Eräässä perheessä lasta kohdellaan huonosti. Mitä voin tehdä?

Jos arvelet, että lapsen suojelun tarve pitää selvittää, tee lastensuojeluilmoitus lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen tai sosiaalipäivystykseen. Kiireellisessä tilanteessa voit soittaa hätänumeroon 112. Hätänumeroon voit tehdä ilmoituksen myös silloin, kun lapsen kotikunta ei ole tiedossa.

Lisätietoa: 

Lastensuojelun käsikirja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) 

Jos epäilet, ettei oma lapsi voi hyvin toisen vanhemman luona, mutta tilanne ei ole akuutti, tulee ensisijaisesti tarkistaa lapsen asumis- ja tapaamisjärjestelyt. Lastenvalvojan luona voi neuvotella muutoksista sopimukseen. Jos toinen vanhempi ei suostu sopimuksen muuttamiseen, tulee tehdä hakemus käräjäoikeuteen. 

Lisätietoa: 

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen  (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) 

En ole tyytyväinen lastensuojeluviranomaisen toimintaan. Minne voin olla yhteydessä?

Jos olet tyytymätön lastensuojeluviranomaisen tai lastensuojelulaitoksen toimintaan, voit ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliasiamieheen. Hänen tehtävänsä on antaa ohjausta ja neuvontaa asiakkaan oikeuksista. Hän voi myös auttaa esimerkiksi kantelun tekemisessä. 

Kunnan lastensuojeluviranomaisen toiminnasta tai lastensuojelulaitoksen toiminnasta voit tarvittaessa tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. 

Muistutus on ensisijainen, mutta sinulla on myös oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Muistutuksen tai kantelun tekeminen ei itsessään vaikuta mahdolliseen lastensuojelua koskevaan päätökseen. 

Lisätietoa: 

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (Valvira)

Muistutus tai kantelu (Valvira)

Kunnan lastensuojeluviranomaisen päätösten tulisi olla kirjallisia. Lastensuojeluviranomaisen päätöksestä voi yleensä valittaa. Esimerkiksi huostaanottoa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
 
Lisätietoa: 

Huostaanotto (Lastensuojelun käsikirja, THL)

Päätökset lastensuojelussa ja muutoksenhaku (Lastensuojelun käsikirja, THL)

Miten lapsen huolto ja asuminen määräytyy vanhempien erotessa?

Vanhempien erotessa kannattaa paneutua lapsen tilanteeseen ja miettiä, miten arki järjestetään. Vanhemmat voivat sopia keskenään, että he yhdessä ovat lapsen huoltajia tai että jompikumpi heistä on yksin lapsen huoltaja. Lisäksi vanhemmat voivat sopia kumman luona lapsi asuu ja miten lapsi pitää yhteyttä toiseen vanhempaan. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta, mutta tällöinkin lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite. 

Lisätietoa: 

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen (THL)  

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia (oikeuslaitos, oikeus.fi) 

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta sekä vuoroasumisesta kunnan sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta tai kunnan puhelinvaihteesta. 

Jos vanhemmat eivät pääse lapsen asioista sopimukseen, ei lastenvalvoja voi ratkaista asiaa. Tällöin vanhemman on mahdollista tehdä hakemus käräjäoikeuteen. Usein ihmiset turvautuvat käräjäoikeudessa asianajajaan tai muuhun avustajaan. Oikeusapua voi tiedustella oman alueen oikeusaputoimistosta (oikeus.fi).  

Valtion oikeusaputoimistot (oikeus.fi)

Oikeusaputoimistojen yhteystiedot (oikeus.fi)

Toinen vanhempi ei noudata määräystä tai sopimusta lapsen tapaamisista. Voiko lapsiasiavaltuutettu auttaa? 

Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa antaa määräystä tai suositusta lapsen tapaamisista. Hän ei myöskään voi tulla avuksi. 

Jos toinen vanhempi ei noudata vanhempien tekemää ja sosiaalitoimen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen antamaa määräystä, voit tehdä tuomioistuimelle hakemuksen sopimuksen täytäntöönpanosta. Lisätietoa tästä saa THL:n verkkosivuilta.

Usein ihmiset turvautuvat käräjäoikeudessa asianajajaan tai muuhun avustajaan. Oikeusapua voi tiedustella oman alueen oikeusaputoimistosta. Oikeusaputoimistojen yhteystiedot (oikeus.fi) 

Lasta kiusataan koulussa, mutta koulun aikuiset eivät puutu asiaan. Onko mitään tehtävissä?

Perusopetuksen järjestäminen perustuu perusopetuslakiin 628/1998 (FINLEX).  Kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisille (4 §). Perusopetuslain mukaan kouluympäristön on oltava lapselle turvallinen. 
Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen vastuu oppilaiden turvallisuuden toteutumisesta. Jos olet jo keskustellut opettajan ja koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa kiusaamisesta eikä muutosta tule, voit olla yhteydessä rehtoriin tai kunnan ylempään kouluviranomaiseen (esimerkiksi opetustoimen johtaja tai sivistysjohtaja). Epäillessäsi rikosta, voit olla yhteydessä myös poliisiin.

Voit tehdä kantelun oman alueen aluehallintovirastoon (AVI) ja pyytää tutkimaan, onko asiassa toimittu säännösten ja määräysten mukaisesti. Kantelun voi tehdä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. 

Lisätietoa: 

Kantelu koulutuksen järjestämisestä oman alueen aluehallintovirastoon (AVI) 

Kantelun tekeminen eduskunnan oikeusasiamiehelle (oikeusasiamies.fi) 

Kantelun tekeminen eduskunnan oikeusasiamiehelle, lasten ja nuorten sivut (oikeusasiamies.fi) 

Mihin voin valittaa lapseni koulumatkoja koskevasta päätöksestä? Entä koulupaikkaa koskevasta päätöksestä? 

Lapsen koulumatkoja tai koulupaikkaa koskevat päätökset ovat usein tärkeitä lapsen arjen kannalta. Molempiin päätöksiin voi hakea muutosta, jolloin hallinto-oikeus tai ylempi viranomainen arvioi asian uudestaan. 

Muutoksenhaun muoto riippuu asiasta: Voit hakea koulumatkoihin annettuun päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Lapsen koulupaikan määräytymisestä ja erityisestä tuesta annettuun päätökseen voit hakea oikaisua aluehallintovirastolta. 

Hallinto-oikeuteen valittaminen (oikeus.fi)

Oikaisuvaatimus aluehallintovirastolle (AVI)

UKK: Muutoksenhaku ja muut oikeussuojakeinot koulun toiminnasta ja päätöksistä perusopetuksessa (OPH) 

Lapseni on altistunut koulussa sisäilmaongelmille, eikä asialle tehdä mitään. Kuka voi auttaa?

Perusopetuksen järjestäminen perustuu perusopetuslakiin 628/1998 (FINLEX). Kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisille (4 §). Perusopetuslain mukaan kouluympäristön on oltava lapselle turvallinen. 

Jos epäilet, että lapsen oikeus turvalliseen kouluympäristöön ei toteudu esimerkiksi koulurakennuksen heikon kunnon vuoksi, voit olla yhteydessä kunnan ylempään viranomaiseen, esimerkiksi opetustoimen tai sivistystoimen johtoon. Kunnan terveysviranomaiset neuvovat myös asiassa. 

Kunnan toiminnasta opetustoimen asioissa on mahdollista tehdä kantelu aluehallintovirastoon (AVI).

Kunnassamme laaditaan kouluverkkouudistusta ja lapsemme koulu on lakkautusuhan alla. Miten voimme vaikuttaa uudistukseen?

Perusopetuksen järjestäminen perustuu perusopetuslakiin 628/1998 (FINLEX). Kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisille (4 §). Perusopetuslakiin ei kuitenkaan sisälly yksityiskohtaisia säännöksiä koulujen sijainnista tai kouluverkosta. 

Kouluverkkouudistuksesta tehdään päätös yleensä kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Kuntalain (FINLEX)mukaan kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (22 §). Nuorisolain (FINLEX)mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa (24 § 2 mom).

Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua kunnalliseen päätöksentekoon tai ottaa kantaa yksittäisten kuntien toimin.

Lisätietoa: 

Kunnallisvalituksen tekeminen (Kuntaliitto) 

Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa (Kuntaliitto)

Kuntalaki (FINLEX)

Nuorisolaki (FINLEX)

Kunnassamme ei huomioida lapsen oikeuksia päätöksenteossa. Mitä laki sanoo asiasta?

Suomen perustuslain (FINLEX)mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (6 § 3 momentti). Kuntien ja kunnallisten toimijoiden tulisi huomioida toiminnassaan ja päätöksenteossaan lapsen oikeudet, mutta se ei aina toteudu täysimääräisesti. 

Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kuitenkin voimassa lakina (FINLEX). Sen mukaan hallintoviranomaisten on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu niissä toimissa, jotka koskevat lapsia (3 (1)artikla). Lisäksi lasten näkemykset tulee selvittää ja ottaa ne huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (12(1) artikla). 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa varten YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut yleiskommentin 14 (pdf) vuonna 2013. Sen mukaan lapsen edun määrittelemiseksi tulee ennen päätösten tekemistä arvioida niiden vaikutukset lapsiin (lapsivaikutusten arviointi). Kunnissa lapsen oikeuksien toteutumista pyritään tehostamaan esimerkiksi Unicefin Lapsiystävällinen kunta (Unicef) -mallilla. 

Lisätietoa: 

Laki lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (FINLEX)

Lapsivaikutusten ennakkoarviointi (LAVA) pähkinänkuoressa (Unicef)

Ohjeita lapsivaikutusten arviointiin (THL)
 

Kuka valvoo varhaiskasvatuksen toimintaa?

Varhaiskasvatuksen valvonta on kuntien, aluehallintoviraston ja Valviran yhteistyötä. 

Varhaiskasvatuslakiin (FINLEX) perustuen kunnan tulee valvoa alueellaan järjestettävää yksityistä varhaiskasvatusta. Kunnan pitää varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut edellytykset. Jos kunta havaitsee alueensa yksityisessä palvelutuotannossa ongelmia, sen on aloitettava valvontatoimet viipymättä. Kunta saa järjestää valvonnan haluamallaan tavalla. 

Aluehallintovirasto valvoo kuntien toimintaa ja ohjaa varhaiskasvatusta alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo varhaiskasvatusta ilmoitusten ja ilmenneiden epäkohtien perusteella. Aluehallintoviraston tehtävänä on myös kantelujen käsittely.

Valviran valvontavastuu sisältää tapaukset, jotka ovat laajuudeltaan valtakunnallisia tai koskevat useamman aluehallintoviraston aluetta. 

Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan tulee myös itse laatia omavalvontasuunnitelma. Se tulee pitää julkisesti nähtävänä ja palveluntuottajan tulee seurata sen toteutumista (varhaiskasvatuslaki 48 §, FINLEX).  

Lisätietoa: 

Varhaiskasvatuslaki (FINLEX) 

AVI valvoo varhaiskasvatusta (AVI)

Varhaiskasvatuksen valvonta (Valvira) 

Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 753/2018 (FINLEX)

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus varhaiskasvatuksen yksityisen palveluntuottajan ilmoitusmenettelystä (772/2018, FINLEX)

Lastani syrjitään varhaiskasvatuksessa, koska hän kuuluu kielivähemmistöön. Mikä viranomainen tutkii syrjintäepäilyjä?

Ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun (syrjinta.fi), jos koet tulleesi syrjityksi tai havainnut, että jotakin muuta ihmistä syrjitään jonkin henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi 

• etninen alkuperä
• kansalaisuus
• uskonto
• vakaumus
• mielipide
• poliittinen toiminta
• perhesuhteet
• terveydentila
• vammaisuus
• seksuaalinen suuntautuneisuus. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu neuvoo asiakkaita ja selvittää yksittäisiä tapauksia sekä avustaa oikeusasioissa. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteystiedot (syrjinta.fi) (yhteydenottotapoina yhteydenottolomake, sähköposti, puhelin, kirje, chat) 
 

Maahanmuuttoviraston päätös lapsen turvapaikka-asiassa oli epäoikeudenmukainen. Mistä saan apua?

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa saat neuvoja Pakolaisneuvonta ry:stä. Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. 
Tietoa Suomesta ja maahanmuuttajille tarjottavista palveluista löydät useilla eri kielillä infoFinland.fi-verkkosivuilta.

Lisätietoa: 

Pakolaisneuvonta ry (pakolaisneuvonta.fi)  

infoFinland.fi
 

Elokuvan ja videopelin ikärajat ovat mielestäni liian matalat. Kuka ikärajoja valvoo?

Elokuviin ja muihin kuvaohjelmiin liittyvissä asioissa saat neuvoja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI). Se edistää mediakasvatusta, valvoo kuvaohjelmien tarjoamista, kouluttaa kuvaohjelmaluokittelijoita ja valvoo heidän toimintaansa. 

KAVI:n verkkosivuilta saat tiedot tahoista, joille voi antaa palautetta mediasta (KAVI). Ohjeita palautteen antamiseksi löydät elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien sisällöistä, televisio-ohjelmien lähetysajoista ja ikärajoista, tallenteiden myynnistä ja levityksestä, internetistä, mainonnasta, lehtikirjoituksista ja journalismista sekä kilpailu- ja kuluttajaviraston toimialaan kuuluvista asioista.

Videopelien ikärajat on usein määritelty kansainvälisesti eurooppalaisella PEGI-merkinnällä (PEGI). Tällaisia ikärajoja koskevissa kysymyksissä voit olla Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) lisäksi suoraan yhteydessä PEGI-organisaatioon. PEGI tarjoaa tietoa videopelien ikäsuosituksista ja niiden sisällöstä. 

Lisätietoa: 

Ikärajat (KAVI)

Mediakasvatus (KAVI)

Kansalliset mediakasvatuslinjaukset (medialukutaitosuomessa.fi)

Anna palautetta mediasta (KAVI)

Ota yhteys PEGIin (PEGI)

Voinko puuttua lapseni näkemään epäasialliseen mainontaan?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (kkv.fi) sekä Mainonnan eettinen neuvosto (kauppakamari.fi) käsittelevät mainontaan liittyviä asioita. 

Epäasiallisesta markkinoinnista voit tehdä kilpailu- ja kuluttajavirastoon ilmoituksen. Viraston verkkosivuilta löydät muun muassa ohjeet palautteen antamisesta (kkv.fi) suoraan markkinoivalle yritykselle. 

Mainonnan eettiseltä neuvostolta voit pyytää lausuntoa (kauppakamari.fi) siitä, onko markkinointi hyvän tavan vastaista. Esimerkiksi hyvän tavan vastainen mainos voi olla vaikkapa lapsille sopimaton tai syrjivä. Yksityishenkilö voi tehdä pyynnön maksuttomasti sähköisellä lomakkeella. Lausuntopyyntö pitää perustella. 

Ilmoitus epäasiallisesta markkinoinnista (KKV) 

Palaute markkinoinnista yritykselle (KKV) 

Lausuntopyyntö (Mainonnan eettinen neuvosto)