LAPS/57/2025, 18.8.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto oikeus­ministeriölle ihmis­kaupan vastaisen toiminta­ohjelman 2021–2023 päivittämisestä

Viite: Ihmiskaupan vastaisen toiminta­ohjelman 2021–2023 päivittäminen / kirjallinen lausunto

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, jäljempänä LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi toiminta­ohjelman päivitys­tarpeita yleissopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutettu tuo kirjallisessa lausunnossaan esiin muutamia hiljattain työssään kohtaamia asioita, joita ihmiskaupan vastaista toiminta­ohjelmaa päivitettäessä olisi hyvä huomioida ja ottaa tarkastelun ja toimenpiteiden kohteeksi.

Lausunto­pyynnön keskeinen sisältö

Lausuntoa on pyydetty ihmiskaupan vastaisen toiminta­ohjelman 2021–2023 [1] painopisteenä olevien toimien päivitys­tarpeista. Toimet kohdistuvat seksuaaliseen hyväksi­käyttöön liittyvän ihmiskaupan, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan, pakko­avioliittoon ja siihen rinnastettavaan liittoon saamisen, nuoriso- ja jengi­rikollisuuteen sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän ihmiskaupan ehkäisyyn ja torjuntaan sekä ilmiöiden tunnistamiseen erityisesti lasten ja nuorten ihmiskaupan osalta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että toiminta­ohjelmaan sisällytetään toimen­piteitä riittävän tiedon keräämiseksi sekä analysoimiseksi koskien lapsiin kohdistuvaa välitöntä ja välillistä ihmiskauppaa.
• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lastensuojelun sijais­huollosta nk. hatkaavien lasten asema ihmiskaupan riskiryhmänä tulee huomioida uuden ihmiskaupan vastaisen toiminta­ohjelman valmistelussa. Toiminta­ohjelman päivittämisessä tulee huomioida sukupuoli­näkökulma sekä riskiryhmässä ja haavoittuvassa asemassa olevat lapset.
• Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä tarkastella tarvetta erillis­laille ihmiskaupasta ja uhrien auttamisesta ihmiskaupan tunnistamisen ja avuntarpeeseen vastaamisen vahvistamiseksi.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä Suomea koskevissa loppu­päätelmissään 2023 lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsi­prostituutiosta ja lapsi­pornografiasta annetun valinnaisen pöytäkirjan täytäntöön­panosta esittänyt huolensa siitä, että saatavilla oleva tieto esimerkiksi lapsikaupasta, lasten pakkotyöstä ja laittomista adoptioista on hyvin rajoittunutta. [2] Lapsiasia­valtuutettu pitääkin siten tärkeänä sisällyttää päivitettävään ihmiskaupan vastaiseen toiminta­ohjelmaan toimenpiteitä riittävän tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi koskien lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa.

Suomi on ratifioinut kansain­välisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdon­vastaiselta katoamiselta (ICPPED). Suomi teki yleissopimuksen ratifioimisen yhteydessä varauman koskien adoption kumoamista (25 artikla). [3] Huomioiden viime aikoina esim. Ruotsissa ja Norjassa tehdyt päätökset arvioida kansain­välisissä adoptioissa tapahtuneita epäkohtia [4] lapsiasia­valtuutettu katsoo, että tällainen selvitys olisi syytä toteuttaa myös Suomessa. Lapsiasia­valtuutettu on ICPPED:n ratifioinnin yhteydessä huomauttanut, että ”vaikka adoption valvonta perustuu huolelliseen ennakko­valvontaan, ovat adoptio­palvelunantajien yhteistyö­maista esimerkiksi Kiina ja Intia saaneet YK:n lapsen oikeuksien komitealta huomautuksia kansain­välisiin adoptio­järjestelyihinsä liittyen”.[5]

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että toiminta­ohjelmaa päivitettäessä olisi syytä huomioida tarve mahdollisen ihmiskauppaa ja uhrien auttamista koskevan erillis­lain säätämiselle. Lapsiasia­valtuutettu on aiemmissa lausunnoissaan katsonut, että ihmiskaupan uhrien auttamis­järjestelmää koskevien säännösten sijoittaminen kansain­välistä suojelua hakevan vastaanotosta annettuun lakiin (746/2011, vastaanotto­laki) ei ole ongelmatonta ja että erillinen laki voisi olla selkeämpi vaihtoehto, jotta myös kotoperäisen ihmiskaupan uhrit mahdollisesti tunnistettaisiin paremmin ja he saisivat tarvitsemansa avun ja tuen. Erillislain valmistelu aloitettiin sosiaali- ja terveys­ministeriön johdolla kesäkuussa 2020, mutta valmistelu keskeytettiin tammikuussa 2022.[6]

Lisäksi toteamme, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä Suomea koskevissa loppu­päätelmissään 2023 lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsi­prostituutiosta ja lapsi­pornografiasta annetun valinnaisen pöytäkirjan täytäntöön­panosta suositellut kaiken lapsikaupan erillis­kriminalisointia. [7] Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että tätä suositusta, kuten muitakin loppu­päätelmissä esitettyjä huomioita, tarkastellaan uutta toiminta­ohjelmaa valmisteltaessa. 

Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että uuden ihmiskaupan vastaisen toiminta­ohjelman valmistelussa huomioidaan lastensuojelun piirissä olevien lasten haavoittuva asema ja erityisesti nk. hatkaavien lasten riski joutua ihmiskaupan tai sen lähirikosten uhriksi. Lastensuojelun sijais­huollosta hatkanneet lapset on nimetty ihmiskaupan riskiryhmäksi. Lapsiasia­valtuutetun tekemässä analyysissa lastensuojelun sijais­huollosta luvatta poistuneiden lasten kysely­tutkimuksesta [8] lapsiasia­valtuutettu suositteli, että lastensuojelun työntekijöiden valmiuksia tunnistaa ihmiskauppa ja sen lähirikokset, ottaa asia lapsen kanssa puheeksi sekä ehkäistä uudelleen uhriksi joutumista tulee vahvistaa esimerkiksi koulutuksella ja ohjeistuksella. [9] Lapsiasia­valtuutettu viittaa myös sosiaali- ja terveys­ministeriölle antamaansa lausuntoon koskien hallituksen esitysluonnosta laiksi lastensuojelu­lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi siltä osin, että myös sääntelyn tarkentaminen hatkassa olevia lapsia koskien sekä hatkaamisen vetotekijöiden tunnistaminen lasten­suojelussa on tärkeää.[10]

Hatkassa lapsen silmin -analyysissa havaittiin lisäksi tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välillä, ja ihmiskaupan ja sen lähirikosten riskin havaittiin koskevan erityisesti tyttöjä. [11] Lapsiasia­valtuutettu tuo esiin YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat loppupäätelmät vuodelta 2023, joissa komitea vaatii sopimus­valtiota varmistamaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä koskien, että strategioihin ja suunnitelmiin sisältyy kohdennetut toimenpiteet, jotka koskevat tyttöjä, vammaisia lapsia, sosiaalis-taloudellisesti heikossa asemassa olevia lapsia, maahanmuuttaja­lapsia ja vähemmistö­ryhmiin (romaneihin ja saamelaisiin) kuuluvia lapsia, ja että niitä varten myönnetään asian­mukaiset resurssit ja niissä käsitellään kattavasti seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä. [12] Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että päivitettävän toiminta­ohjelman valmistelussa tulee huomioida muun ohella sukupuoli­näkökulma sekä riskiryhmässä olevat lapset.

Lapsiasia­valtuutettu viittaa aiemmin antamaansa lausuntoon koskien pakko­avioliiton kriminalisointia ja esittää, että toiminta­ohjelman valmistelussa tulee huomioida pakko­avioliittoon ja ihmiskauppaan rinnastuvat alaikäisten avioliittojen tunnistamisen tärkeys sekä tarve seurata pakko­avioliiton rangaistavuutta koskevan sääntelyn riittävyyttä lapsen oikeuksien turvaamisen näkökulmasta.[13]

Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen liittyvien haasteiden osalta lapsiasia­valtuutettu kiinnittää huomiota myös haasteisiin tunnistaa uhrit välineellistetyn maahantulon torjunta­toimien yhteydessä. Lapsiasia­valtuutettu on esittänyt huolensa, että sääntely saattaa johtaa siihen, että lapsia käytetään maahantulon välineinä. Lapsiasia­valtuutettu on pitänyt sinänsä perusteltuna, että hallitus on pyrkinyt ehkäisemään lasten käyttöä maahantulon välineenä, mutta katsonut ulkomaalais­lainsäädäntöön tehtyjen muutosten tietoperustan olevan hatara. [14] Esimerkiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetussa laissa (482/2024, 5 §) omaksuttu menettely, jossa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä tunnistetaan lähinnä ulkoisten seikkojen perusteella, saattaa houkutella siihen, että välineellistämis­tarkoituksessa raja-alueille lähetetään juurikin lapsia. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota kansainvälistä suojelua hakevien lasten ja pakolais­lasten riskiin joutua ihmiskaupan tai lapsikaupan uhriksi ja kehottanut vahvistamaan keinoja tunnistaa riskiryhmässä olevia lapsia.[15]

Kuten ihmiskaupan vastaisessa toiminta­ohjelmassa 2021–2023 todetaan, vuosille 2020–2025 laadittu Väkivallaton lapsuus -toimenpide­suunnitelma pitää erityis­kysymyksenä sisällään myös ihmiskaupan. [16] Sitä koskevaan lukuun on kirjattu kuusi toimenpidettä. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että toimenpide­suunnitelman sisältämät toimenpiteet, erityisesti tietoisuuden lisäämisestä ihmiskaupan tunnistamiseksi (toimenpiteet 5 ja 6), ovat edelleen olennaisia ja syytä huomioida myös ihmiskaupan vastaista toiminta­ohjelmaa päivitettäessä.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa myös YK:n lapsen oikeuksien yleiskommentista nro 25 (2021) koskien lapsen oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä, jossa korostetaan sopimus­valtioiden velvoitteita muun muassa edistää lasten tietoisuutta ihmiskaupasta, seksuaalisesta riistosta ja hyväks­ikäytöstä sekä suojella lapsia kaikenlaiselta hyväksi­käytöltä myös digitaalisessa ympäristössä. [17]

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa lopuksi, että toiminta­ohjelmaa päivitettäessä tulee huomioida myös tilanteet, joissa ihmiskaupan uhrilla on alaikäisiä lapsia. HEUNIn selvityksen mukaan vuoden 2018 lopussa täysi-ikäisten uhrien lapsia oli ihmiskaupan uhrien auttamis­järjestelmässä 102. [18] Välillisesti ihmiskaupan uhriksi joutunut lapsi on voinut elää jatkuvassa pelossa ja todistaa vanhempaansa kohdistuvaa hyväksi­käyttöä. Vanhemmalla ei kokemastaan johtuen myöskään aina ole mahdollisuuksia tai kykyä huolehtia lapsestaan riittävästi. 

Jyväskylässä 18.8.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, juristi

Jenni Saukkola, juristi