Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
Monikielisyydessä on voimaa
Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
LAPS/88/2024, 30.8.2024
Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alkoholilain muuttamisesta
Viite: VN/33074/2023
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)
Esitysluonnoksen keskeinen sisältö
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia siten, että Alko Oy:lle ja muille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille mahdollistettaisiin alkoholin verkkokauppa sekä muut jakeluun ja ostoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit, kuten toimitus esimerkiksi kotiin, ikärajavalvonta turvaten. Tällä toteutetaan pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan.
Hallituksen tavoitteena on edistää reilua ja avointa kilpailua (esitysluonnos s. 7). Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä kotimarkkinoiden kasvulle sekä suomalaisen hyvinvoinnin ja vapauden lisääntymiselle.
Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista
-
Alkoholilainsäädäntöön ei tulisi tehdä muutoksia, jotka vaarantavat nuorten alkoholinkäytön pitkän aikavälin myönteisen kehityksen.
-
Lapsen edun ensisijaisuuden (LOS 3.1 artikla) riittämätön huomioiminen heijastelee laajemmin suomalaista alkoholipolitiikkaa, josta puuttuu lapsen ääni ja näkökulma.
-
YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi tehostaa pyrkimyksiään estää huumeiden, alkoholin ja tupakan käyttöä nuorten keskuudessa. Esitysluonnos on ristiriidassa komitean suosituksen kanssa.
-
Esitysluonnoksen ehdotuksista ei ole löydettävissä minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
-
Ehdotetut muutokset lisäisivät alkoholin saatavuutta, joka lisää myös lasten ja nuorten alkoholinkäytön lisääntymisen riskiä.
-
Vanhempien alkoholinkäyttö, erityisesti ongelmakäyttö, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja perusturvallisuutta monella tavoin vaikuttaen lapsen elämään usein pitkälle aikuisuuteen asti.
-
Hallitusohjelmaan sisältyvät eri alkoholilainsäädännön muutokset olisi tullut käsitellä kokonaisuutena ja niiden yhteisvaikutukset arvioida.
-
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että vastuullista alkoholipolitiikkaa tehdään tutkittuun tietoon perustuen ja ottaen vakavasti alkoholista aiheutuvat haitat kansanterveydelle ja erityisesti lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille, ei edistämällä ensisijaisesti reilua ja avointa kilpailua.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Lapsiasiavaltuutettu ei kannata esitysluonnoksen ehdotuksia ja perustelee kantaansa seuraavasti.
Lapsen etu ja lapsen oikeus erityiseen suojeluun ei esitysluonnoksessa toteudu
Kaikilla alle 18-vuotiailla lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan oikeus erityiseen suojeluun (3 artikla 2 kohta). Tämä tarkoittaa erityisesti julkisen vallalle asetettua velvollisuutta suojella lapsia kaikilta heidän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan uhkaavilta tekijöiltä.
LOS 3.1 artiklan mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisena harkintaperusteena oltava lapsen etu. Sopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan kyseessä on valtiota koskeva vahva oikeudellinen velvollisuus eikä valtio voi käyttää harkintaa sen suhteen, arvioidaanko lapsen etua ja annetaanko sille asianmukainen painoarvo ensisijaisesti huomioitavana seikkana kaikissa toteutettavissa lapsia koskevissa toimissa.[1]
Lapsen oikeuksien komitea tunnustaa, että lapsen etu saattaa olla ristiriidassa muiden, esimerkiksi vanhempien, muiden lasten tai suuren yleisön etujen ja oikeuksien kanssa, mutta tällaiset ristiriitatilanteet on ratkaistava tapauskohtaisesti, jolloin kaikkien osapuolten edut on tasapainotettava huolellisesti ja pyrittävä löytämään sopiva sovitteluratkaisu. ”Jos yhteensovittaminen ei ole mahdollista, viranomaisten ja päätöksentekijöiden on analysoitava ja punnittava kaikkien asianosaisten oikeuksia ja pidettävä mielessä, että lapsen oikeus saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon tarkoittaa, että lapsen edulla on korkeampi prioriteetti eikä se ole pelkästään yksi monista huomioon otettavista seikoista. Tästä syystä lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle on annettava enemmän painoarvoa.”[2]
Jos päätös tai muu ratkaisu on poikkeuksellisesti lapsen edun vastainen, perusteluista on käytävä uskottavasti ilmi, miksi lapsen edun ohittaneille seikoille on annettu suurempi painoarvo kuin lapsen edulle.[3]
YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan viimeisimmissä loppupäätelmissään suositellut, että Suomi tehostaa pyrkimyksiään estää huumeiden, alkoholin ja tupakan käyttöä nuorten keskuudessa[4]. Hallituksen esitys ei edistä YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusta vaan päinvastoin on sen kanssa selkeässä ristiriidassa.
