Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
Monikielisyydessä on voimaa
Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
LAPS/87/2024, 16.8.2024
Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi
Viite: VN/27332/2023
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)
Esitysluonnoksen keskeinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi rahapelilaki. Rahapelien toimeenpano olisi luvanvaraista. Laissa säädettäisiin muun ohella rahapelaamisen ikärajasta, pelitilin kautta tapahtuvasta pelaamisesta ja muusta tunnistautuneena pelaamisesta sekä peliestoista ja pelaamista koskevista rajoituksista. Laki sisältäisi säännökset markkinoinnista, markkinoinnissa kielletyksi katsottavista keinoista ja tavoista, markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista, sponsoroinnista sekä suoramarkkinointikielloista.
Esityksessä ehdotetaan valvontaviranomaiselle monipuolisia toimivaltuuksia. Rahapelilaissa säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön tehtävästä seurata, tutkia ja arvioida rahapelejä ja niistä aiheutuvia haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimeenpanisi tehtäviä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti.
Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista
-
18 vuoden ikärajasta huolimatta lapset ja nuoret pelaavat rahapelejä merkittävissä määrin ja altistuvat siten rahapelien haittavaikutuksille.
-
Rahapeliongelmista kärsivissä perheissä asuvat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä heidän tilannettaan tulisi vaikeuttaa rahapelihaittoja lisäävällä sääntelyllä.
-
Rahapelaamisella on monia välillisiä haittavaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Lasten näkökulmasta aikuisten peliongelmat tarkoittavat muun muassa taloudellista niukkuutta, puutteellista ja epävakaata vanhemmuutta, perheriitoja sekä monella muulla tavoin turvatonta arkea.
-
Kaikkein haitallisimpien rahapelien vapauttaminen kilpailulle ja markkinoinnille on lapsen edun vastaista.
-
Markkinointikiellosta huolimatta lapset kohtaavat rahapelimarkkinointia elinympäristöissään monin eri tavoin ja altistuvat sille erityisesti verkossa.
-
Lapsiasiavaltuutettu vastustaa sponsoroinnin sallimista rahapelimarkkinoinnissa.
-
Kaikkia toimijoita koskevien yhteisten tappio- ja/tai talletusrajojen puute on huomattava heikennys nykytilaan verrattuna.
-
Rahapelitoiminnan valvonta tulee resursoida riittävästi heti lain voimaantulosta lähtien.
-
Lapsiasiavaltuutettu kehottaa harkitsemaan vielä erillisen lapsivaikutuksia koskevan osion lisäämistä esitykseen.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Rahapelaaminen uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista monella eri tavalla
Lapset ja nuoret ovat muihin väestöryhmiin verrattuna erityisessä asemassa, sillä kaikilla alle 18-vuotiailla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus erityiseen suojeluun (3 artiklan 2 kohta). Oikeus erityiseen suojeluun kattaa laajasti erilaiset lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantavat tekijät. Lapsen oikeus kehitykseen turvataan sopimuksen 6 (2) artiklassa ja oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sopimuksen 24 artiklassa.
Lasten ja nuorten näkökulmasta rahapelaamiseen liittyy monenlaisia ongelmia, eikä rahapelaamisen tulisi kuulua lapsuuden ja nuoruuden piiriin lainkaan[1]. Alaikäisten suojelemiseksi rahapelihaitoilta arpajaislaissa säädetään kaikkea rahapelaamista koskevasta 18 vuoden vähimmäisikärajasta. Ikäraja koskee myös pelaamista vanhemman seurassa.
Vaikka rahapelit ovat, ja olisivat jatkossakin, alaikäisiltä kiellettyjä, lapset ja nuoret pelaavat niitä tosiasiassa merkittävissä määrin ja altistuvat siten rahapelien haittavaikutuksille. Tämä koskee erityisesti poikia, joilla rahapelaaminen on tyttöjä selvästi yleisempää. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan yläkouluikäisistä 8. ja 9. luokan oppilaista 9,2 % pojista pelasi rahapelejä viikoittain, tytöistä vastaava määrä oli 1,5 %.[2] Tutkimusten mukaan muun muassa pelien helppo saatavuus, kaverien käytöksestä juontuva sosiaalinen paine sekä vanhempien antama pelaamisen malli altistavat rahapeliongelmille.[3] Viikoittain pelaavilla 12–18-vuotiailla nuorilla useimmiten koettuja rahapelihaittoja olivat syyllisyyden ja häpeän tunne (17 %), ihmissuhdeongelmat (13 %) ja päivärytmin häiriintyminen (10 %).[4]
Rahapelien haittavaikutukset kohdistuvat lapsiin ja nuoriin lisäksi välillisesti. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisten ikäisistä eli 14–15-vuotiaista noin 12 prosentilla on läheinen, joka pelaa rahapelejä ongelmallisesti. Lasten elämässä vanhempien ongelmallinen rahapelaaminen näkyy monella surullisella tavalla. Lasten näkökulmasta aikuisten peliongelmat tarkoittavat muun muassa taloudellista niukkuutta, puutteellista ja epävakaata vanhemmuutta, perheriitoja sekä monella muulla tavoin turvatonta arkea. Tutkimuksen mukaan aikuisten pelaamisella voi olla lapsille hyvin pitkäaikaisia ja vakavia haitallisia vaikutuksia. Vanhempien ongelmallisen rahapelaamisen haitalliset vaikutukset liittyvät esimerkiksi moniin aikuisiän psyykkisiin ongelmiin. Lisäksi tutkimus osoitti rahapelaamisen voimakkaan ylisukupolvisuuden.[5]
Uudistukseen sisältyy lapsen oikeuksien näkökulmasta useita ongelmallisia esityksiä
Koska rahapelaamista koskevalla lainsäädännöllä on merkittäviä vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen, lapsiasiavaltuutettu lähetti sisäministeriölle jo esitysluonnoksen valmistelun aikana kesäkuussa 2024 kirjelmän, jossa muistutettiin lapsen edun huomioimisesta uudistuksessa.[6] Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan rahapelilainsäädännön tärkeimpänä tarkoituksena tulee olla rahapelihaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Lapsen oikeudet tulee uudistuksessa turvata mahdollisimman täysimääräisesti.
Hallitusohjelman mukaan Suomen rahapelijärjestelmäuudistuksen ”tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta”[7]. Rahapelihaittojen minimointia koskeva tavoite sisältyy myös esitetyn rahapelilain 1 §:n 2 momenttiin (joskin se mainitaan tavoitteista viimeisenä). Kuitenkin esityksen omakin vaikutusten arvio osoittaa uudistuksen lisäävän rahapelihaittoja (mm. s. 114–115). Näin siitä huolimatta, että esitykseen sisältyy myös monia haittavaikutusten minimoinnin näkökulmasta myönteisiä ehdotuksia.
Lapsiasiavaltuutettu pitää lapsen oikeuksien näkökulmasta ongelmallisina erityisesti esitysluonnoksen seuraavia kohtia:
Kaikkein haitallisimpien rahapelien vapauttaminen kilpailulle on lapsen edun vastaista
Esityksen mukaan toimilupajärjestelmä koskisi myös verkossa pelattavia rahapelejä, kuten nettikasinoa, sähköisiä raha-automaatteja ja kasinopöytäpelejä, sekä vedonlyöntiä (rahapelilaki 6 §). Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että riippuvuudelle kaikkein altistavimpia ja nopeatempoisimpia rahapelejä olisi jatkossa saatavilla huomattavasti nykyistä enemmän. Kyseiset pelimuodot ovat eniten haittoja ja ongelmia aiheuttavia rahapelejä peliongelmissa auttavasta Peluurista apua hakeneilla[8].
Esitysluonnoksen mukaan muutosten voidaan arvioida vaikuttavan kiihdyttävästi rahapelaamisen siirtymään sähköisen kanavan korkean riskin peleihin, minkä puolestaan arvioidaan vääjäämättä lisäävän rahapelihaittoja (s. 117). Lapsiasiavaltuutettu yhtyy tähän arvioon. On todennäköistä, että haitallisempien rahapelien vapauttaminen kilpailulle kasvattaa rahapelihaittoja lapsiperheissä merkittävissä määrin.
Markkinoinnin muutokset altistavat lapsia rahapelimainonnalle
Lakiesityksen 50 § sisältäisi nykyistä vastaavasti kiellon kohdistaa markkinointia alaikäisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin. Kielto on luonnollisesti kannatettava. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin korostaa, että markkinointikiellosta huolimatta lapset kohtaavat rahapelimarkkinointia elinympäristöissään monin eri tavoin ja altistuvat sille erityisesti verkossa.
Sosiaalinen media ja erilaiset verkkopalvelut ovat nuorille arkinen ympäristö, jossa he viettävät runsaasti aikaa. Lapset altistuvat mainonnalle myös fyysisessä elinympäristössään, kuten esimerkiksi erilaisissa urheilutapahtumissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. Lasten ja nuorten altistuminen rahapelimainonnalle lisää heidän kiinnostustaan rahapelaamista kohtaan, mikä todetaan myös esityksessä (s. 118). Lapsiasiavaltuutettu pitää erityisen ongelmallisena sitä, että yllä käsiteltyjen, erityisen haittariskin sisältävien rahapelien esitetään siirtyvän markkinoinnin piiriin.
Ehdotettu rahapelilaki sisältäisi ensinnäkin uuden sponsorointia koskevan säännöksen (53 §). Voimassa oleva arpajaislaki ei sisällä sponsorointia koskevia erityisiä säännöksiä, mutta sponsorointi on ollut Veikkaus Oy:lle sallittua laissa säädettyjen markkinointia koskevien rajoitusten puitteissa (s. 31). Nyt esitettävässä lainkohdassa huomioidaan alaikäisten suojelun tarve sinänsä monin tavoin. Näistä rajoituksista huolimatta on tosiasia, että lapset tulisivat sponsoroinnin kautta altistumaan rahapelien markkinoinnille esimerkiksi urheilutapahtumissa. Lisäksi altistumista tapahtuisi nuorten ihailemien julkisuuden henkilöiden kautta. Tästä syystä lapsiasiavaltuutettu vastustaa sponsoroinnin sallimista rahapelimarkkinoinnissa.
Toimiluvan haltija saisi markkinoida rahapelejä ja toimiluvan haltijaa vain itsensä toimesta. Markkinointi olisi sallittua toimiluvanhaltijan omilla verkkosivuilla ja omilla sosiaalisen median tileillä, mutta markkinointi ei saisi olla vuorovaikutteista kuluttajan kanssa. (48 § 1–3 mom). Lapsiasiavaltuutettu pitää välttämättöminä em. rajoituksia, joilla kielletään kolmansien osapuolien harjoittama ja vuorovaikutteinen markkinointi. Erityisesti personoitu markkinointi on lasten ja nuorten näkökulmasta hyvin vetävää, eikä lapsilla ole vielä useinkaan kykyä erottaa toisistaan mainontaa ja muunlaista sisältöä. Rahapelien markkinoiminen ylipäätänsä sosiaalisen median palveluissa on kuitenkin lasten näkökulmasta ongelmallista silloinkin, kun markkinointia harjoittavat luvanhaltijat itse.
Digipelien pelaaminen kuuluu nykyisin valtaosan lapsista arkipäivään. Rahapeleihin taas on alkanut tulla yhä enemmän digipelejä muistuttavia ominaisuuksia ja mekanismeja, kuten tarinallisuutta, sosiaalista vuorovaikutusta sekä visuaalisia ja toiminnallisia elementtejä. Rahapelejä myös pelataan entistä enemmän omilla digilaitteilla perinteisten peliautomaattien sijaan. Yhteen kietoutuvassa raha- ja digipelaamisessa kokonaisvaltaisen pelikulttuurin, mainonnan ja pelaajan sosiaalisen ympäristön vaikutus on merkittävä.[9] Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että tätä tematiikkaa olisi tarpeen käsitellä esitysluonnoksessa vielä tarkemmin ja pohtia, aiheuttaako ilmiö erityisiä sääntelytarpeita lasten ja nuorten suojelemisen näkökulmasta.
Vaikuttavien pelirajoitusten poistuminen on erittäin ongelmallista rahapelihaittojen näkökulmasta
Esityksessä ei ehdoteta yhteisten pakollisten kulutusrajojen käyttöönottamista. Linjauksen negatiivinen vaikutus rahapelihaittoihin tunnustetaan esitysluonnoksessa. Kohdassa 4.3.3.2 Hyvinvointi ja terveys todetaan, että ”säännellyn rahapelitoiminnan muutosten osalta rahapelihaittoihin negatiivisesti vaikuttava muutos suhteessa nykytilaan on koko säännellyn markkinan kattavien pelirajoitusten poistuminen, jotka ovat tällä hetkellä käytössä Veikkaus Oy:n peleissä”.
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että kaikkia toimijoita koskevien yhteisten tappio- ja/tai talletusrajojen puute on huomattava heikennys nykytilaan verrattuna. Tämä voi johtaa pelitappioiden merkittävään nousuun, mikä on vakava uhka lapsiperheiden hyvinvoinnille ja lapsen edun toteutumiselle.
Valvonta on välttämätöntä resursoida riittävästi lain voimaantulosta lähtien
Toimiva valvonta on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsia voidaan suojella rahapelaamiselta ja jotta myös muut rahapeleistä aiheutuvat haitat pystytään minimoimaan. Esityksen mukaan rahapelitoiminnan valvontaviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto. Lupa- ja valvontavirasto valvoisi, että rahapelien toimeenpanossa ja markkinoinnissa noudatetaan rahapelilakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä (rahapelilaki 54 §). Kuten esitysluonnoksessa todetaan, rahapelien valvontaviraston tehtävät tulevat muuttumaan uuteen rahapelijärjestelmään siirryttäessä merkittävästi, koska markkinoinnin määrän ja valvottavien määrän voidaan perustellusti olettaa lisääntyvän (s. 107–108).
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että valvonta on resursoitava riittävästi heti lain voimaantulosta lähtien. Lapsen oikeuksien turvaamiseksi on välttämätöntä, että valvontaviranomainen pystyy valvomaan uutta rahapelijärjestelmää alusta alkaen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja että sillä on tosiasiallinen mahdollisuus puuttua havaittuihin epäkohtiin riittävän ripeästi. Valvonnan erityinen huomio tulisi kiinnittää verkkoympäristössä tapahtuvaan markkinointiin, jotta lapsiin kohdistuva mainonta saataisiin kitkettyä pois mahdollisimman hyvin.
Lopuksi
Lapsiasiavaltuutettu pitää esitettyjä muutoksia erityisen valitettavina siksi, että nuorten rahapelaamisen pitkään jatkunut myönteinen kehitys vaikuttaa jonkin verran pysähtyneen. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten viikoittaisessa rahapelaamisessa nähtiin jonkin verran kasvua pitkän laskevan trendin jälkeen. Kasvua nähtiin myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden rahapelaamisessa sekä lukion 1. ja 2. vuoden poikien keskuudessa. Lapsiasiavaltuutettu painottaa, ettei nyt pitäisi tehdä ratkaisuja, jotka uhkaavat katkaista hyvän kehityksen tai kiihdyttävät negatiivista kehitystä. On myös välttämätöntä, että uuden sääntelyn vaikutuksia lasten ja nuorten rahapelaamiseen seurataan käytännössä ja että tähän tehtävään osoitetaan vastuutaho ja tarvittavat resurssit.
Lapsiasiavaltuutettu pitää hälyttävänä rahapelien kulutuksen yhä voimakkaampaa polarisoitumista ja sitä, että rahapelihaitat kasautuvat heikommassa sosiaalisessa asemassa oleville (s.117). Ongelmallista rahapelaamista esiintyy usein moniongelmaisilla ihmisillä, joiden elämään kuuluu myös esimerkiksi työttömyyttä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Rahapeleillä yritetään toisinaan ratkoa esimerkiksi ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia, mutta ajaudutaan entistä tukalampaan tilanteeseen. Rahapeliongelmista kärsivissä perheissä asuvat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä heidän tilannettaan tulisi vaikeuttaa rahapelihaittoja lisäävällä sääntelyllä.
Lapsiasiavaltuutettu edellytti sisäministeriölle lähettämässään kirjelmässä, että rahapelijärjestelmän uudistuksen vaikutukset lapsiin tulee arvioida huolellisesti. Esitysluonnoksessa tunnistetaan ja avataan lapsiin kohdistuvia suoria ja välillisiä vaikutuksia joiltain osin. Vaikutusarviointia sisältyy muun muassa kohtaan 4.3.3.5 Ihmisryhmät. Lapsiasiavaltuutettu kehottaa harkitsemaan erillisen lapsivaikutuksia koskevan osion lisäämistä esitykseen. Tämä helpottaisi hahmottamaan lapsiin kohdistuvien suorien ja välillisten vaikutusten kokonaisuutta. Arvioinnissa tulisi lisäksi vielä nykyistä yksityiskohtaisemmin pohtia sitä, mitä eri lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia eri sääntelyehdotuksilla on lapsen edun näkökulmasta. Samalla lapsiasiavaltuutettu kuitenkin korostaa, ettei kattavakaan lapsivaikutusten arviointi ole riittävä, jos se ei johda lapsen oikeuksia turvaavaan esitykseen.
Lopuksi lapsiasiavaltuutettu vielä muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomelle kesällä 2023 antamissaan loppupäätelmissä valtiota varmistamaan, että lapset ja nuoret, joilla on peliriippuvuutta ja muita verkkoriippuvuuden muotoja, saavat tarvittavan avun ja tuen.[10]
Jyväskylässä 16.8.2024
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Reetta Peltonen, juristi
[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Nuorten rahapelaaminen
[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Kouluterveyskysely
[3] Raitasalo, Kirsimarja (2023). Alustus lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa 2.2.2023.
[4] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Haitallinen rahapelaaminen
[5] Suomi, A., Lucas, N., Dowling, N. & Delfabbro, P. (2024). Gambling harm experienced by children exposed to parental gambling: An online survey of Australians. Journal of Gambling Studies 40(1):181–200.
[6] Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä sisäministeriölle 10.6.2024
[7] Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma
[8] Raitasalo, Kirsimarja (2023). Alustus lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa 2.2.2023.
[9] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Haitallinen rahapelaaminen
[10] Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista. 2. kesäkuuta 2023. CRC/C/FIN/CO/5–6.
Tiedotteet vuonna 2011
- 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
- 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
- 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
- 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
- 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
- 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
- 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
- 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
- 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
- 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
- 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
- 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
- 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
- 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
- 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
- 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
- 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
- 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
- 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
- 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
- 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
- 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
- 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
- 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
- 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
- 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
- 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
- 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
- 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
- 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
- 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
- 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
- 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
- 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
- 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
- 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
- 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
- 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
- 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
- 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
- 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
- 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
- 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
- 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
- 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
- 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
- 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa