Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 2010

null Lausunto sivistysvaliokunnalle yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksesta

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksesta

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistysvaliokunnalta / K 7/2022 vp

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi eduskuntakertomusta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksesta (pdf)

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Eduskuntakertomuksessa esitetyt suositukset ovat kannatettavia.
  • Katsomusaineiden opetuksesta käytävässä keskustelussa tulee jatkossa huomioida paremmin myös lasten näkemykset.
  • Saamelaislasten kielellisten oikeuksien toteutumista haittaavaan resurssipulaan on vastattava.
  • TET-jaksoihin liittyy monia haasteita, joita ratkaisemalla TET-jaksojen vaikutta­vuutta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä.
  • Vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret ovat kertoneet, ettei koulun henkilöstö osaa tunnistaa eri vähemmistöihin kohdistuvaa kiusaamista ja syrjintää tai puutu siihen.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu on tarkastellut yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta eduskunnalle niiltä osin kuin siinä käsitellään lapsia ja katsoo, että kertomuksessa on tuotu kiitettävällä tavalla ja laajasti esiin lasten kohtaamia yhdenvertaisuushaasteita. Esitetyt suositukset edus­kunnalle ovat kannatettavia.

Lapsiasiavaltuutettu on koko covid-19-pandemian ajan ollut huolissaan rajoitustoimenpitei­den raskaista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ja kiittää, että myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut tätä esiin (s. 45–46).

Lisäksi on erittäin myönteistä, että eduskuntakertomuk­sessa on tuotu esiin katsomusaineiden opetuksen ongelmakohtia (s. 46). Lapsiasiavaltuutettu on jo pitkään korostanut nykyisen uskonnonvapaussääntelyn ongelmia lasten kannalta. Lap­siasiavaltuutettu pitää äärimmäisen tärkeänä, että kun jatkossa käydään keskustelua katso­musaineiden opetuksesta, huomioidaan lasten näkemykset asianmukaisesti. Tähän saakka keskustelu on ollut aikuisvetoista.

Saamelaislasten kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyy useita haasteita. Onkin täten erittäin tärkeää, että yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksen suositusten mu­kaisesti vastataan saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista haittaavaan resurssipu­laan (s. 63). 

Lapsiasiavaltuutetun tapaamisissa saamenkielisten lasten kanssa on käynyt ilmi monia ongelmia kielellisiin oikeuksiin liittyen. Esimerkiksi terveydenhuollosta palve­luja saa harvoin omalla kielellä, ja tulkin käyttöä vaikeuttavat esimerkiksi tilanteet, joissa tulkki on lapselle tai lapsen perheelle läheinen tai tuttu henkilö. Harrastuksia ja vapaa-ajanpalveluja ei saamen kielillä juurikaan saa. Saamenkielisen opetusmateriaalin saatavuuden puutteet ovat hyvin ongelmallisia kielellisten oikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisuuden kannalta. Li­säksi saamelaiset lapset ovat kertoneet toivovansa nimenomaisesti nuorille suunnattua kult­tuuritarjontaa (muun muassa radiokanavia, kirjoja ja nuorten sarjoja) saamen kielillä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut, että sopimusvaltioiden tulisi kunnioittaa vä­hem­mistö­yhteisöjen ja alkuperäiskansojen lasten kulttuurisia erityispiirteitä ja varmistaa, että heille tarjotaan yhtäläiset oikeudet enemmistöyhteisöjen lasten kanssa osallistua kult­tuuri- ja taidetoimintoihin, jotka ilmentävät heidän omaa kieltään, uskontoaan ja kulttuuri­aan.[1] Saa­melais­lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää asianmukaista resursointia. 

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että eduskuntakertomuksessa on nostettu esiin myös TET-jaksot (s. 60). Lapsiasiavaltuutettu on selvittänyt työelämään tutustumisjak­sojen toteuttamista kouluissa ja tunnistanut useita siihen liittyviä yhdenvertaisuuskysymyk­siä. Selvityksestä käy muun ohella ilmi, että TET-jaksoihin liittyy monia haasteita, joita rat­kaisemalla voitaisiin lisätä TET-jaksojen vaikuttavuutta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta. [2] TET-jaksoista on laadittu myös tuore selvitys valtioneuvoston toimeksiannolla, ja lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että kyseisen selvityksen suositusten mukaisesti esimerkiksi ke­hitetään TET-jaksojen valtakunnallista seurantajärjestelmää ja kytketään TET-jaksot vahvemmin osaksi koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia.[3]

Lapsiasiavaltuutettu jakaa täysin yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen siitä, että hyväksyvän ja turvallisen kasvuilmapiirin turvaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite (s. 61). Suositus vahvistaa oppilaitosten velvollisuutta puuttua häirintään (s. 43) on ehdottoman kannatettava.

Lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisista lasten ja nuorten kanssa on käynyt ilmi, että vähemmistöön kuuluminen altistaa kiusaami­selle. Muun muassa sateenkaarevat nuoret sekä toimintarajoitteiden ja vammojen kanssa elä­vät lapset ovat tuoneet esiin kiusaamiseen liittyviä kokemuksiaan. Lapsiasiavaltuutettu on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota vähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten koke­muksiin siitä, ettei koulun henkilöstö osaa tunnistaa eri vähemmistöihin kohdistuvaa kiusaa­mista ja syrjintää[4] tai puutu siihen[5]. Sama ilmiö on havaittu THL:n Kouluterveyskyselyissä: toimintarajoitteiden kanssa elävät, sateenkaarevat, kieleltään, kulttuuriltaan tai syntyperäl­tään vähemmistöön kuuluvat sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kohtaavat muita use­am­min syrjivää käytöstä ja kiusaamista.

 

”Ni tota, semmonen oman identiteetin tuominen täysillä esille on tosi haastavaa, tosi rankkaa. Ja se, et koko ajan pitää todistella et mitä mä oon, koska sit sitä aletaan kyseenalaistamaan, ja oonks mä nyt oikeesti semmonen ku mä oon. Ja sit se on vaan jotenkin ihan hirveetä. Et se on vaan jotenkin, todella tulee sellanen turvaton olo ehkä koulussa sen oman identiteetin tuomisen kautta.”

Nuori lapsiasiavaltuutetun sateenkaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021

 

Jyväskylässä 4.5.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 


[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin (CRC/C/GC/17), kohta 28.

[2] Terhi Tuukkanen: "Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla”: Selvitys työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkai­suja 2019:1, s. 26. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-739-7.

[3] Ks. Minna Mayer, Jenni Lahtinen, Sinikka Aapola-Kari, Aino Pietarinen, Anne Kallio, Jukka-Pekka Jänkälä & Mila Hakanen: Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimin­nan julkaisusarja 2022:33. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-060-8.

[4] Ks. esim. Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esi­tyksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lu­kiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (28.10.2021).

[5] Pandemian varjossa kohti maapallon tulevaisuutta: Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2020. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:1, s. 73.

Tiedotteet vuonna 2011

 

 

  • 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
     
  • 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
     
  • 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
     
  • 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
     
  • 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
     
  • 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
     
  • 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
     
  • 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
     
  • 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
     
  • 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
     
  • 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
     
  • 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
     
  • 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
     
  • 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
     
  • 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
     
  • 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
     
  • 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
     
  • 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
     
  • 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
     
  • 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
     
  • 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
     
  • 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
     
  • 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
     
  • 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
     
  • 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
     
  • 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
     
  • 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
     
  • 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
     
  • 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
     
  • 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
     
  • 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
     
  • 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
     
  • 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
     
  • 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
     
  • 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
     
  • 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
     
  • 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
     
  • 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
     
  • 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
     
  • 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
     
  • 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
     
  • 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
     
  • 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
     
  • 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
     
  • 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
     
  • 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
     
  • 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa