> Dieđáhus, davvisámegiella | Lue tiedote pohjoissaameksi
> Tiäđáttâs, anarâškielâ | Lue tiedote inarinsaameksi
> Teâđtõs, nuõrttsäämas | Lue tiedote koltansaameksi
Saamelaislapset toivovat Suomeen lisää ymmärrystä saamelaisuudesta
Saamelaislasten tilanne on monelta osin hyvä, kertoo lapsiasiavaltuutetun tuore selvitys saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Saamelaisten kotiseutualueella sekä muualla Suomessa asuvat saamelaislapset kokivat kuitenkin, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän.
Lapset kertoivat, etteivät he halua tuoda esille saamelaisuuttaan sellaisissa tilanteissa, joissa voisi olla uhka ennakkoluuloista, pilkasta tai syrjinnästä.
”Saamelaisista pitäisi mielestäni puhua enemmän esim. kouluissa, jotta siitä että on saamelainen, tulisi ihan tavallinen asia”, ehdotti selvitykseen osallistunut saamelaislapsi.
Saamelaislasten vahva luontosuhde ja huoli ympäristöstä korostuvat tuloksissa
Selvityksen tulokset osoittavat saamelaislasten vahvan luontosuhteen. Lapset tuovat esille myös ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinoja. Lapset pohtivat luontokysymyksiä myös henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
”Luontosuhde näkyi lasten vastauksissa laajasti. Lapset esimerkiksi kuvasivat vapaa-ajanviettotavoissaan kalastusta ja luonnossa liikkumista sekä kertoivat hyvän olon paikoikseen metsiä, tuntureita, järvenrantaa ja mökin ympäristöä. Luontosuhde ja ympäristön merkitys tuli esille myös lasten pohtiessa tulevaisuutta ja omia unelmiaan. Huoli luonnon tilasta näkyi esimerkiksi lasten kertoessa peloistaan”, erikoistutkija Elina Weckström lapsiasiavaltuutetun toimistosta kuvaa.
”Kun on metsässä tai tunturissa porojen luona, silloin tulee hyvä tunne ja sellainen, että on juuri siellä missä pitääkin olla”, selvitykseen osallistunut saamelaislapsi kuvasi.
Saamen kielten käyttö vahvistaa identiteettiä
Saamen kielten käyttö lasten elämässä vahvistaa heidän saamelaista identiteettiään ja yhteenkuuluvuuden tunnetta saamelaisuuteen ja saamelaisiin perinteisiin. Saamelaisten oikeuksista lapset tuovatkin useimmiten esille kieleen liittyviä oikeuksia, ja samaan aikaan he ovat huolissaan saamen kielen asemasta ja sen tulevaisuuden turvaamisesta.
”Minua mietityttää, että mitä jos uhanalaista saamen kieltä ei tulevaisuudessa kukaan enää puhu/osaa ja se kieli & kulttuuri ’häviää’”, eräs selvitykseen osallistunut lapsi pohti.
Saamelaisten kotiseutualueella saamen kielten käyttömahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin muualla Suomessa. Kuitenkin saamelaiskäräjien arvion mukaan 70 prosenttia saamelaislapsista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.
Saamelaislasten identiteettiä on syytä tarkastella monista näkökulmista. Selvityksen tulosten perusteella lasten identiteetit rakentuvat enimmäkseen lasten- ja nuorisokulttuurista sekä koulun ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Saamelaislasten kokemukset kuvaavat ensisijaisesti lapsuutta, jossa saamelaisuus näyttäytyy yhtenä osana muiden joukossa. Oman osuutensa monien saamelaislasten identiteetteihin tuovat monikielisyys, saamenpuvun käyttö ja saamelaisten perinteiset elinkeinot.
”Haluan, että voin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi vähemmistöjen asemaan”, kertoi selvitykseen osallistunut lapsi unelmistaan.
Selvityksen toteuttaminen
Lapsiasiavaltuutetun toimisto toteutti selvityksen saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta vuonna 2022. Selvitys on osa kansallista lapsistrategiaa, ja se tehtiin yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Selvityksen verkkokyselyyn osallistui 83 iältään 11–17-vuotiasta saamelaislasta.
”Oli korkea aika selvittää saamelaislasten näkemyksiä, sillä edellisestä kerrasta oli kulunut jo kymmenen vuotta. Tulokset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.
”Saamelaisia on tutkittu paljon, eikä aina yhteisön omista lähtökohdista tai sen hyödyksi. Onkin tärkeää, etteivät saamelaislapset olleet tässä selvityksessä vain tutkittavina, vaan itsekin aktiivisina osallistujina”, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo.
Lisätietoja
Alkuperäisjulkaisu: Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). "Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani": Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:1.
Julkaisun esite suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi
Julkaisutilaisuus etäyhteydellä 7.2.2023 klo 10.00–11.30. Julkaisutilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ja siinä on viittomakielen tulkkaus. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumislinkki
