Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 2010

null Lausunto oikeusministeriölle rikosprosessin tehostamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä koskien rikosprosessin tehostamista

Viite: VN/9791/2020

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi työryhmä­mietintöä yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä koskien rikosprosessin tehostamista (pdf)

 

Työryhmämietinnön keskeinen sisältö

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi esitutkinta­lakia (805/2011) ja eräitä muita rikos­prosessia koskevia lakeja. Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä. Lapsiin kohdistuvat rikokset edellytettäisiin käsiteltäviksi kiireellisinä. Lähtö­kohtana olisi myös, että lapsia koskevassa esitutkinnassa tutkinnan johto olisi keskitettävä riit­tävän osaaville tutkinnan­johtajille.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Lähtökohtaisesti kaikki mietinnössä esitetyt toimenpiteet koskien alaikäisiä ovat kannatettavia.
  • Toteutuakseen esitetyt muutokset vaativat resursointia.
  • Kaikkien lasten yksityisyyden suojasta tulee asianmukaisesti huolehtia prosessin kai­kissa vaiheissa.
  • YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen tavoitteena on, että lakia rikkoneiden lasten kohdalla ryhdytään muihin kuin oikeudellisiin toimenpiteisiin kunnioittaen kuiten­kin oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Yleisesti mietinnöstä

Lapsiasiavaltuutettu pitää lähtökohtaisesti tervetulleina kaikkia toimia, joilla tähdätään rikos­asioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja tehostamiseen tinkimättä laadusta tai oikeus­turvasta. Erityisesti lasten kannalta ehdotetut muutokset ovat kannatettavia. Mietinnössä on kii­tettävän kattavasti taustoitettu asiaa lasten osalta.

Lapsiasiavaltuutettu pitää lain yhdenvertaisen soveltamisen sekä lapsen yksityisyyden suo­jan kannalta erittäin tervetulleena ja perusteltuna ehdotettua lisäystä oikeudenkäynnin jul­kisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) 6 §:ään. Kyseiseen lain­koh­taan ehdotetaan muutosta, jonka nojalla myös rikosasioihin liittyvissä hakemusasioissa mah­dollistetaan lapsen henkilöllisyyden salassapito, jos lapsi on asianomistajana rikosasi­assa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa (s. 131).

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa mietinnössä ehdotettuja lisäyksiä oikeudenkäynnistä rikos­asioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 8 a §:ään sekä 5 luvun 13 §:ään. Lapsen oikeuksien tehokkaan toteutumisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että kiireellisyys syyteratkaisun tekemisessä ja määräajat pääkäsittelyn pitämisessä ulotetaan koskemaan myös asian­omistaja-asemassa olevaa alaikäistä.

 

Jatkovalmistelussa huomioitavaa

Lapsiasiavaltuutettu pitää tervetulleina ehdotuksina sekä esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 11 §:ään eh­dotettua muutosta (esitutkinnan toimittaminen kiireellisenä myös silloin, kun asian­omistaja on alle 18-vuotias) että esitutkintalain 4 luvun 8 §:ään ehdotettua muutosta (edunvalvojan määräämismahdollisuuden soveltamisalaa laajennettaisiin myös muihin alle 18-vuotiaisiin lapsiin kuin asianosaisiin).

Kun lapsi on tekemisissä rikosoikeusjärjestelmän kanssa, hänen oi­keuksiensa täysimääräisen turvaamisen kannalta ei tulisi olla väliä sillä, onko lapsi asianomis­taja, todistaja, syytetty tai tuomittu. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa täten harkittavaksi jatkoval­mistelussa, olisiko esitutkintalakiin tarkoituksenmukaista lisätä ilmoi­tusvelvollisuus myös koskien todistajana toimivan oikeuksia.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että myös lapsen yksityisyyden suojaa kunnioitetaan riippumatta hänen asemastaan rikosprosessissa. Koska mietinnössä sivutaan käsittelyn jul­kisuuteen liittyviä kysymyksiä (s. 42) lapsen yksityisyyden kannalta, lapsiasiavaltuutettu ha­luaa, vedoten YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttiin nro 24, tuoda esille huo­lensa alaikäisen rikoksentekijän yksityisyyden suojaan liittyen.

Lapsiasiavaltuutettu on ke­väällä 2020 esittänyt oikeusministeriölle huomioita koskien alaikäisten rikoksentekijöiden yksityisyyttä ja todennut muun ohella, että mediaympäristö on muuttunut 2000-luvulla paitsi aiempaa kokonaisvaltaisemmaksi myös hallitsemattomammaksi. Etenkin lapsena tehdyt ri­kokset voivat seurata ihmistä loppuelämän[1], jolloin ne voivat vakavasti haitata kiinnittymistä yhteiskunnan arvostamiin instituutioihin, hakeutumista erilaisiin luottamustehtäviin sekä yksilön uskoa itseensä.[2]

Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että kaikessa jatkovalmistelussa tu­lee asianmukaisesti huomioida YK:n lapsen oikeuksien komitean näkemykset, etenkin lasten asemasta rikosoikeusjärjestelmässä, ja heidän yksityisyytensä täysi suoja.

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tervetulleena ehdotuksena, että esitutkintalain 4 luvun 7 § ulotetaan koskemaan myös tutkinnanjohtajia. Tämä oletettavasti edistäisi mietinnön ta­voitteita. Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää, että mahdollisuus osoittaa esitutkintatoimenpi­teet tehtävään erityisesti perehtyneille tutkijoille riippuu pitkälti erityisosaamista omaavan hen­kilöstön saatavilla olosta. On kuitenkin lasten yhdenvertaisuuden ja muutenkin lapsiys­täväl­lisen ja lapsen oikeuksia kunnioittavan oikeudenkäytön kannalta tärkeää, että muotoi­lut[3] vaihdetaan velvoittavammiksi.

Ylipäätään on ensiarvoisen tärkeää, että lapsia koskevia rikos­asioita hoitavat prosessin kaikissa vaiheissa niihin erikoistuneet ammattilaiset. Tämän toteu­tuminen vaatii asianmukaista resur­sointia ja koulutusta. Myös YK:n lapsen oikeuksien komi­tea on painottanut erityisosaamisen tärkeyttä.[4]

Huomioiden YK:n lapsen oikeuksien komitean näkemyksen lapsia koskevan rikosoikeus­järjestelmän soveltamisesta myös niihin, jotka menettelyn kestäessä täyttävät 18 vuotta[5], lapsiasiavaltuutettu eh­dottaa jatkovalmistelussa harkittavaksi, tulisiko näkemystä prosessin kiireellisyydestä näissä tilanteissa (s. 32, 129) päivittää.[6] Kuten mietinnöstäkin käy ilmi (s. 21), rikosoikeusprosessien pitkittyminen on ollut selkeä haaste Suomessa.

Lapsiasiaval­tuutetun näkemyksen mukaan on ongelmallista, ettei asiaa käsitellä kiireellisesti, jos erinäisistä lapsesta riippumattomista syistä johtuen syy­teharkintaprosessi pitkittyy ja lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Syytteen vireillepanon osalta ratkai­sevaa on kuitenkin asianomistajan tai vastaajan ikä asian tullessa vireille (s. 32, 129–130).

Lapsen oikeuksien kunnioittamisella tai kunnioit­tamatta jättämisellä on usein myös pitkäkestoisia vaikutuksia aikuisuuteen, ja toisaalta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat sitou­tuneet edistämään rikosoikeus­järjestelmän kanssa tekemisissä olleen lapsen yhteiskunnal­lista sopeutumista (40 art.). On selvää, etteivät pitkittyneet prosessit tue yhteiskunnallista sopeutumista.

 

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 24 lapsen oikeuksista rikosoi­keusjärjestelmässä

Lapsiasiavaltuutettu haluaa vielä jatkovalmistelun kannalta muistuttaa YK:n lapsen oikeuk­sien komitean yleiskommentista koskien lapsen oikeuksia rikosoikeusjärjestelmässä.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (LOS) 40 artiklassa asetetaan tavoitteeksi, että sopimus­valtiot, mikäli mahdollista, ryhtyvät lakia rikkoneiden lasten kohdalla muihin kuin oikeudel­lisiin toimenpiteisiin kunnioittaen kuitenkin oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia. YK:n lapsen oi­keuksien komitea on painottanut oikeudellisiin toimenpiteisiin turvautumisen välttämistä eli diversiota, kun lapset ovat tekemisissä rikosoikeusjärjestelmän kanssa.[7] Komitea on myös tuonut esiin diversio-lähestymistavan myönteisiä vaikutuksia lapsiin, muun muassa erilai­silta rekisterimerkinnöiltä ja leimautumiselta välttymisen.[8]

