LAPS/52/2023, 11.9.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi hoito­takuusta

Viite: VN/21301/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuolto­lain muuttamisesta annettua lakia ja korkeakoulu­opiskelijoiden opiskelu­terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta annettua lakia siten, että 1.9.2023 voimaan tullutta kiireettömän perus­terveydenhuollon sairaan­hoidon hoitoon pääsyn 14 vuorokauden enimmäisaikaa ei tiukennettaisi 1.11.2024 seitsemään vuoro­kauteen.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Yleisesti ottaen 14 vuorokauden enimmäis­aika hoitoon pääsyssä on merkittävä edistys­askel aiempaan kolmeen kuukauteen verrattuna.

• Käsillä olevasta esitys­luonnoksesta puuttuu arviointi sen vaikutuksista lapsiin, vaikka sillä peruutetaan aiemmin ehdotettuja muutoksia, joilla on katsottu olevan myönteinen vaikutus lapsiin.

• YK:n lapsen oikeuksien komitea on hiljattain antanut Suomelle loppu­päätelmiä, joissa edellytetään, että lapsille turvataan mahdollisuus saada nopeasti ja tehokkaasti terveys­palveluja.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Terveyden­huollon perus­palvelujen vahvistaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen on kannatettavaa. Lapsiasia­valtuutettu jakaa esitys­luonnoksessa esitetyn näkemyksen siitä, että 14 vuorokauden enimmäis­aika hoitoon pääsyssä on huomattava parannus kolmeen kuukauteen verrattuna (s. 25). Hoitoon pääsyn aika­rajojen kiristämisestä laki­tekstissä ei ole hyötyä, mikäli henkilöstö­vaje estää määrä­aikojen tosi­asiallisen toteutumisen.

Keväällä 2022 annetussa perus­terveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn määrä­aikoja tiukentaneessa hallituksen esityksessä todettiin kuitenkin, että ”suurin osa kiireettömän perus­terveydenhuollon avo­sairaanhoidon käynneistä toteutuu jo seitsemässä vuoro­kaudessa”.[1]

Edellä todettu ja seuraavat perustelut huomioiden katsomme, että tavoitteena tulisi edelleen olla seitsemän vuoro­kauden määrä­aika hoitoon pääsyssä.

Ottaen huomioon lapsi­väestön kahtia jakaantumisen mahdollisuuksissa yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen käyttöön (HE 74/2022 vp, s.49: ”yksityinen sairauskulu­vakuutus on puolella lapsi­perheistä”), lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että kaikkien lasten pikaista hoitoon pääsyä edistetään tarpeen­mukaisin resurssein. Erityisesti lasten yhden­vertainen pääsy mielenterveys­palvelujen pariin tulee turvata.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on alle­viivannut lasten mielenterveys­palvelujen resursoinnin kiireellisyyttä Suomessa.[2] Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että vielä keväällä 2022 arvioitaessa hoitoon pääsyn määrä­aikojen tiukentamisen lapsi­vaikutuksia todettiin, että ”hoitoon pääsyn nopeutuminen seitsemään päivään parantaisi erityisesti mielen­terveyden ongelmista ja oireista kärsivien lasten ja heidän perheidensä tilannetta”.[3]

Nyt käsillä olevassa hallituksen esitys­luonnoksessa ei ole arvioitu sen lapsi­vaikutuksia, mutta todetaan yleisemmällä tasolla mielenterveys- ja päihde­häiriöille olevan tyypillistä, että hoidon viivästyminen aiheuttaa oireilun vaikeutumista ja toiminta­kyvyn heikkenemistä (s. 32).

Vaikka seitsemän vuorokauden hoito­takuu ei ole vielä astunut voimaan eivätkä esitetyt muutokset näin ollen heikennä tilannetta nykyisestään, lapsiasia­valtuutettu muistuttaa painokkaasti lapsi­vaikutusten arvioinnin suorittamisesta. Etenkin, kun nimen­omaisesti seitsemän vuorokauden on aiemmin arvioitaessa katsottu olevan lasten kannalta merkittävä. Hoitoon pääsyssä 14 vuoro­kauden aikaraja on pitkä ottaen huomioon, että kiireetöntä hoitoa saa yksityisten palvelun­tarjoajien kautta usein jo vuoro­kauden sisällä hoidon tarpeen ilmenemisestä.

Lapsiasia­valtuutettu toivoo hallituksen ryhtyvän kaikkiin tarpeellisiin toimiin lasten yhden­vertaisen ja pikaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka viimeisimmissä Suomea koskevissa loppu­päätelmissään totesi muun muassa seuraavasti:

”Komitea suosittelee, että sopimus­valtio a) tehostaa muun muassa terveyden­huollon ammatti­henkilöiden koulutuksen avulla toimen­piteitä, joilla varmistetaan lapsille mahdollisuus saada nopeasti ja tehokkaasti hyvä­laatuisia terveys­palveluja koko maassa, ja kiinnittää erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin lapsiin, kuten sijais­huollossa oleviin lapsiin, köyhyydessä eläviin lapsiin, saamelais­lapsiin sekä turvapaikan­hakija- ja pakolais­lapsiin, lapsiin, jotka eivät koe kuuluvansa heille syntymässä annettuun suku­puoleen, ja lapsiin, jotka ovat jääneet tai ovat vaarassa jäädä ilman vanhempiensa huoltoa.”[4]

Jyväskylässä 11.9.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Sonja Vahtera, lakimies