Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 12.9.2013  VIITE    Kutsu asiantuntijakuulemiseen sivistysvaliokuntaan 13.9.2013 ASIA     Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 70/2013 vp eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40 § muuttamisesta Hallituksen esityksen keskeiset ehdotukset Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilain mainontaa koskevaa säännöstä siten, että alkoholimainonta olisi kiellettyä yleisillä paikoilla lukuun ottamatta yleisötilaisuuksia ja niihin pysyvästi käytettäviä paikkoja, kuten esimerkiksi jäähallit. Myös kuluttajien itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön tai peliin, arpajaisiin tai kilpailuun perustuva alkoholimainonta olisi kiellettyä. Televisiomainonnan kiellettyä esitysaikaa kello 7-21 pidennettäisiin nykyisestä yhdellä tunnilla kello 22:een ja sama aikarajoitus säädettäisiin myös radiomainonnalle. Lapsiasiavaltuutetun kannanotot hallituksen esitykseen Alkoholimainontaa tulisi rajoittaa esitettyä enemmän Alkoholimainonnan rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Lapsiasiavaltuutettu on antanut valmisteluprosessin aikana vuosina 2010 - 2013 neljä eri lausuntoa alkoholimainontaa selvittäneelle työryhmälle sekä hallituksen esitysluonnoksiin, viimeksi toukokuussa 2013.  [1]  Aiemmissa vaiheissa käsittelyn pohjana oli nyt eduskunnassa olevaa lakiesitystä kattavampia ja mainontaa enemmän rajoittavia ehdotuksia, kuten alkoholimainonnan rajoittaminen ns. tuotetietoihin eli mielikuvamainonnan kieltäminen. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että nyt hallituksen esityksessä esitetyt rajoitukset alkoholimainontaan ovat kyllä oikeasuuntaisia, mutta eivät kuitenkaan riittäviä edistämään lapsen etua ja oikeuksia. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa hallituksen esitystä tiukempaa rajoitusta alkoholimainontaan.Alkoholijuomien mainonta tulisi rajoittaa vain tuotetietoon, mietojen alkoholijuomien markkinointi yleisillä paikoilla olisi kiellettävä ilman yleisötilaisuuksia koskevaa poikkeusta ja tv- ja radiomainonta tulisi kieltää kokonaan. Vähintäänkin aikarajoitus tulisi pidentää klo 23:een, joka vastaa alle 18-vuotiailta kiellettyjen ohjelmien suositeltua aikaisinta esitysaikaa. Perustelut lapsiasiavaltuutetun kannanotoille Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) näkökulmasta. Hallituksen esityksen kannalta keskeisiä yleissopimuksen periaatteita ovat:

-artikla 3: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon kunnioittaen samalla lapsesta vastuussa olevien vanhempien tai muiden huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia.

-artiklat 5 ja 18: Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Sopimusvaltioiden on annettava tuki vanhemmille yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien takaamiseksi ja edistämiseksi.

-artiklat 6 ja 24: Lapsen oikeus mahdollisimman täysimääräiseen kehittymiseen ja oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan

-artikla 36: Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun

Lainsäätäjän tulee yleissopimuksen 3 artiklan mukaisesti asettaa lapsen etu etusijalle, myös suhteessa alkoholiteollisuuden, viestintäalan ja kaupan toimijoihin. Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Alkoholimainonta vaikuttaa alaikäisten alkoholin käyttöä lisäävästi ja on siten omiaan vaarantamaan lasten terveyttä. Lapsella on oikeus suojeluun alkoholin käytön aiheuttamilta haitoilta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomen neljänteen määräaikaisraporttiin antamissaan johtopäätöksissä kesäkuussa 2011 suositellut, että Suomen valtio tehostaisi toimiaan nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käytön sekä tupakoinnin vähentämiseksi. Kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvun 2 §:n mukaan alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein. Markkinointi katsotaan hyvän tavan vastaiseksi mm. jos se on omiaan vaikuttamaan alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos sillä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuutta toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Mitä pienemmät lapset mainonta tavoittaa, sitä tiukemmin kriteerein sitä tulee arvioida. Kuluttajansuojalain velvoitteet tukevat ehdotusta kieltää alaikäiset tavoittava alkoholimainonta kokonaan, samoin periaattein kuin tupakan mainonta on kiellettyä. Alkoholimainonnan vaikutuksista lasten ja nuorten alkoholin käyttöön Vaikka kyselytutkimusten mukaan suomalaisnuorten humalajuominen on vähentynyt viime vuosina, on se edelleen huomattavasti yleisempää kuin esim. muissa Euroopan maissa.  [2] Lasten ja nuorten alkoholikokeilujen ikä on Suomessa alhaisempi kuin useissa muissa Euroopan maissa.  [3] Alkoholimainonnan sallittavuuden ja koululaisten humalajuomisen välillä näyttäisi olevan yhteys, kun verrataan eri maita. Ruotsissa, Norjassa ja Ranskassa alkoholijuomien mainonta radiossa ja televisiossa on pääosin kiellettyä. Pohjoismaista Tanskassa on vähiten rajoituksia alkoholimainonnalle. Alkoholin tv-mainonta on sallittua myös Englannissa. Eurooppalaisen koululaistutkimuksen (1999) mukaan 15-16 vuotiaista koululaisista ilmoitti olleensa humalassa ennen 14. ikävuottaan Tanskassa 42 %, Iso-Britanniassa 38 %, Suomessa 33 %, Ruotsissa 24 %, Norjassa 17 % ja Ranskassa 12 %. Maissa, joissa mainontaa on rajoitettu tiukimmin, myös koululaisten humalajuominen on selvästi harvinaisempaa kuin niissä maissa, joissa tv- ja radiomainonta on sallittua. Lapsiasiavaltuutettu selvitti oman lasten ja nuorten neuvonantajaryhmänsä jäsenten mielipiteitä lainvalmistelun aiemmassa vaiheessa alkoholin mielikuvamainonnasta ja sen kieltämisen tarpeellisuudesta (2010). Ryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle liian helposti ja, että mielikuvamainonta lisää nuorten alkoholin käyttöä. He pitivät paheksuttavana mainontaa, jolla yritetään luoda mielikuvaa, että alkoholin käyttö lisää sosiaalista menestystä tai jolla muutoin yritetään tehdä alkoholin käytöstä houkuttelevampaa. Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on oma vastuunsa valistaa lapsia alkoholin haitoista ja muilla keinoin pyrkiä vaikuttamaan siten, ettei alaikäinen käyttäisi alkoholia. Alkoholijuomien ja alkoholin käytön mielikuvamainonta ja mainonta ovat omiaan vähentämään vanhempien ja muiden aikuisten kasvatus- ja valistustyön vaikutusta. Lapset ovat ylipäätään aikuisia alttiimpia kaiken mainonnan vaikutuksille. Esimerkiksi vielä alle 12-vuotiailla on arvioitu olevan vaikeuksia erottaa mainossisältöjä muista mediasisällöistä. Ehdotettujen rajoitusten yksityiskohtainen arviointi Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että televisiomainonnan lisäksi myös radiomainontaan tulee alkoholimainontaa rajoittavia määräyksiä. Tunnin pidennys aikarajoitukseen on myönteistä, mutta sosiaali- ja terveysministeriön alun perin esittämä klo 23 takaraja olisi ollut parempi. Se vastaisi myös alle 18-vuotiaille sallittujen elokuvien ja tv-ohjelmien esitysaikarajaa. Lapsiasiavaltuutettu suosittelee myös, että aamun osalta aikarajaa pidennettäisiin klo 6 alkavaksi, koska etenkin pienet lapset voivat katsoa televisiota hyvinkin aikaisin aamulla. Lapsiasiavaltuutettu toistaa aiempien kannanottojensa mukaisesti, että paras vaihtoehto olisi  kieltää televisiossa ja radiossa alkoholimainonta kokonaan, myös tuotetietoihin rajoittuvan mainonnan osalta. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomioita siihen, että lapset ja nuoret tavoittavaa alkoholimainontaa on myös muissa sähköisissä viestimissä, mm. internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että hallituksen esityksellä kiellettäisiin mm. nettipeleihin, kilpailuihin ja arvontoihin liittyvä alkoholimainonta näissä viestintävälineissä. Tässäkin kohdin parempi vaihtoehto olisi kieltää kyseisten viestimien kautta tapahtuva, lapset ja nuoret tavoittava alkoholimainonta kokonaan. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa alkoholimainonnan kieltämistä yleisellä paikalla, mutta  ei kannata  yleisten paikkojen mainontakieltoon lisättäväksi poikkeusta, jonka mukaan alkoholimainonta olisi sallittua yleisötilaisuuksissa kuten urheilutapahtumissa. Mainonnan rajoittamisessa  ei lasten suojelun näkökulmasta ole perusteita tehdä eroa julkisen paikan ja yleisötilaisuuksien välillä. Lapset ovat usein myös urheilutapahtumien yleisönä. Lapsiasiavaltuutettu on kiirehtinyt aiemmissa lausunnoissaan alkoholimainonnan rajoittamiseen liittyviä toimia. Hallituksen esityksen mukaan rajoitukset tulisivat pääosin voimaan vasta vuoden 2015 alusta, ainoastaan väkeviä alkoholijuomia koskevat säännökset vuoden 2014 alusta.  Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan olisi tarpeellista saada kaikki ehdotetut  rajoitukset voimaan vuoden 2014 alusta alkaen.   Jyväskylässä 12.9.2013 Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu Merike Helander Lakimies  

---

[1] vuoden 2010 lausunto  http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1526041, vuoden 2011 lausunto  http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1553037, vuoden 2012 lausunto  http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1805658, vuoden 2013 lausunto  http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1855719 [2] Esim. juomatapatutkimukset, jotka toistetaan kahdeksan vuoden välein, http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/suomi-juo-verkkoaineisto [3]  http://www.espad.org/Uploads/ESPAD_reports/1999/The_1999_ESPAD_report.pdf,figure 45 b.