaana olevien ym. suojelu

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissa loppupäätelmissään (2023) suositellut, että valtio tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille, myös paperittomille, lapsille ja raskaana oleville naisille. [22]

Sosiaali- ja terveys­ministeriö myönsi valtionavustuksia vuosille 2021–2023 päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Avustuksilla tuli kehittää kohderyhmän palveluketjuja ja -kokonaisuuksia ja tehostaa raskauden aikaisen päihteidenkäytön tunnistamista alueilla. [23]

Lapsiasiavaltuutettu haluaa ilmaista huolensa päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten tilanteesta. Lapsiasiavaltuutettu on vuoden 2025 aikana saanut kahdesta erittäin luotettavasta lähteestä – järjestöstä ja hyvinvointi­alueen poliklinikalta – tiedon siitä, että raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten terveydentila on aiempaakin heikompi. Jotain synnytyksiä on käynnistynyt ilman, että nainen on edes tiennyt olevansa raskaana. Nämä naiset ovat olleet kodittomia ja kärsineet vakavasta päihderiippuvuudesta.

Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten päihdehoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. HAL-poliklinikat tekevät erinomaista työtä ja niissä käy noin 1 000 naista vuosittain, eli noin kaksi prosenttia raskaana olevista naisista. Ympäri­vuorokautista osastohoitoa on aiempien selvitysten perusteella tarjolla vain osalla alueista, hyvinvointialue­uudistuksen jälkeisestä tilanteesta ei löytynyt luotettavaa tietoa. [24] [25]

Toimen­piteet köyhyyden ja eri­arvoisuuden vähentämiseksi

Yllä todetusti sosiaali- ja terveys­ministeriön tuoreen arvion [26] mukaan sosiaaliturva­muutosten eli vuosina 2024–2025 toteutettujen sosiaaliturva­leikkausten yhteisvaikutukset pienituloisuus­asteeseen (ts. köyhyyteen) ja Gini-kertoimeen (ts. tuloeroihin) ovat suurempia kuin aiemmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveys­ministeriön arviot ennustivat. Vuosina 2024–2025 toteutettavien sosiaaliturva­leikkausten yhteisvaikutukset kasvattaisivat Gini-kerrointa 0,6 prosenttiyksikköä, kun viime syksynä STM arvioi vaikutuksen olevan 0,45 prosenttiyksikköä. Kuukausimallilla arvioituna lakimuutosten lisäys lasten pienituloisuus­asteeseen olisi 2,7 prosenttiyksikköä, kun STM:n syksyllä 2024 julkaisemassa arviossa vuosien 2024–2025 lakimuutosten arvioitiin kasvattavan lasten pienituloisuus­astetta 1,3 prosenttiyksiköllä.

Vuosien 2024–2025 lakimuutokset ja vuoden 2026 toimeentulotuki­uudistus nostavat pienituloisuus­astetta koko väestössä 2,2 prosenttiyksikköä ja lasten pienituloisuus­astetta 3 prosenttiyksikköä. Siis toisin sanoen 31 000 lasta putoaa köyhyyteen siellä jo olevien noin 120 000 lapsen lisäksi. Tuloeroja osoittava Gini-kerroin kasvaisi muutosten seurauksena 0,7 prosenttiyksikköä.

Suhteellisen köyhyyden lisäksi on tärkeää tarkastella myös koettua köyhyyttä. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ihminen kokee aineellista puutetta, kun hänellä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Tilastokeskuksen mukaan 10 prosenttia kaikista 0–15-vuotiaista lapsista koki aineellista puutetta vuonna 2024. Osuus on kasvanut huomattavasti vuodesta 2021, jolloin se oli 3,7 prosenttia. Yhden aikuisen talouksissa asuvien lasten kokema aineellinen puute oli yleisempää (22,9 %) kuin kahden aikuisen kanssa asuvien lasten (6,9 %). [27]

Suomi on osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria (European Pillar of Social Rights Action Plan) ja EU:n lasten oikeuksien strategiaa (EU Strategy on the Rights of the Child) asettanut kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä 100 000 henkilöstä kolmasosan, siis 33 000:n, tulisi olla lapsia. [28] Sen sijaan, että köyhien lasten määrä olisi vähentynyt, se kasvaa jatkuvasti. Lasten köyhyys- tai syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut noin 14 prosentista yli 17 prosenttiin 2020-luvulla.

Monilapsisten perheiden lapsilisää, yksinhuoltaja­korotusta ja alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää on korotettu 1.1.2024 tai 1.4.2024 alkaen. Suurin korotus koski alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää, jota korotettiin 26 eurolla kuukaudessa. Lapsiasiavaltuutettu on esittänyt huolensa lapsilisän vaatimattomien korotusten vaikutuksesta lapsiperheköyhyyden vähentämiseen huomioiden hintojennousun ja sosiaaliturvan leikkaukset. [29]

Terveydenhuolto­järjestelmä (artikla 12 ja suositukset 42 ja 44–45)

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomelle vuonna 2023 antamissa loppupäätelmissään, että valtio tehostaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan lapsille mahdollisuus saada nopeasti ja tehokkaasti hyvälaatuisia terveyspalveluja koko maassa. Komitea suositteli Suomea myös järjestämään päihdehuollon palvelut, tehostamaan lapsille tarkoitettuja mielenterveys­palveluja ja -ohjelmia, panostamaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä puuttumaan lasten itsemurhien suureen määrään. [30] Komitea suositteli Suomea myös tehostamaan pyrkimyksiään estää huumeiden, alkoholin ja tupakan käyttöä nuorten keskuudessa ja varmistamaan, että hoitoa tarvitsevat nuoret tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja ohjataan asianmukaisesti hoitoon.

Enemmistö suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin ja elää kasvulle ja kehitykselle suotuisissa olosuhteissa. Lapsista 95 % kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi, mutta keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa kokevien lasten osuus on kasvanut 3 prosentista 4,7 prosenttiin 2021–2024. Lääkärin hoitoa tarvinneita, mutta sitä ainakin kerran vaille jääneiden lapsien osuus on myös kasvanut 2,5 prosentista 7,1 prosenttiin 2021–2024. [31]

Sekä sosiaali- ja terveys­ministeriö että Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat hyvinvointi­alueiden palveluja koskevissa tuoreissa arvioinneissaan todenneet, että mielenterveys­ongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointi­alueilla ja Helsingin kaupungissa. [32] [33] Huumeita käyttäville nuorille suunnatut palvelut eivät vastaa heidän palvelutarpeisiinsa eivätkä nuoret saa tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti. Erityisen vaikeaa palvelujen saanti on, kun henkilöllä on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. [34]

Alle 25-vuotiaiden huumekuolemia rekisteröitiin vuonna 2023 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Traagisena vuonna huumeisiin kuoli 310 ihmistä ja heistä 91 oli alle 25-vuotiaita. [35] Joka neljäs tuona vuonna kuollut 15–24-vuotias nuori menehtyi huumeisiin ja joka kolmas kuolema oli itsemurha. Puolet 15–19-vuotiaiden tyttöjen kuolemista johtui itsemurhista.

Hallitusohjelman mukaisesti alkoholi­lainsäädäntöä on muutettu ja sitä ollaan muuttamassa useilla muutoksilla, jotka lisäävät alkoholin saatavuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2024) mukaan Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma. Tämä vastaa 8,7 prosenttia kaikista alaikäisistä. 42 000 lapsen biologisella vanhemmalla on ajankohtaisesti vakava päihdeongelma. [36] Lapsiasiavaltuutettu on lausunnoissaan tuonut esiin huolensa useiden muutosten yhteisvaikutuksista lapsen oikeuksille sekä alkoholi­lainsäädännön muutosten vaikutuksille nuorten alkoholinkäytön pitkän aikavälin kehitykselle. [37] [38]

Lapsiasiavaltuutettu on pitänyt tupakkalakiin tehtyjä muutoksia kielteisenä. Nikotiinipusseja koskevan sääntelyn tulisi olla huomattavasti tiukempaa eikä niiden houkuttelevuutta lisääviä makuja tai tunnusomaisia tuoksuja tulisi sallia. [39] Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan yläkouluikäisistä 8. ja 9. luokkalaisista 6 % vastasi käyttävänsä nikotiinipusseja päivittäin, kun vuonna 2023 osuus oli 2 %. [40] Nikotiinipussit nousivat vuonna 2025 yleisimmin päivittäin käytetyksi tuotteeksi kaikissa muissa ryhmissä paitsi perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisilla tytöillä, joilla yleisimpänä pysyivät sähkösavukkeet. [41]

Oikeus koulutukseen (artikla 13 ja suositus 47)

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2023 Suomea koskevissa loppupäätelmissään, että valtio ryhtyy toimenpiteisiin kaikenlaisen kiusaamisen torjumiseksi, hyväksyy ja ajantasaistaa erilaisia ohjelmia kiusaamisen ehkäisemiseksi ja tehostaa toimenpiteitä, joilla torjutaan kouluissa esiintyvää väkivaltaa, kuten kiusaamista, verkkokiusaamista ja verkkoväkivaltaa. [42]

Vuoden 2025 kouluterveys­kyselyn tulosten mukaan kiusaamista kokeneiden oppilaiden osuus ei ole vähentynyt. Kiusaamista oli kokenut noin joka kolmas perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilas ja noin joka neljäs 8. ja 9. luokan oppilas. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes. [43]

Lailla yhdenvertaisuuslain muuttamisesta (907/2024) poistettiin varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien velvollisuus laatia toimipaikka­kohtaisia varhaiskasvatuksen toiminnallisia yhdenvertaisuus­suunnitelmia. Velvoitteen poistaminen voi vähentää suunnitelmallista, yhdessä lasten ja vanhempien kanssa tehtävää yhdenvertaisuuden edistämistyötä.

Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan 1.8.2021, ja lakia sovellettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 perusopetuksen 9. luokalla olleisiin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus päättyi heidän täytettyään 18 vuotta. Laajennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) artikkelissa (2025) [44] koskien sitä ryhmää oppilaita, joita laajennettu oppivelvollisuus koski ensimmäistä kertaa selvisi, että 6 % (3 795) oli keskeyttänyt toisen asteen opinnot. Valtaosa (81 %) koulupudokkaista oli ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Koulupudokkaissa erottui erityisen tuen opiskelijoiden kohtalaisen suuri määrä, sillä lähes kolmasosalla koulupudokkaista (29 %) oli ollut erityisen tuen päätös yhdeksännellä luokalla.

 

Jyväskylässä 10.10.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Jenni Saukkola, juristi

 

1 Päätelmät Suomen seitsemännestä määräaikaisraportista (2021). E/C.12/FIN/CO/7.

2 Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.  

3 Sosiaali- ja terveysministeriö (2025) Arvio hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista toimeentulotuen käyttöön sekä tulonjakoon.

4 Ibid.

5 Kela (2025). Perustoimeentulotuen saajamäärä nousi yli 150 000 kotitalouteen huhtikuussa.

6 Lapsiasiavaltuutetun lausunnot ovat luettavissa lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla.

7 Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.  

8 Kansallinen lapsistrategia

9 Johanna Vaitomaa & Riitta Särkelä (toim.) (2025) Selvitys vaativista erotilanteista ja palvelujärjestelmästä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2025:12.

10 Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.  

11 Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023.

12 STM, Hallituksen esitys lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi; 1. vaihe.

13 STM, Hallituksen esitys lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi; 2. vaihe.

14 Lapsiasiavaltuutetun toimisto (2022). Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:1.

15 Katja Mettinen & Elina Pekkarinen (toim.) (2023) Lapsen oikeus turvallisuuteen kolmoiskriisin ajassa: Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2022.

16 Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitys-luonnoksesta laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi, 17.6.2025.

17 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025) Lastensuojelu 2024. Tilastoraportti 23/2025.

18 Barnahus (2025) Fyysisen väkivallan tunnistaminen.

19 Ulla Korpilahti ym. (toim.) (2019) Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025.

20 Ulla Korpilahti (toim.) (2021) Väkivallaton lapsuus 2020–2025: toimeenpano ja viestintä.

21 Ulla Korpilahti ym. (toim.) (2023) Väkivallaton lapsuus - toimenpidesuunnitelma: väliarviointi 2020 - alkuvuosi 2023.

22 Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.  

23 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päihteitä käyttävien äitien palvelut. Päihteitä käyttävien äitien palvelut - THL. 

24 Anne Arponen & Margareeta Häkkinen (toim.) (2021) Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketju ja palvelukokonaisuus. Neuvoja alueellisen palvelukokonaisuuden rakentamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Työpaperi 23/2021.

25 Päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ja vauvaperheet, Taustamuistio 15.5.2023 STM/TUTO/HYT.

26 Sosiaali- ja terveysministeriö (2025) Arvio hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista toimeentulotuen käyttöön sekä tulonjakoon.

27 Tilastokeskus 2025. Joka 10. lapsi koki aineellista puutetta vuonna 2024.

28 Valtioneuvosto (2022) Eurooppalainen lapsitakuu - Suomen toimintasuunnitelma

29 Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä (luonnos) eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksi­tarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisä­lain 7 §:n muuttamisesta, 25.9.2023.

30 Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.  

31 Tilastokeskus (2025). Elinolotilasto: 0–15-vuotiaiden lasten terveyteen ja terveydenhoidon saamiseen liittyviä indikaattoreita.

32 Sosiaali- ja terveysministeriö (2025) Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:14.

33 Valtiontalouden tarkastusvirasto (2024). Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointialueilla: Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja yhteensovittaminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 15/2024. 

34 Onnettomuustutkintakeskus (2024). Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023.

35 Tilastokeskus (2024). Nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2023.

36 Kirsimarja Raitasalo (2024) Miten yleisiä perheiden päihdeongelmat ovat? Tutkimuksesta tiiviisti 23/2024.

37 Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta, 3.4.2024.

38 Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alkoholilain muuttamisesta, 30.8.2024.

39 Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta laiksi tupakka­lain muuttamisesta (nikotiinipussit), 13.1.2025.

40 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025) Kouluterveyskyselyn tulospalvelu.

41 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025) Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla 2017–2025. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2025.

42 Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.  

43 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025). Kouluterveyskysely 2025: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin – yhä useampi voi puhua asioistaan vanhempiensa kanssa. Tiedote 17.9.2025.

44 Paula Kilpeläinen & Niina Rumpu (2025) Koulupudokkaat toisen asteen oppivelvollisessa koulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 3.