Komitea on yleisesti alleviivan­nut rikosoikeusjärjestelmään joutumisen haitallisuutta lapselle[9], ja lasten kohdalla on aina muistettava LOS:n 3.1 artiklassa vahvistettu ja koko yleissopimuksen tulkin­taan läpileikkaa­vasti vaikuttava periaate: lapsen edun ensisijaisuus. Rikosasioissa tämä tar­koittaa muun mu­assa sitä, että rikosoikeuden perinteisten tavoitteiden, kuten torjumisen tai rankaisemisen, asemesta on painotettava kuntoutumiseen ja oikeudenmukaisuuden palaut­tamiseen tähtää­viä tavoitteita, kun rikoksentekijät ovat lapsia.[10]

 

Jyväskylässä 29.4.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] Tulee huomioida, että tutkimusten mukaan leimaamisteoria selittääkin erityisesti rikosten jatkamista ensimmäiseen rikokseen syyllistymisen jälkeen. Leimaamisteorian mukaan uusinta­rikollisuutta voidaan ehkäistä tukemalla rikoksentekijän sitoutumista yhteiskuntaan ri­kosten jälkeen esimerkiksi koulutusta, työllistymistä ja normaalia arkea tukevin toimenpi­tein. Ks. esim. Kivivuori, Janne, Aaltonen, Mikko, Näsi, Matti, Suonpää, Karoliina & Da­nielsson, Petri (2018) Kriminologia. Gaudeamus; Kivivuori, Janne (2013) Rikollisuu­den syyt. Nemo; Pekkarinen, Elina (2010) Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu: Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä. Nuorisotutkimusseura & Nuori­sotutkimusverkosto.

[2] Ks. Aloite alaikäisten rikoksentekijöiden henkilöllisyyden salaamisesta tuomioistuimissa sekä Journalistin ohjeissa (11.3.2020). Saatavilla: https://lapsiasia.fi/documents/25250457/50407678/Aloite_Alaik%C3%A4isten-rikollisten-yksityisyys.pdf/4f737107-8692-351a-8504-072897c89b79/Aloite_Alaik%C3%A4isten-rikollisten-yksityisyys.pdf?t=1607938249796.

[3] Esim. (mietinnön s. 121): ”Jatkossa jos esitutkinnassa alle 18-vuotiaisiin kohdistetaan tutkinta­toimenpiteitä, olisi myös tutkinnan johto mahdollisuuksien mukaan annettava tähän tehtä­vään erityisesti perehtyneille tutkinnanjohtajille. Tarkoitus olisi, että jos esitutkinnassa alle 18-vuotiaisiin kohdistetaan tutkintatoimenpiteitä, sekä tällaiset esitutkintatoimenpiteet että tut­kinnan johto olisi mahdollisuuksien mukaan annettu tähän tehtävään erityisesti perehtyneille esitutkinta­virkamiehille.”

[4] Ks. esim. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 24 (2019) lapsen oikeuk­sista rikosoikeusjärjestelmässä (CRC/C/GC/24), kohta 106.

[5] ”Lapsia koskevan rikosoikeusjärjestelmän tulisi tarjota suojelua myös lapsille, jotka rikoksen­tekohetkellä ovat alle 18-vuotiaita mutta täyttävät 18 vuotta oikeudenkäynnin tai rangaistuk­sen määräämisen aikana.” CRC/C/GC/24, kohta 31.

[6] Mietinnössä todetaan seuraavasti: ”määräävää ei ole rikoksesta epäillyn tai rikoksen tai ri­kollisen teon tehneen ikä rikoksen tekohetkellä, vaan toimenpiteen suorittamisen eli säännök­sen soveltamisen hetkellä”.

[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 20 (2016) lapsen oikeuksien täytän­töönpanosta nuoruusiässä (CRC/C/GC/20), kohta 88.

[8] CRC/C/GC/24, kohta 15.

[9] CRC/C/GC/24, kohta 2.

[10] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 28.

Tiedotteet vuonna 2011

 

 

  • 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
     
  • 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
     
  • 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
     
  • 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
     
  • 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
     
  • 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
     
  • 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
     
  • 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
     
  • 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
     
  • 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
     
  • 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
     
  • 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
     
  • 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
     
  • 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
     
  • 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
     
  • 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
     
  • 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
     
  • 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
     
  • 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
     
  • 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
     
  • 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
     
  • 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
     
  • 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
     
  • 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
     
  • 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
     
  • 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
     
  • 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
     
  • 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
     
  • 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
     
  • 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
     
  • 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
     
  • 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
     
  • 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
     
  • 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
     
  • 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
     
  • 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
     
  • 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
     
  • 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
     
  • 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
     
  • 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
     
  • 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
     
  • 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
     
  • 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
     
  • 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
     
  • 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
     
  • 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
     
  • 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa