Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
Monikielisyydessä on voimaa
Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
LAPS 55/2024, 6.6.2024
Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Viite: Hallintovaliokunta perjantai 7.6.2024 klo 11.15 / HE 26/2024 vp / Asiantuntijapyyntö
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)
Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista
-
YK:n lapsen oikeuksien komitea painottaa lapsen perheen ja ihmissuhteiden merkitystä yhtenä lapsen edun keskeisenä elementtinä. Perheen merkitys korostuu tilanteissa, joissa lapsi joutuu tai uhkaa joutua perheestään eroon.
-
Lapsiasiavaltuutettu esittää syvän huolensa esityksen vaikutuksista lapsen perhe-elämän suojan toteutumiseen.
-
Lapsiasiavaltuutettu suhtautuu hyvin varauksella sääntelyehdotukseen, joka koskee lapsen käyttöä maahantulon välineenä (36 c § 1 mom 4 kohta). On todennäköistä, että esitys heikentäisi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeutta perhe-elämään merkittävästi.
-
Kesäkuussa 2023 Suomelle antamissaan loppupäätelmissä ja suosituksissa YK:n lapsen oikeuksien komitea esitti vakavan huolensa Suomen nykyisistä ilman huoltajaa maahan saapuneita lapsia ja perheenyhdistämistä koskevista käytännöistä.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ja lakia kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella. Hallitusohjelman mukaisesti esityksen tarkoituksena on entistä tehokkaammin estää maahantulosäännösten kiertäminen siten, että laissa otettaisiin huomioon kaikki tilanteet, joiden tulisi johtaa oleskeluluvan epäämiseen oleskelulupaa haettaessa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus asettaa lapsen edun huomioimisen oikeudellisesti korotettuun asemaan. Sen 3 (1) artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisena harkintaperusteena oltava lapsen etu. Yleiset maahanmuuton kontrollointiin liittyvät syyt eivät voi YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan mennä lapsen edun edelle[1].
Lapsen oikeuksien komitea painottaa lapsen edun toteutumista koskevassa yleiskommentissaan lapsen perheen ja ihmissuhteiden merkitystä yhtenä lapsen edun keskeisenä elementtinä[2]. Oikeus perheeseen on keskeinen, jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Lapsille ja nuorille vielä kasvavina ja kehittyvinä yksilöinä perheellä on aivan erityinen merkityksensä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus korostaakin perhettä lapsen ihmisoikeutena ja ensisijaisena kasvuympäristönä. Jo sopimuksen johdanto-osassa todetaan, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. Yleissopimuksen mukaan (5 ja 18 artiklat) ensisijainen vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä on lapsen huoltajilla ja viimesijainen vastuu valtiolla.
Yleissopimus suojelee lapsen oikeutta perhe-elämään kieltämällä puuttumisen lapsen perheeseen mielivaltaisesti (LOS 16.1). Yleissopimuksen 7 (1) artiklan mukaan lapsella on, mikäli mahdollista, oikeus olla vanhempiensa hoidettavana ja 9 (1) artiklan mukaan sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista. Edelleen yleissopimuksen 10 (1) artiklan mukaan lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset, jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi, on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti eikä tällaisen hakemuksen esittämisestä saa ole epäedullisia seurauksia hakijoille eikä heidän perheenjäsenilleen.
Perheen merkitys korostuu tilanteissa, joissa lapsi joutuu tai uhkaa joutua perheestään eroon. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan vanhemmista erottamisella on tuntuvia vaikutuksia lapseen ja siksi erottamisen tulisi olla viimesijainen vaihtoehto.[3]
Lapsiasiavaltuutettu esittää syvän huolensa esityksen vaikutuksista lapsen perhe-elämän suojan toteutumiseen. Esityksessäkin todetaan suoraan, että esimerkiksi ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten perheenyhdistäminen olisi jatkossa merkittävästi epätodennäköisempää (s. 37).
Pidämme positiivisena sitä, että lapsivaikutusten arviointia on pyritty täydentämään, mutta siitä ei edelleenkään käy riittävästi ilmi kaikkien ehdotusten lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi kohdassa 4.2.4.3 (Vaikutukset lapsiin) kuvataan pääasiassa vain ehdotusta tukevia vaikutuksia.
Hallituksen esityksen arviointia vaikeuttaakin se, että siinä ei tuoda esiin lakimuutosten selkeästi negatiivisia vaikutuksia lapsiin, ja ratkaisuvaihtoehtojakin arvioidaan vain hyvin niukasti.
Lapsen käyttäminen maahantulon välineenä (36 c § 1 mom 4 kohta)
Ehdotetussa 36 c § 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta evätä perhesiteen perusteella haettu oleskelulupa. Momentin kohta 4 koskee ilman huoltajaa maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Sen mukaan oleskelulupaa ei myönnetä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että alaikäistä lasta on käytetty maahantulon välineenä, koska lapsi on lähetetty Suomeen perheenkokoajaksi oleskeluluvan saamiseksi tämän perheenjäsenille. Oleskelulupa voitaisiin kuitenkin myöntää, jos vanhempien päätökselle lähettää lapsi hakemaan Suomeen kansainvälistä suojelua on katsottava olleen lapsen henkeen tai terveyteen liittyvä pakottava syy.
Ilman huoltajan turvaa ja perheestään erossa olevat lapset tunnistetaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa erityisen haavoittuvassa asemassa olevaksi lapsiryhmäksi, jolla on oikeus erityiseen suojeluun ja tukeen (20 (1) artikla). YK:n lapsen oikeuksien komitea on katsonut, että tämä edellyttää näiden lasten asettamista etusijalle käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamisessa.[4] Kesäkuussa 2023 Suomelle antamissaan loppupäätelmissä ja suosituksissa komitea esitti vakavan huolensa Suomen nykyisistä käytännöistä, jotka koskevat ilman huoltajaa maahan saapuneita lapsia ja perheenyhdistämistä.[5]
Erityisesti komitean suositukset huomioon ottaen lapsiasiavaltuutettu suhtautuu esitykseen tältä osin hyvin varauksella. Useissa tutkimuksissa on tullut esille, että yksin maahan tulleet lapset kokevat omasta perheestä ja vanhemmista erossa olemisen hyvin vaikeaksi[6]. Perheellä on lisäksi kotoutumisessa lapselle tärkeä merkitys. Perhe on usein voimavara, joka edistää psyykkistä hyvinvointia ja kotoutumista sekä sitoo ihmiset uuteen kotimaahansa.[7] Esityksen negatiivisia vaikutuksia näistä näkökulmista ei esityksessä huomioida riittävästi.
Kyseessä on uusi säännös, jolla esityksen perustelujen mukaan puututtaisiin nimenomaisesti alaikäisen lapsen käyttämiseen maahantulon välineenä. Kohdassa 4.2.4.3 (Vaikutukset lapsiin) arvioidaan, että esitetty sääntely vähentäisi houkuttelevuutta lähettää lapsi Suomeen perheenkokoajaksi oleskeluluvan saamiseksi perheenjäsenille. Saman kohdan mukaan muutoksen voidaan arvioida parantavan niiden lasten asemaa, jotka muuten joutuisivat lähetetyiksi Suomeen ilman huoltajaa. Eduskunnan hallintovaliokunta on 2000-luvulla kahdessa mietinnössään (HaVM 4/2004 vp ja HaVM 3/2006 vp) pitänyt tavoitteena pyrkiä ehkäisemään lasten käyttämistä maahanmuuton välineenä. Esityksen perusteluissa arvioidaan, että tästä näkökulmasta ehdotettu säännös edistää lasten oikeutta elämään, turvallisuuteen ja huolenpitoon. Vaikutusta lapsiin voidaan siten tältä osin pitää myönteisenä ja myönteisen vaikutuksen voidaan arvioida korostuvan mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. (s. 37.)
Lapsiasiavaltuutettu pitää ongelmallisena, ettei arvion taustalla vaikuttavaa hypoteesia sen tarkemmin avata. Arviota ei myöskään perustella tutkimus- tai tilastotiedolla. Tavoite suojella lasta vanhempien lapsen edun vastaisilta päätöksiltä ja matkan vaaroilta on itsessään luonnollisesti kannatettava. On kuitenkin huomioitava, että suomalainen hallintoviranomainen on jo tunnistanut lapsen olleen lähtömaassaan vaarassa, kun se on myöntänyt lapselle kansainvälistä suojelua. Tällöin lapsen lähtö ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti ja perusteetta, vaan kotiin jäämisen on voitu ajatella olevan lähtemistä ja matkaa vaarallisempaa. Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti jo luonnosvaiheessa huomiota siihen, ettei perusteluista ilmene, mikä suhde lapselle myönnetyllä kansainvälisellä suojelulla on ehdotetun sääntelyn kriteeriin ”lapsen henkeen tai terveyteen liittyvä pakottava syy”.
Kuten esityksestäkin ilmenee, vertailumaissa (ml. Ruotsi, Norja ja Tanska) ei voida lähtökohtaisesti estää ilman huoltajaa tulleen alaikäisen perheenyhdistämistä sillä perusteella, että vanhemmat ovat kiertäneet maahantulosäännöksiä. Esitetyllä säätelyllä Suomi poikkeaisi siten selkeästi muiden Pohjoismaiden omaksumasta tasosta edistää yksin maahan tulleiden lasten oikeutta perheeseen.
Kiinnitämme lisäksi huomiota vaikutusarvioinnin kohtaan (s. 37), jossa huoltajan oleskeluluvan myöntämättä jättämisen hyväksyttävyyttä perustellaan sillä, että Suomessa yksin olevalle lapselle on tarjolla varsin kattavat palvelut ja tuki. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että yhteiskunnan antama tuki ei voi korvata lapsen perus- ja ihmisoikeutta perhe-elämään.
Jyväskylässä 6.6.2024
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Reetta Peltonen, juristi
Merike Helander, juristi
[1] CRC/GC/6, kohta 86.
[2] CRC/GC/C/14, erit. kohdat 58–70.
[3] CRC/GC/C/14, kohta 61.
[4] CRC/GC/2005/6, kohta 16.
[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista 2.6.2023, CRC/C/FIN/CO/5-6. Epävirallinen suomennos ulkoministeriön verkkosivulla
[6] Anna-Maija de Arruda Camara, Eveliina Heino & Tarja Juvonen (2022). Yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten koti-ikävä ammattilaisten kuvaamana. Janus vol. 30 (1), 44–64.
[7] Esim. Skogberg, Natalia (toim.) (2019). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 12/2019, s. 53–61 ja Minna Säävälä. Työtä, perhettä ja turvaa – muuttajat ja Suomen väestöllinen tulevaisuus. Teoksessa Tiia Sorsa (toim.) Kestävän väestönkehityksen Suomi. Väestöliiton väestöpoliittinen raportti 2020.
Tiedotteet vuonna 2011
- 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
- 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
- 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
- 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
- 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
- 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
- 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
- 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
- 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
- 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
- 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
- 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
- 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
- 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
- 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
- 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
- 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
- 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
- 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
- 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
- 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
- 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
- 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
- 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
- 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
- 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
- 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
- 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
- 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
- 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
- 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
- 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
- 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
- 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
- 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
- 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
- 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
- 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
- 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
- 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
- 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
- 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
- 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
- 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
- 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
- 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
- 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa