LAPS/149/2024, 14.1.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto oikeus­ministeriölle uudistettavasta lain­valmistelun kuulemis­oppaasta

Viite: VN/12575/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi lain­valmistelun kuulemis­opasta yleis­sopimuksen ja omien laki­sääteisten tehtäviensä näkö­kulmista.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Kuulemis­oppaan keskeinen sisältö

Kuulemis­opas koskee kuulemista lakien, asetusten ja oikeus­sääntöjä sisältävien määräysten valmistelussa. Opas on tarkoitettu lain­valmistelun johtamiseen ja toteuttamiseen osallistuvalle ministeriöiden johdolle, säädös­valmistelijoille ja säädösvalmistelu­avustajille. Opas­luonnoksessa esitellään muun muassa kuulemisen suunnittelun ja toteutuksen yleisiä lähtö­kohtia sekä kuulemista lainvalmistelu­prosessin eri vaiheissa. Liitteessä 4 listataan laki­sääteisiä kuulemis­velvoitteita, jotka koskevat myös lapsia ja nuoria.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu pitää uutta opas­luonnosta hyvänä ja selkeänä kokonaisuutena.

• Kaikissa kuulemis­vaiheissa on voitava aidosti vaikuttaa valmisteltavaan asiaan.

• Mahdollisuus vapaan palautteen antamiseen olisi hyvä tarjota aina kuulemis­pyynnön yhteydessä.

• Lapsiasia­valtuutettu pitää hyvänä, että 6–8 viikon lausunto­ajasta poikkeaminen tulee perustella ja että etukäteis­ilmoitusta suositellaan hankkeissa, joissa lausunto­aika on lyhyempi tai osin loma­kaudella. Ennakko­tiedon antaminen tulevasta lausunto­kierroksesta ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että sen perusteella lausunto­aikaa aletaan säännön­mukaisesti lyhentämään.

• Opas­luonnoksessa on mainittu tärkeimmät lasten ja nuorten kuulemista koskevat asiat ja peri­aatteet.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää uutta opas­luonnosta hyvänä, johdon­mukaisena ja selkeänä kokonaisuutena. Oppaassa esitellyt esimerkit ja listaukset auttavat lukijaa ymmärtämään ja sisäistämään kuulemisen merkitystä ja prosessia. Lapsiasia­valtuutettu toivoo, että valmiista oppaasta viestitään laajasti ja että kaikki lain­valmisteluun osallistuvat tutustuvat huolellisesti oppaaseen ja hyödyntävät sitä työssään.

Lapsiasia­valtuutettu kiinnittää huomiota joihinkin opas­luonnoksen yksityis­kohtiin. Sivulla 18 kuulemisen ajoitusta koskevassa luvussa todetaan seuraavasti: ”Kuulemisen tulisi lähtö­kohtaisesti olla toistuvaa ja alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmistelua. Kuuleminen ajoitetaan valmistelu­vaiheisiin, joissa se on tarpeen hankkeen tieto­pohjan ja arvioiden kannalta ja joissa sidos­ryhmät voivat aidosti vaikuttaa valmisteltavaan asiaan.” Valtuutettu pitää hyvänä, että kuulemisten merkitystä korostetaan jo lain­valmistelun varhaisessa vaiheessa. Kuitenkin ilmaisu ”voivat aidosti vaikuttaa” saa lukijan miettimään, tehdäänkö lain­valmistelun myöhemmässä vaiheessa toteutetut kuulemiset vain kuulemis­velvoitteen vuoksi. Oppaassa on hyvä korostaa, että kaikissa kuulemis­vaiheissa on voitava aidosti vaikuttaa valmisteltavaan asiaan.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että opas­luonnoksessa tunnistetaan hyvin ne haasteet, joita rajattuihin kysymyksiin liittyy, kun kuulemisten kysymyksiä rakenteistetaan. Onkin hyvä, että opas­luonnoksessa korostetaan vapaan palautteen merkitystä. Esimerkiksi sivulla 31 todetaan seuraavasti: ”Lisäksi kuulemis­pyyntöön otetaan yleensä täysin avoin kysymys vapaata palautetta varten. Erityisesti esivalmistelu­vaiheessa mahdollisuus vapaan palautteen antamiseen on tärkeää riittävän monipuolisen palautteen keräämiseksi.” Vapaasta palautteesta on maininta myös sivulla 42, jossa todetaan, että ”Lisäksi on yleensä tarjottava mahdollisuus kokonaan avoimeen palautteeseen.” Lapsiasia­valtuutettu ehdottaa, että mahdollisuus vapaan palautteen antamiseen tarjotaan kuulemis­pyynnön yhteydessä aina, ei vain yleensä.

Opas­luonnoksen lausunto­aikaa koskevassa luvussa on tuotu esiin asioita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen antaa lausunto annetussa ajassa, esimerkiksi lausunnon­antajien resurssit ja useat päällekkäiset lausunto­pyynnöt. Lapsiasia­valtuutettu pitää hyvänä, että 6–8 viikon lausunto­ajasta poikkeaminen tulee perustella ja että etukäteis­ilmoitusta suositellaan hankkeissa, joissa lausunto­aika on lyhyempi tai osin loma­kaudella. Lapsiasia­valtuutettu korostaa, että ennakko­tiedon antaminen tulevasta lausunto­kierroksesta ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että sen perusteella lausunto­aikaa aletaan säännön­mukaisesti lyhentämään. 6–8 viikon lausunto­ajasta poikkeamiseen tulee olla hyvät perusteet.

Opas­luonnoksen liitteessä, sivuilla 104–105 on kerrottu lyhyesti lasten ja nuorten kuulemisesta. Teksti on tiivis, mutta lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan siinä on mainittu tärkeimmät lasten ja nuorten kuulemista koskevat asiat ja peri­aatteet, esimerkiksi lasten ja nuorten kuulemisen velvoittavuus, monen­laisten lasten ja nuorten huomioiminen sekä erilaiset kuulemis­tavat. Lisä­tietoja-kohdassa on useita hyviä lähteitä, joihin oppaan lukijoiden soisi huolella perehtyvän. Lapsiasia­valtuutettu ehdottaa, että velvoitteisiin kuulla tiettyjä ryhmiä, kuten lapsia ja nuoria, viitattaisiin oppaassa jo aiemmin. Jos velvoitteet olisi mainittu esimerkiksi luvussa 1.5, lukija saattaisi sisäistää ne paremmin.

Jyväskylässä 14.1.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Terhi Tuukkanen, erikoistutkija

Sonja Vahtera, juristi