LAPS/34/2022, 29.4.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan tulevaisuus­valiokunnalle koskien valtio­neuvoston ajankohtais­selontekoa turvallisuus­ympäristön muutoksesta

Viite: Tulevaisuus­valiokunta keski­viikko 4.5.2022 klo 9.00 / VNS 1/2022 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi ajankohtais­selontekoa yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Ajankohtais­selonteon keskeinen sisältö

Selon­teossa arvioidaan ulko- ja turvallisuus­ympäristön muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja sen vaikutuksia Suomelle. Samoin arvioidaan muuttuneen turvallisuus­tilanteen vaikutuksia sekä Suomen kokonais­valtaista varautumista talouteen, kriisin­sietokykyyn, huolto­varmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyber­turvallisuuteen, hybridi­vaikuttamiseen ja kriittiseen infra­struktuuriin kokonais­turvallisuuden mallin mukaisesti.

Selon­teko täydentää valtio­neuvoston ulko- ja turvallisuus­poliittista selon­tekoa, puolustus­selontekoa, selon­tekoa sisäisestä turvallisuudesta sekä valtio­neuvoston selon­tekoa EU-politiikasta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Ajankohtais­selonteko on tärkeä täydennys jo laadittuihin selon­tekoihin.
• Lasten pääsy mielenterveys­palvelujen piiriin on turvattava.
• Yksin maahan saapuneiden lasten asemaan tulee kiinnittää erityis­huomiota.
• Jatko­toimenpiteissä tulee huomioida lasten näkemykset turvallisuudesta.
• Lapsella on oikeus tietoon sekä suojeluun haitalliselta sisällöltä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää ajankohtais­selontekoa tärkeänä täydennyksenä valtio­neuvoston aiempiin selon­tekoihin ja kiittää sen pikaisesta laatimisesta. Ajankohtais­selonteon sisältö tarjoaa hyvän pohjan turvallisuus­poliittisten ratkaisujen tekemiseen.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että selon­teossa on painotettu kiitettävästi lapsen oikeuksien turvaamista esimerkiksi Ukrainasta sotaa pakenevien vastaan­ottoa koskien (s. 44).

Lasten ja nuorten mielen­terveys

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että nyt käsillä olevassa ajankohtais­selonteossa käsitellään henkistä kriisin­sietokykyä ja painotetaan haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä huolehtimista (s. 36–37).

Lapsiasia­valtuutettu on covid-19-pandemian ajan useassa yhteydessä nostanut esiin huolensa sekä pandemian että taudin leviämisen estämiseksi tehtyjen toimen­piteiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ja kiittää, että covid-19-pandemian vaikutus henkiseen kriisin­sietokykyyn on huomioitu (s. 36). Lisäksi on hyvä, että ajankohtais­selonteossa tuodaan esiin oletettua psyko­sosiaalisen tuen tarvetta myös pidemmällä tähtäimellä (s. 44).

Lapsiasia­valtuutettu on lisäksi monissa yhteyksissä, myös syksyllä 2021 sivistys­valiokunnalle antamassaan lausunnossa valtio­neuvoston sisäisen turvallisuuden selon­teosta[1], nostanut esiin huolensa lasten ja nuorten mielenterveys­palvelujen järjestämisen haasteista.

On selvää, että lasten mielenterveys­palvelujen saatavuuden haasteisiin tulee nyt turvallisuus­ympäristön muutoksen myötä entistä voimakkaammin vastata. Viime aikoina tehdyt tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että lasten ja nuorten mielen­terveyden häiriöt ovat lisääntyneet samalla kun mielenterveys­palvelujen saatavuus on heikentynyt.[2]

Lapsiasia­valtuutettu tapaa säännöllisesti erilaisia lasten ja nuorten ryhmiä selvittääkseen heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan eri teemoista ja heille ajan­kohtaisista asioista. Viimeisimmissä tapaamisissa yksi toistuva lasten ja nuorten esille nostama teema on ollut mielen­terveys. Ahdistuneisuudesta, mielen­terveyden ongelmista ja mielenterveys­palvelujen saatavuuden haasteista ovat viestineet esimerkiksi Tampereen lasten parlamentin ja nuoriso­valtuuston edustajat, Vaasan nuoriso­valtuuston edustajat, Suomen Kasper ry:n Nuoret ero­vaikuttajat sekä saamelais­lapset ja -nuoret.

Lapsiasia­valtuutettu ymmärtää, että nyt käsillä olevassa ajankohtais­selonteossa ei itsessään käsitellä rahoitus­tarpeita, mutta haluaa korostaa henkisen kriisin­sietokyvyn kannalta olennaisia mielen­terveyden palveluja ja niiden tosi­asiallista saatavuutta. Mielen­terveyden palvelut tulee resursoida siten, että kaikilla lapsilla on pääsy niihin. Tätä alle­viivaavat sekä tutkimus­tulokset että lasten ja nuorten kokemukset.

Yksin maahan saapuvat lapset

Erityisen tärkeää on akuutisti huomioida yksin maahan saapuneiden lasten haavoittuva asema ja ryhtyä toimiin sen takaamiseksi, että myös näiden lasten oikeudet, muun muassa oikeus terveyteen, toteutuvat samassa laajuudessa kuin sopimus­valtion kansalaisille.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on edellyttänyt sopimus­valtioiden huomioivan, että ilman huoltajaa olevat lapset ovat vaihtelevassa määrin kokeneet menetyksiä, traumaattisia asioita, mullistuksia, stressiä ja väki­valtaa.[3] Näiden lasten haavoittuvuudet tulee arvioida, ja sopimus­valtion on puututtava niihin.

Lisäksi on huomioitava, että YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 39 artiklan johdosta sopimus­valtioiden velvollisuutena on tarjota kuntoutus­palveluja lapsille, jotka ovat joutuneet esimerkiksi aseellisen selkkauksen uhriksi. Tällaisen toipumisen ja sopeutumisen edistämiseksi tulisi kehittää kulttuurisesti sopivia ja suku­puolen huomioon ottavia mielenterveys­palveluja ja järjestää psyko­sosiaalista neuvontaa.[4]

Lisäksi erityisesti yksin maahan saapuvien lasten osalta on hyvä huomioida, että sota ei voi olla perusteena adoption edistämiselle tai käynnistämiselle Ukrainasta. Vanhemmistaan eroon joutuneisiin lapsiin liittyy suuri riski siitä, että perusteet adoptiolle arvioidaan virheellisesti.

Lapsiasia­valtuutettu haluaa myös tuoda esiin alle­kirjoittamansa vaatimuksen, jossa lapsiasia­valtuutettu yhdessä Euroopan lapsiasia­valtuutettujen verkoston (ENOC) kanssa painottaa, että Euroopan komission ja jäsen­maiden tulee kiinnittää erityis­huomiota yksin maahan saapuneisiin lapsiin. Näiden lasten suojelu edellyttää myös yhteis­työtä Ukrainan viran­omaisten sekä kansain­välisten järjestöjen kanssa.[5]

Lasten ja nuorten näkemyksiä turvallisuudesta

Lapsiasia­valtuutetun vuoden 2022 painopiste­alueena on turvallisuus. Tapaamisissa lasten kanssa onkin keskusteltu muun muassa turvallisuus­teemasta, ja lapset ovat kertoneet näkemyksistään ja kokemuksistaan turvallisuuteen liittyen.

Yläkoulu­ikäiset lapset Vaasasta totesivat turvallisuuden olevan esimerkiksi sitä, ettei tarvitse pelätä, stressata tai huolehtia ja ettei mikään uhkaa tai häiritse arkea. Turvallisuutta lisääväksi koettiin se, että perus­asiat arjessa ovat kunnossa. Turvattomuuden tunnetta taas aiheutti arkisempien asioiden lisäksi maailman­tilanne ja erityisesti Ukrainan sota, aseet ja rikokset. Yhdeksi keinoksi turvallisuuden lisäämiseksi esitettiin terveyden­huollon parantamista sekä terapian maksuttomuutta.[6]

Esikoulu­ikäiset lapset Jyväs­kylästä kertoivat, että he tarvitsevat kodin, tuttuja ihmisiä, huolen­pitoa, läheisyyttä sekä leikkiä ja leluja kokeakseen olonsa turvalliseksi. Tuttuina ihmisinä lapset mainitsivat vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat sekä serkut. Huolen­pidolla lapset tarkoittivat sitä, että heillä on ruokaa, juomaa, vaatteita, oma sänky ja mahdollisuus peseytyä.[7]

Edellä esitetyn valossa on hyvä, että ajankohtais­selonteossa painotetaan varhais­kasvatuksen ja koulun turvallisen arjen merkitystä lasten hyvin­voinnille (s. 36). Perus­turvallinen ja toimiva arki on lasten näkemysten mukaan tärkeässä osassa luomassa turvallisuutta. Lapsiasia­valtuutettu edellyttää, että ajankohtais­selonteon pohjalta tehtävissä toimen­piteissä huomioidaan esimerkiksi tässä lausunnossa esiin tuotuja lasten ja nuorten näkemyksiä ja panostetaan asian­mukaisesti lasten ja nuorten mielenterveys­palvelujen saatavuuteen.

Turvallisuus ja lapsen etu

Lasten turvallisuus on yksi tekijä arvioitaessa lapsen etua YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 3 artiklan edellyttämällä tavalla.[8]

YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lasten yleistä etua arvioitaessa ja määritettäessä on huomioitava valtion velvollisuus taata lapselle hänen hyvin­vointinsa edellyttämä suojelu ja huolen­pito. Suojelu ja huolen­pito tulee ymmärtää laajassa merkityksessä, ja sen tavoite liittyy kokonais­valtaiseen ihanteeseen taata lapsen hyvin­vointi ja kehittyminen. Lasten hyvin­vointi kattaa laajassa merkityksessä heidän materiaaliset, fyysiset, koulutukselliset ja emotionaaliset tarpeensa sekä kiintymyksen ja turvallisuuden tarpeensa.[9]

Lapsen oikeus tietoon & lapsen suojelu haitalliselta sisällöltä

On hyvä, että selon­teossa alle­viivataan tiedon merkitystä kriisin­sietokykyyn (s. 36).

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen artiklojen 13 ja 17 mukaan lapsella on oikeus tietoon ikänsä ja valmiuksiensa kannalta sopivassa muodossa.[10]

Lapsiasia­valtuutettu painottaa kuitenkin myös sitä, että etenkin sotaa koskevassa viestinnässä kiinnitetään riittävällä tavalla huomiota lapsen suojeluun haitalliselta sisällöltä YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

Sopimus­valtioiden tehtävänä on lapsen huoltajien ohella varmistaa, että lapsia suojellaan sopimattomalta ja mahdollisesti haitalliselta aineistolta. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut tasa­painoilua lapsen oikeuden tietoon ja lapsen suojelun välillä.[11]

Jyväskylässä 29.4.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Sonja Vahtera, lakimies