Alkoholin käytöllä, erityisesti sen ongelmakäytöllä, on erittäin haitallisia sekä suoria (lasten ja nuorten oma alkoholinkäyttö) että välillisiä (raskaana olevien henkilöiden, lasten vanhempien tai muiden lähielinpiirin henkilöiden ongelmallinen alkoholinkäyttö) vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille. Alkoholin hankkimisen helpottaminen ja saatavuuden lisääntyminen uhkaa erityisesti lapsen oikeutta kehitykseen (LOS 6 artikla), terveyteen (LOS 24 artikla) sekä suojeluun kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta (LOS 19 artikla).
Lapsen edun ensisijaisuuden (LOS 3.1 artikla) riittämätön huomioiminen heijastelee laajemmin suomalaista alkoholipolitiikkaa, josta puuttuu lapsen ääni ja näkökulma. Suomalainen päihdetutkimus ja -politiikka ovat keskittyneet aikuisten kokemuksiin haitoista. Suomessa on sen sijaan heikosti tutkittu tai käytetty alkoholipoliittisia keinoja aikuisten lapsille aiheuttamien päihdehaittojen torjumiseen.[5]
Kuten hallituksen esitysluonnoksessa todetaan (s. 16), Suomessa alkoholijuomien käyttö on tyypillisintä kotiympäristöissä. Näin on ollut jo ennen nyt ehdotettavaa lakimuutosta ja toteutuessaan muutos tulee hyvin todennäköisesti lisäämään sitä edelleen. Alkoholin saatavuuden helpottuessa ja käytön todennäköisesti lisääntyessä haitalliset vaikutuksetkin kasvavat.
Suomessa nuorten alkoholin käytön väheneminen on ollut myönteinen ilmiö, johon keskeinen vaikuttava tekijä on ollut alkoholin saatavuuden vaikeutuminen. Tämä todetaan myös hallituksen esitysluonnoksessa sivulla 16. Siitä huolimatta esitysluonnoksen ehdotukset toimivat juuri päinvastaiseen suuntaan eli saatavuutta helpotetaan, mikä on hyvin lyhytnäköistä ja huolestuttavaa kehitystä.
Lapsiasiavaltuutettu haluaa tässä yhteydessä muistuttaa Islannissa tehdyistä, lapsen etua painottavista arvovalinnoista, joilla nuorten alkoholinkäyttö on saatu vähenemään tuntuvasti.[6] Islannissa on vähittäismyynnissä vain mietoja alkoholijuomia ja alkoholimyymälät ovat hyvin rajoitetusti auki. Vähittäismyynnin rajoitusten ohella panostamalla lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan ja vanhempien osallistumiseen lasten ja nuorten elämään on saatu myönteisiä tuloksia aikaan.[7]
Esityksen mukaisista ehdotuksista ei ole löydettävissä minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin tai lapsiperheisiin. Sellaisia ei myöskään hallituksen esitysluonnoksessa yritetä esittää.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan (s. 9) alkoholijuomien toimituksen vaikutuksista kulutuksen kokonaismäärään yksilö- tai yhteiskuntatasolla ei ole saatavilla suoraa tutkimustietoa. Esitysluonnoksessa oletetaan, että jatkossakin suurin osa alkoholista ostettaisiin fyysisistä myyntipisteistä, joten esitys vaikuttaisi vain suhteellisen vähän alkoholin kokonaiskulutukseen yhteiskuntatasolla. Toisaalta vaikutukset voivat yksilö- ja yhteisötasolla olla huomattaviakin (s. 10 ja 15–16). Haitalliset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat voimakkaimmin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin eli niihin, joilla jo esiintyy alkoholin riskikäyttöä tai jotka ovat vakavasti alkoholiriippuvaisia.
Esitysluonnoksessa tunnustetaan myös, että lakimuutokset voivat johtaa mahdollisten lisääntyneiden alkoholista aiheutuvien sairauksien myötä myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitukseen ja siten myös sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyteen (s. 49).
Esitetty arvio lakimuutoksen vähäisestä vaikutuksesta kokonaiskulutukseen yhteiskuntatasolla ei siten ole kestävä perustelu.
Jos oletuksena on, että verkkomyynnillä ja kotiinkuljetuksella (tai muulla toimituksella) olisi vain pieni vaikutus kulutukseen, herää kysymys, kuinka tarpeellinen tai hyödyllinen lakimuutos tosiasiassa on edes alkoholin tuottajille ja vähittäismyyntipaikoille. Kun tähän pohdintaan yhdistetään uudistuksen vaatimat valvontaresurssit sekä alkoholin käytön kansanterveydelliset ja yksilötason haitalliset, pitkäaikaiset vaikutukset, ei uudistukselle löydy hyväksyttäviä perusteluja.
Lasten ja nuorten näkökulmasta yksilö- ja yhteisötason vaikutukset ovat ensisijaisen kriittisiä. Haitalliset vaikutukset ovat usein pitkäaikaisia, jopa aikuisuuteen asti ulottuvia, joten ne voivat näkyä myöhemmin myös yhteiskuntatasolla. Yhteiskuntatason vaikutuksia nähdään myös lyhyemmällä aikaperspektiivillä, kun muun muassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve kasvaa ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä pysyy korkeana.
Lapsiasiavaltuutettu kehottaa tässä kohdin perehtymään 3.4.2024 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle jättämäänsä lausuntoon, toistamatta tässä sen sisältöä. Lausunto annettiin valiokunnalle aiemmasta, vahvempien alkoholituotteiden myynnin sallimista koskevasta hallituksen esityksestä HE 7/2024 vp.[8] Siinä on kuvattu tarkemmin alkoholin saatavuuden lisääntymisestä aiheutuvia haitallisia, sekä suoria että välillisiä vaikutuksia lasten ja nuorten kasvuolosuhteisiin.
Hallituksen esitysluonnoksen negatiivisia vaikutuksia vähentämään pyrkiviin toimiin liittyy paljon käytännön ongelmia. Esimerkiksi toimitusten estäminen klo 21–9, jolla pyritään vähentämään myöhäisillan pikatilauksia ja siten vähentämään juomiskertojen pitkittymistä ilta- ja yöaikaan, on varsin heikko toimenpide. Aikarajoitus on tuttu jo vähittäismyyntiliikkeistä ja sitä osataan sielläkin asioidessa ennakoida. Näin todennäköisesti tapahtuu myös toimitusten kohdalla. Ei ole uskottavaa, että aikarajoitus vaikuttaisi alkoholin käyttöön niin, että se tosiasiassa vähentäisi ehdotusten negatiivisia vaikutuksia.
Ikärajavalvonta, joka sisältyy esitysluonnoksen ehdotuksiin, on välttämätöntä. Ikärajavalvonta on ollut käytössä vähittäismyyntiliikkeissä ja Alkossa, mutta valitettavasti sekään ei ole aukotonta eikä sillä ole pystytty estämään lasten ja nuorten alkoholin saatavuutta kokonaan. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, jos ikärajavalvontaa ei toteuteta tehokkaasti, alkoholin toimitus voi lisätä alkoholin saatavuutta nuorille (s. 16).
Esitysluonnoksessa säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan (s. 30), että henkilöllisyyden tarkastaminen olisi mahdollista toteuttaa erilaisia teknisiä apuvälineitä noudattaen, mutta se ei ole säännöstason vaatimus. Jää siis nähtäväksi, kuinka asianmukaisesti henkilöllisyyden tarkistaminen käytännössä tulee toimimaan ja miten väärinkäytöksiin valvonnan keinoin pystytään puuttumaan. Vaikka alkoholin toimitus edellyttää vähittäismyyntipaikalle myönnettävää toimilupaa ja sen henkilökuntaan kuuluvien alkoholin toimittajilta toimituspassikokeen suorittamista, se ei vielä ole tae siitä, että toiminta käytännössä tapahtuu lain tarkoittamalla tavalla.
Toiminnan valvonta tulee olemaan erittäin haastavaa, kun hallituksen esitysluonnoksessakin todetusti valvontakohteita eli alkoholijuomien toimituksen luovutuspaikkoja tulee käytännössä olemaan rajaton määrä (s. 13). Toimituspassin haltijat tulevat todennäköisesti olemaan hyvin sekalainen joukko erilaisia toimijoita. Esimerkiksi suunnitellut koeostot voidaan todennäköisesti toteuttaa vain pistemäisesti, vaikka toiminta sinänsä olisi suunnitelmallistakin.
Edellä mainituin perusteluin on hyvin kyseenalaista, että tällaista lakimuutosta viedään eteenpäin. Entistä kyseenalaisempaa on, että tätä edistetään jo nyt, ennen kuin kesällä 2024 tehdyn edellisen lakimuutoksen vaikutuksista on saatavilla tutkittua tietoa. Ko. muutoksesta, jolla lisättiin vahvempien alkoholituotteiden saatavuutta, voi seurata huomattaviakin haittoja lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä elämään, kun vahvempia alkoholijuomia on saatavilla entistä helpommin. On hyvä myös huomata, että hallitusohjelmaan sisältyy näiden jo mainittujen kahden lakimuutoksen lisäksi suunnitelma edistää 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamista. Lisäksi oluen verotusta alennettiin ja suunnitelmana on, että tulevat veronkorotukset eivät koskisi alle 10-prosenttisia juomasekoituksia.
Hallitusohjelman mukaisten uudistusten yhteisvaikutusten arviointia lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille ei ole tehty tai ainakaan tuotu julki. Lapsiasiavaltuutettu huomautti jo aiemmin mainitussa lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että yksittäisten esitysten eteenpäin viemisen sijaan hallitusohjelman mukaiset muutokset alkoholilakiin tulisi käsitellä kokonaisuutena tuoden avoimesti näkyviksi suunniteltujen muutosten yhteisvaikutukset. Esitysluonnoksen toteamus siitä, että ”[y]hteiskuntatasolla tämän lakiesityksen ei arvioida johtavan merkittäviin yhteisvaikutuksiin muiden jo toteutettujen alkoholimarkkinaa koskevien muutosten kanssa, sillä esityksen vaikutuksen alkoholin kulutukseen arvioidaan olevan suhteellinen vähäinen” on lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan täysin riittämätön ja epämääräinen arvio, eikä siinä oteta yksilö- ja yhteisötason vaikutuksia huomioon lainkaan.
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että vastuullista alkoholipolitiikka tehdään tutkittuun tietoon perustuen ja ottaen vakavasti alkoholista aiheutuvat haitat kansanterveydelle ja erityisesti lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille, ei edistämällä ensisijaisesti reilua ja avointa kilpailua.
Helsingissä 29.8.2024
Merike Helander, juristi
Reetta Peltonen, juristi
[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta). CRC/C/GC/14, kohta 36.
[2] CRC/C/GC/14, kohta 29.
[3] CRC/C/GC/14, kohta 97.
[4] YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista 2.6.2023, CRC/C/FIN/CO/5-6. Kohta 33 (c.)
[5] Itäpuisto, M. (2021). Päihteistä myrkylliset aikuiset. Teoksessa M. Itäpuisto & H. Pirskanen (toim.) Myrkylliset aikuiset. Jyväskylän yliopisto, SoPhi 145.
[6] What’s new about adolescent drinking in the Nordic countries? A report on Nordic studies of adolescent drinking habits in 2000–2018. Nordic Welfare Centre.
[7] Stenman, U (2023). Islanti sai nuorison lopettamaan tupakoinnin ja juopottelun.
[8] Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta. LAPS/20/2024, 3.4.2024.
Tiedotteet vuonna 2011
- 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
- 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
- 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
- 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
- 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
- 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
- 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
- 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
- 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
- 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
- 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
- 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
- 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
- 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
- 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
- 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
- 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
- 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
- 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
- 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
- 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
- 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
- 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
- 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
- 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
- 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
- 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
- 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
- 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
- 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
- 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
- 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
- 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
- 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
- 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
- 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
- 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
- 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
- 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
- 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
- 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
- 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
- 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
- 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
- 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
- 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
- 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa