Voit tehdä lastensuojelu­ilmoituksen lapsen asuinkunnan hyvinvointialueelle. Kiireellisessä tilanteessa voit soittaa hätä­numeroon 112 tai sosiaali­päivystykseen. Hätä­numeroon voit tehdä ilmoituksen myös silloin, kun lapsen koti­kunta ei ole tiedossa.

Lisätietoa: Lastensuojeluilmoitus (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)

Jos epäilet, ettei oma lapsi voi hyvin erillään asuvan toisen vanhemman luona, mutta tilanne ei ole akuutti, tulee ensi­sijaisesti miettiä lapsen asumis- ja tapaamis­järjestelyt uudelleen. Vanhemmat voivat yhdessä neuvotella muutoksista sopimukseen asuinpaikkansa hyvinvointialueen lasten­valvojan luona. Jos yhteiselle sopimiselle ei ole edellytyksiä, tulee sopimus­muutosta hakevan vanhemman tehdä hakemus käräjä­oikeuteen.

Lisätietoa: Perheoikeudelliset palvelut (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)

En ole tyytyväinen lastensuojelu­viranomaisen toimintaan. Minne voin olla yhteydessä?

Jos olet tyytymätön lastensuojelu­viranomaisen tai lastensuojelu­laitoksen toimintaan, kannattaa ensi­sijaisesti olla yhteydessä kyseiseen tahoon ja pyrkiä selvittämään tilannetta tai eri­mielisyyttä. Yhteyttä voi ottaa myös yksikön johtajaan. Lisäksi sinulla on käytössäsi oikeusturva­keinoja, joita ovat esimerkiksi muistutus ja kantelu. Katso lisätietoja oikeusturva­keinoista.

Voit myös ottaa yhteyttä hyvinvointialueen sosiaali­asiavastaavaan. Hänen tehtävänsä on antaa ohjausta ja neuvontaa asiakkaan oikeuksista. Hän voi myös auttaa muistutuksen tekemisessä ja neuvoa kantelun vireille laittamisessa.

Lisätietoa:

Asiakkaan ja potilaan oikeudet (Valvira)

Aluehallinto­viraston ohjeet kanteluista

En ole tyytyväinen lastensuojelu­viranomaiselta saamaani päätökseen. Mitä voin tehdä?

Lastensuojelu­viranomaisen päätöksestä voi yleensä valittaa. Esimerkiksi huostaan­ottoa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lastensuojelu­viranomaisen päätösten tulisi olla kirjallisia. Päätöksessä lukee myös, minne valitus tulee osoittaa ja minkä ajan kuluessa.

Lisätietoa:

Huostaan­otto (Lasten­suojelun käsi­kirja, THL)

Päätökset lasten­suojelussa ja muutoksen­haku (Lasten­suojelun käsi­kirja, THL)

Miten lapsen huolto ja asuminen määräytyy vanhempien erotessa?

Vanhempien erotessa kannattaa paneutua lapsen tilanteeseen ja miettiä, miten arki järjestetään. Vanhemmat tekevät sopimuksen lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamis­oikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa.

Hyvinvointialueen lasten­valvoja avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatii vanhempien sopimista asioista täytäntöönpano­kelpoisen asiakirjan. Lasten­valvojan yhteys­tiedot löytyvät hyvinvointialueen tai kunnan verkko­sivuilta.

Jos vanhemmat eivät pääse lapsen asioista sopimukseen, lasten­valvoja ei voi ratkaista asiaa. Joillakin alueilla on perhe­asioiden sovittelu, josta voi hakea tukea. Tilanteissa, joissa ei ole edellytyksiä yhteiselle sopimiselle, vanhemman on mahdollista hakea oikeudellista apua ja tarvittaessa tehdä hakemus käräjä­oikeuteen.

Lapsen mieli­piteen selvittäminen häntä koskevissa asioissa on tärkeää.

Sopimusten teon lisäksi lisäksi vanhemmat ja lapset voivat hyötyä eroauttamisen palveluista. 

Lisätietoa:

Ero­auttamisen palveluja

Lisä­tietoja oikeus­avusta

Toinen vanhempi ei noudata sopimusta tai määräystä lapsen tapaamisista. Voiko lapsiasia­valtuutettu auttaa? 

Lapsiasia­valtuutetulla ei ole toimi­valtaa antaa määräystä tai suositusta lapsen tapaamisista.

Jos toinen vanhempi ei noudata vanhempien tekemää ja sosiaali­toimen vahvistamaa sopimusta tai tuomio­istuimen antamaa määräystä, voit tehdä tuomio­istuimelle hakemuksen sopimuksen täytäntöön­panosta. Lisä­tietoa THL:n verkko­sivuilta

Oikeus­apua voi tiedustella oman alueen oikeusapu­toimistosta. Oikeusapu­toimistojen yhteys­tiedot (oikeus.fi)

Kunnassamme ei huomioida lapsen oikeuksia päätöksen­teossa. Mitä laki sanoo asiasta?

Suomen perustus­lain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (6 § 3 momentti). 

Kuntalain mukaan kuntalaisilla, myös lapsilla ja nuorilla, on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (22 §, 26 §). Nuoriso­lain mukaan nuorilla on oikeus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa (24 §).

Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus on voimassa lakina. Sen mukaan hallinto­viranomaisten on ensi­sijaisesti otettava huomioon lapsen etu niissä toimissa, jotka koskevat lapsia (3 artikla). Lisäksi lasten näkemykset tulee selvittää ja ottaa ne huomioon heidän ikänsä ja kehitys­tasonsa mukaisesti (12 artikla). Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (2 artikla).

Kuntien ja kunnallisten toimijoiden tulisi huomioida toiminnassaan ja päätöksen­teossaan lapsen oikeudet. Se ei aina toteudu täysi­määräisesti. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa varten YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut yleis­kommentin nro 14. Sen mukaan lapsen edun määrittelemiseksi tulee ennen päätösten tekemistä arvioida niiden vaikutukset lapsiin (lapsi­vaikutusten arviointi). Kunnissa lapsen oikeuksien toteutumista pyritään tehostamaan esimerkiksi Unicefin Lapsi­ystävällinen kunta -mallilla.

Lisätietoa: 

Muutoksen­haku toimi­elimen, esimerkiksi kunnan­hallituksen päätökseen

Kunta­liiton ohjeet muutokse­nhakuun

Laki lapsen oikeuksia koskevan yleis­sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

Lapsi­vaikutusten ennakko­arviointi (LAVA) pähkinän­kuoressa (Unicef)

Ohjeita lapsi­vaikutusten arviointiin (THL)

Iivonen, E.; Pollari, K, (2022). Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa.

Kunnassamme laaditaan kouluverkko­uudistusta ja lapsemme koulu on lakkautus­uhan alla. Miten voimme vaikuttaa uudistukseen?

Kouluverkko­uudistuksesta tehdään päätös yleensä kunnan­valtuustossa. Kunnan­valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

Kuntalain mukaan kuntalaisilla, myös lapsilla ja nuorilla, on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (22 §, 26 §). Nuoriso­lain mukaan nuorilla on oikeus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa (24 §).

Perusopetus­lakiin (628/1998) ei sisälly yksityis­kohtaisia säännöksiä koulujen sijainnista tai koulu­verkosta.

Lapsiasia­valtuutetulla ei ole toimi­valtaa puuttua kunnalliseen päätöksen­tekoon tai ottaa kantaa yksittäisten kuntien toimiin.

Lisätietoa:

Kunnallis­valituksen tekeminen (Kunta­liitto) 

Päätöksenteko­menettely koulu­verkon muutoksissa (Kunta­liitto)

Lasta kiusataan tai kohdellaan epä­asiallisesti koulussa, mitä voin tehdä?

Perusopetus­lain (628/1998) mukaan koulu­ympäristön on oltava lapselle turvallinen. Koulutuksen järjestäjällä on ensi­sijainen vastuu oppilaiden turvallisuuden toteutumisesta.

Jos olet lapsi tai nuori ja sinua kiusataan tai kohdellaan epä­asiallisesti koulussa joko toisen lapsen tai aikuisen toimesta, sinun kannattaa rohkeasti keskustella asiasta jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Voit puhua esimerkiksi vanhempasi tai jonkun koulun aikuisen (opettaja, ohjaaja, koulu­kuraattori, terveyden­hoitaja) kanssa. Tukea voit saada myös kavereilta ja ystäviltä, mutta on tärkeää ottaa joku aikuinen mukaan asian käsittelyyn. Katso myös alta ohjeet kantelun tekemisestä.

Jos olet lapsen huoltaja, vanhempi tai muu läheinen, kuuntele rauhassa lapsen kertomus kiusaamisesta tai epä­asiallisesta kohtelusta. Suhtaudu rauhallisesti ja lasta kannustaen ja tukien, vaikka asia herättäisikin sinussa voimakkaita tunteita. Huoltaja voi tarvittaessa olla yhteydessä opettajaan, rehtoriin tai kunnan ylempään koulu­viranomaiseen (esimerkiksi opetus­toimen johtaja tai sivistys­johtaja). Tarvittaessa huoltaja voi olla yhteydessä myös poliisiin erityisesti silloin, jos epäilee, että kyse on mahdollisesti rikokseksi katsottavasta teosta tai toiminnasta.

Mikäli et ole tyytyväinen viran­omaisen eli tässä tapauksessa koulun toimintaan tai saamaasi kohteluun lapsesi kiusaamisen tai epä­asiallisen kohtelun selvittämisessä tai olet havainnut viran­omaisen toiminnassa epä­kohtia, on käytössäsi halutessasi oikeusturvakeinona kantelun tekeminen oman alueesi aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Huom. Myös lapsi tai nuori itse voi tehdä kantelun.

Lisätietoa: 

MLL:n ohje vanhemmille koulu­kiusaamiseen puuttumiseksi

Opetushallitus: Muutoksenhaku ja muut oikeussuojakeinot koulun toiminnasta ja päätöksistä perusopetuksessa

Aluehallinto­viraston verkko­sivu opetus­toimen valvonnasta

Kantelu aluehallinto­virastolle

Kantelu edus­kunnan oikeus­asiamiehelle

Edus­kunnan oikeus­asiamiehen ohjeet lapsille ja nuorille

Mihin voin valittaa lapseni koulu­matkoja koskevasta päätöksestä? Entä koulup­aikkaa koskevasta päätöksestä?

Lapsen koulu­matkoja tai koulu­paikkaa koskevat päätökset ovat usein tärkeitä lapsen arjen kannalta. Molemmista päätöksistä voi valittaa eli hakea niihin muutosta, jolloin hallinto-oikeus tai ylempi viran­omainen arvioi asian uudestaan. 

Muutoksen­haun muoto riippuu asiasta:

• Koulu­matkoihin annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

• Lapsen koulu­paikan määräytymisestä tai erityisestä tuesta annettuun päätökseen voit vaatia oikaisua aluehallinto­virastolta.

Lisätietoja:

Opetus­hallitus: Muutoksen­haku ja muut oikeussuoja­keinot koulun toiminnasta ja päätöksistä perus­opetuksessa

Hallinto-oikeuteen valittaminen

Oikaisu­vaatimus aluehallinto­virastolle

Lapseni on altistunut koulussa sisäilma­ongelmille, eikä asialle tehdä mitään. Kuka voi auttaa?

Perusopetus­lain (628/1998) mukaan koulu­ympäristön on oltava lapselle turvallinen.

Jos epäilet, että lapsen oikeus turvalliseen koulu­ympäristöön ei toteudu esimerkiksi koulu­rakennuksen heikon kunnon vuoksi, voit olla yhteydessä kunnan ylempään viran­omaiseen, esimerkiksi opetus­toimen tai sivistys­toimen johtoon. Myös kunnan terveys­viranomaiset neuvovat asiassa.

Kunnan toiminnasta opetus­toimen asioissa on mahdollista tehdä kantelu aluehallinto­virastoon.

Lisä­tietoja:

Kantelu oman alueen aluehallinto­virastoon

Aluehallinto­viraston ohje koulu­rakennusten sisäilmasto-ongelmien käsittelyyn

Maahanmuutto­viraston päätös lapsen turvapaikka-asiassa oli epä­oikeudenmukainen. Mistä saan apua?

Maahan­muutto- ja turva­paikka-asioissa saat neuvoja Pakolais­neuvonta ry:stä. Se on kansalais­järjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikan­hakijoille, pakolaisille ja muille ulko­maalaisille Suomessa. 

Tietoa Suomesta ja maahan­muuttajille tarjottavista palveluista löydät useilla eri kielillä infoFinland.fi-verkko­sivuilta.

Lisätietoa: 

Pakolais­neuvonta ry  

infoFinland.fi

Lasta kiusataan tai kohdellaan epä­asiallisesti ohjatussa harrastus­toiminnassa, mitä voin tehdä?

Harrastukset ovat monille lapsille mieluinen tapa viettää vapaa-aikaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus leikkiä ja viettää vapaa-aikaa sekä oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin. Vammaista lasta pitää tukea niin, että hän voi käydä harrastuksissa. Sopimus takaa lapsille oikeuden suojeluun kaiken­laiselta kaltoin­kohtelulta. Harrastus­toiminnan järjestäjällä on ensi­sijainen vastuu lasten turvallisuuden toteutumisesta toiminnan aikana.

Harrastuksen järjestäjien on tärkeää ennalta­ehkäistä lasten kiusaamista ja epä­asiallista kohtelua harrastus­toiminnassa sekä käsitellä jo syntyneitä tilanteita yhdessä lasten kanssa heidän näkemyksiään kuullen. Ennalta­ehkäisyn keinoja on hyvä miettiä yhdessä lasten kanssa.

Lapsi tai nuori, jos sinua kiusataan tai kohdellaan epä­asiallisesti harrastus­toiminnassa joko toisen lapsen tai aikuisen toimesta, sinun kannattaa rohkeasti keskustella asiasta jonkun turvallisen aikuisen kanssa (esim. vanhempi, harrastuksen ohjaaja, valmentaja). Tukea voit saada myös kavereilta ja ystäviltä, mutta on tärkeää ottaa joku aikuinen mukaan asian käsittelyyn. Urheilu­harrastuksissa käytettävissä on myös Väestö­liiton Et ole yksin -palvelu (puhelut ja chat).

Lapsen huoltaja, vanhempi tai muu läheinen, kuuntele rauhassa lapsen kertomus kiusaamisesta tai epä­asiallisesta kohtelusta. Suhtaudu rauhallisesti ja lasta kannustaen ja tukien, vaikka asia herättäisikin sinussa voimakkaita tunteita. Voit tarvittaessa olla yhteydessä harrastuksen ohjaajiin tai valmentajiin, harrastuksen järjestäjään (kuten seuran tai yhdistyksen puheen­johtajaan tai työn­tekijään) tai nimettyyn häirintä­yhdyshenkilöön. Urheilu­harrastuksissa käytettävissä on myös Väestö­liiton Et ole yksin -palvelu (puhelut ja chat).

Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös esimerkiksi laji­liittoon, keskus­liittoon tai keskus­järjestöön. Monilla lasten harrastus­toimintaa järjestävillä liitoilla ja yhdistyksillä on ilmoitus­kanavia, jonne voi ilmoittaa epä­asiallisesta kohtelusta.

Urheilu­harrastukseen liittyvästä epä­asiallisesta kohtelusta voi ilmoittaa Suomen urheilun eettiseen keskukseen (SUEK ry).

Mikäli tilanteeseen liittyy syrjintää, voi olla yhteydessä yhdenvertaisuus­valtuutettuun.

Lisä­tietoa:

Kaikille avoin eOppiva-koulutus: Lapsen oikeudet vapaa-ajalla ja harrastuksissa

Lapsiasia­valtuutettu: Turvallinen harrastaminen on lapsen oikeus

Lisätietoa urheilu­harrastuksiin liittyen:

SUEK: Urheilun eettisyys

Ihmisoikeus­liitto: Älä riko urheilua

Väestö­liiton Et ole yksin -palvelu

Voinko puuttua lapseni näkemään epä­asialliseen mainontaan?

Kilpailu- ja kuluttaja­virasto sekä Mainonnan eettinen neuvosto käsittelevät mainontaan liittyviä asioita.

Epäasiallisesta markkinoinnista voit tehdä ilmoituksen Kilpailu- ja kuluttaja­virastoon. Viraston verkko­sivuilta löydät myös ohjeet palautteen antamisesta suoraan markkinoivalle yritykselle.

Mainonnan eettiseltä neuvostolta voit pyytää lausuntoa siitä, onko markkinointi hyvän tavan vastaista. Hyvän tavan vastainen mainos voi olla vaikkapa lapsille sopimaton tai syrjivä. Yksityis­henkilö voi tehdä pyynnön maksuttomasti sähköisellä lomakkeella. Lausunto­pyyntö pitää perustella.

Lisätietoa:

Kilpailu- ja kuluttaja­virasto

Mainonnan eettinen neuvosto: Lausunto­pyyntö 

Elokuvan tai video­pelin ikärajat ovat mielestäni liian matalat. Kuka ikärajoja valvoo?

Elokuviin ja muihin kuva­ohjelmiin liittyvissä asioissa saat neuvoja Kansallisesta audio­visuaalisesta instituutista. Se edistää media­kasvatusta, valvoo kuva­ohjelmien tarjoamista, kouluttaa kuvaohjelma­luokittelijoita ja valvoo heidän toimintaansa. 

Kavin verkko­sivuilta saat tiedot tahoista, joille voi antaa palautetta mediasta. Ohjeita palautteen antamiseksi löydät elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien sisällöistä, televisio-ohjelmien lähetys­ajoista ja ikä­rajoista, tallenteiden myynnistä ja levityksestä, internetistä, mainonnasta, lehti­kirjoituksista ja journalismista sekä kilpailu- ja kuluttaja­viraston toimi­alaan kuuluvista asioista.

Video­pelien ikärajat on usein määritelty kansain­välisesti eurooppalaisella Pegi-merkinnällä. Tällaisia ikärajoja koskevissa kysymyksissä voit olla Kavin lisäksi suoraan yhteydessä Pegi-organisaatioon. Pegi tarjoaa tietoa video­pelien ikä­suosituksista ja niiden sisällöstä. 

Lisätietoa: 

Ikärajat (Kavi)

Mediakasvatus (Kavi)

Kansalliset mediakasvatus­linjaukset

Ota yhteys Pegiin

Kuinka puhua sota- ja väkivalta- tai onnettomuus­uutisista lapsen kanssa?

Lapset kuulevat ja näkevät sota-, väkivalta ja onnettomuus­uutisia erilaisista media­lähteistä sekä keskustelevat uutisista myös keskenään. Uutisten näkemistä ei voi eikä aina ole tarkoituksen­mukaistakaan kokonaan estää. Lapsi voi jopa ahdistua siitä, että maailmassa esimerkiksi soditaan tai jossakin koulussa on ollut väkivalta­tilanne eikä vanhempi näytä tietävän asiasta mitään.

Lapselta voi kysyä, onko hän kuullut asiasta. Jos on, voi kysyä, mitä hän siitä ajattelee. Tietoa ei kannata tuputtaa, ellei asia vaivaa lasta. Aikuisen on tärkeää olla kuulolla ja korjata tarvittaessa lapsen tulkintoja, jotka voivat aiheuttaa pelkoa. On tärkeää pysyä turvallisena aikuisena ja antaa lapsen reagoida, vaikka hieman oudostikin, esimerkiksi nauramalla. Mieltä järkyttävien uutistenkin keskellä on hyvä pitää kiinni normaaleista arjen rutiineista.

Jos aikuinen ei tiedä jotakin, tietoa voidaan hankkia lapsen kanssa yhdessä. Tällaiset keskustelut ovat myös mahdollisuus harjoitella kriittistä media­lukutaitoa ja kiinnittää huomiota siihen, miten uutisointiin liittyy vaikuttamista ja propagandaa.

Aikuisen on tärkeää tunnistaa omat tunteensa uutisoinnin äärellä. Voimakkaat pelot pitää käsitellä toisen aikuisen kanssa, jotta niitä ei tule siirtäneeksi lapselle. Jos kaipaat keskustelu­apua, ota yhteyttä esimerkiksi:

• Vanhempain­puhelin ja vanhempain­netti
• Mieli ry:n Kriisi­puhelin
• Oman kunnan tai hyvinvointi­alueen sosiaali- ja kriisi­keskus

Lisää ohjeita siitä, kuinka keskustella lapsen kanssa häntä mahdollisesti järkyttävistä uutisista löydät täältä:

• Pelastakaa Lapset ry: Näin tuet lasta tai nuorta kriisi­tilanteessa
• Pelastakaa Lapset ry: Kriisi­tilanteen kohtaaminen – selkokielinen sivu
• Mannerheimin Lastensuojelu­liitto: Lapsi uutistulvassa
• Mannerheimin Lastensuojelu­liitto: Väkivalta­uutisista puhuminen lapsen kanssa
• Mannerheimin Lastensuojelu­liitto: Onnettomuus­uutisista puhuminen lapsen kanssa
• Mannerheimin Lastensuojelu­liitto: Miten puhua lapsen ja nuoren kanssa sodasta?

Kriisi on yleensä äkillinen ja yllättävä tapahtuma, joka voi aiheuttaa sinussa erilaisia tunteita ja reaktioita. Maailmalla tapahtuvat sodat tai kotimaassa tapahtuvat onnettomuudet tai väkivalta­tilanteet sekä niistä näkemäsi uutiset voivat mietityttää sinua. Voit kohdata kriisin myös omassa elämässäsi. Kriisin yhteydessä on yleensä hyödyllistä keskustella jonkun aikuisen kanssa ja hakea tarvittaessa apua.

Muistathan: kiireellisissä hätä­tilanteissa soita aina 112.

Voit jutella huolistasi läheistesi lisäksi myös esimerkiksi koulu­kuraattorin, terveyden­hoitajan, opettajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Lisäksi on olemassa seuraavia lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelin­palveluja, verkko­sivustoja ja chattejä.

Nuorten­netti on MLL:n tarjoama maksuton palvelu lapsille ja nuorille. Nuorten­nettiin voit soittaa, kirjoittaa tai chatata. Palvelussa voi kysyä nimettömänä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta.

Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. MLL:n tarjoama palvelu on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on ilmainen ja yhteyttä voi ottaa nimettömästi. Puheluita ei tallenneta.

Nuorten netti­sivuilla on Väestö­liiton palvelut nuorille: chattejä, Poikien puhelin ja tietoa murros­ikään, seksuaaliseen hyvinvointiin ja ihmis­suhteisiin liittyvistä aiheista

Apuu-chat on valta­kunnallinen keskustelu­alusta 7–15-vuotiaille. Apuu-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät SOS-Lapsikylän ammattilaiset sekä koulutetut vapaa­ehtoiset. Apuu-chat on auki joka päivä klo 9–22.

Sekasin-chatissa on valta­kunnallinen keskustelu­alusta 12–29-vuotiaille. Sekasin-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaa­ehtoiset. Sekasin-chat on auki ma–pe klo 9–24 ja la–su klo 15–24.

Nuorten Turva­satama tarjoaa tukea Discordissa lasten­suojelun asiakkaina oleville ja olleille lapsille ja nuorille

Pelastakaa Lasten Netari eli netti­nuorisotalo

Kuka valvoo varhais­kasvatuksen toimintaa?

Varhais­kasvatuksen valvonta on kuntien, aluehallinto­viraston ja Valviran yhteis­työtä.

Varhaiskasvatus­lakiin perustuen kunnan tulee valvoa myös alueellaan järjestettävää yksityistä varhais­kasvatusta. Kunnan pitää varmistaa, että palvelun­tuottajat täyttävät toiminnalle asetetut edellytykset. Jos kunta havaitsee alueensa yksityisessä palvelu­tuotannossa ongelmia, sen on aloitettava valvonta­toimet viipymättä. Kunta saa järjestää valvonnan haluamallaan tavalla.

Aluehallinto­virasto valvoo kuntien toimintaa ja ohjaa varhais­kasvatusta alueellaan. Aluehallinto­virasto valvoo varhais­kasvatusta ilmoitusten ja ilmenneiden epäkohtien perusteella. Aluehallinto­viraston tehtävänä on myös kantelujen käsittely.

Valviran valvonta­vastuu sisältää tapaukset, jotka ovat laajuudeltaan valta­kunnallisia tai koskevat useamman aluehallinto­viraston aluetta.

Yksityisen varhais­kasvatuksen palvelun­tuottajan tulee myös itse laatia omavalvonta­suunnitelma. Se tulee pitää julkisesti nähtävänä, ja palvelun­tuottajan tulee seurata sen toteutumista.

Lisätietoa:

Varhaiskasvatus­laki 

Aluehallinto­virastot valvovat varhais­kasvatusta

Varhais­kasvatuksen valvonta (Valvira)

Valtio­neuvoston asetus varhais­kasvatuksesta 753/2018

Opetus- ja kulttuuri­ministeriön asetus varhais­kasvatuksen yksityisen palvelun­tuottajan ilmoitus­menettelystä (772/2018)

Lastani syrjitään varhais­kasvatuksessa, koska hän kuuluu kieli­vähemmistöön. Mikä viran­omainen tutkii syrjintä­epäilyjä?

Ota yhteyttä yhdenvertaisuus­valtuutettuun, jos koet tulleesi syrjityksi tai havainnut, että jotakuta muuta syrjitään jonkin henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi

• etninen alkuperä

• kansalaisuus

• uskonto

• vakaumus

• mielipide

• poliittinen toiminta

• perhesuhteet

• terveydentila

• vammaisuus

• seksuaalinen suuntautuneisuus. 

Yhdenvertaisuus­valtuutettu neuvoo asiakkaita ja selvittää yksittäisiä tapauksia sekä avustaa oikeus­asioissa.

Yhdenvertaisuus­valtuutetun yhteys­tiedot 

Lapseni vanhempi kuoli. Miten taloudelliset ja muut käytännön asiat järjestyvät? Miten voin tukea lastani?

Otamme osaa. Surun lisäksi huoltajalla on monia lapseen liittyviä käytännön asioita hoidettavana. Esimerkiksi etuuksista, perinnön­jaosta ja lapsen asemasta kuolin­pesän osakkaana, tuesta, avusta ja palveluista sekä kuolemasta kertomisesta lapselle on koottu opas Suomi.fi-palveluun.

Auttavien tahojen yhteys­tietoja löytyy kokoamaltamme Auttavat tahot -sivulta.

Lapsi tai nuori, voit jutella vanhempasi kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista läheistesi lisäksi myös esimerkiksi koulu­kuraattorin, terveyden­hoitajan, opettajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. He ohjaavat sinut myös tarvittaessa jonkun muun avun tai palvelun piiriin. Lisäksi on olemassa useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelin­palveluja, verkko­sivustoja ja chattejä, joihin voi olla yhteydessä, jos kaipaa keskusteluseuraa. Löydät niiden yhteys­tiedot kokoamaltamme Auttavat tahot -sivulta.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto tapasi lapsia ja nuoria, joiden vanhempi on kuollut. Lapset ja nuoret kertoivat saaneensa tärkeää tukea lemmikkieläimiltä, omalta perheeltään, omasta kodista, kavereiltaan ja ammattilaisilta kuten koulupsykologilta, opettajalta tai vertaisryhmästä. Heitä oli auttanut myös yhdessä olo, yhteinen tekeminen ja keskustelut toisten kanssa. Kouluun ja muuhun normaaliin arkeen palaaminen pian menetyksen jälkeen koettiin hyväksi, samoin kuin opettajan tai muiden ihmisten pienet ja luontevat huomioinnit. Tapaamisen muistio on luettavissa Lasten ja nuorten tapaamiset -sivulla (vuoden 2022 kohdalla).