LAPS/95/2020, 1.12.2021

Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laeiksi tartuntatauti­lain väli­aikaisesta muuttamisesta ja liikenteen palveluista annetun lain väli­aikaisesta muuttamisesta

Viite: Sosiaali- ja terveys­valiokunta torstai 2.12.2021 klo 10.00 / HE 226/2021 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasi­avaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatauti­lakia siten, että vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olevia tartuntatauti­lain covid-19-epidemiaan liittyvien väli­aikaisten säännösten voimassa­oloa jatkettaisiin. Väli­aikainen sääntely on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022 ja olemaan voimassa 30.6.2022 saakka.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Tartuntatauti­lain covid-19-pandemiaan liittyvien väli­aikaisten säännösten voimassa­olon jatkaminen on kannatettavaa.
• Lapsi­vaikutusten arviointi myös välillisesti lapsia koskettavista laeista on tarpeen, jotta voidaan varmistua lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen edun ensi­sijaisesta huomioimisesta.
• Kiire ei ole kestävä peruste vaikutus­arvioinnin suorittamatta jättämiselle.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää esityksessä ehdotettuja toimia, eli väliaikaisten säännösten voimassa­olon jatkamista, covid-19-pandemian hallitsemattoman leviämisen ehkäisemisen kannalta lähtö­kohtaisesti kannatettavina. On oleellista, että kun rokotus­suoja edelleen puuttuu merkittävältä osalta väestöstä, ml. kaikilta alle 12-vuotiailta lapsilta, mahdollistetaan tarpeelliset rajoitus­toimenpiteet pandemian leviämisen hillitsemiseksi ja riski­ryhmiin kuuluvien suojelemiseksi.

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että esityksessä on nykytilan mukaisesti pyritty turvaamaan lasten yhden­vertaisuus muun muassa turvaamalla ala­ikäisille heidän tarvitsemansa covid-19-testit maksuttomana julkisessa terveyden­huollossa. Lapsiasia­valtuutettu on kuitenkin arvostellut sitä, että sosiaali- ja terveys­ministeriön 14.9.2021 päivitetyn testaus­strategian myötä useimmat sairaanhoito­piirit rajoittivat alle 12-vuotiaiden pääsyä testattavaksi, ja testiin pääsee vain lääkärin lähetteellä tai silloin, jos lapsen tiedetään altistuneen virukselle.[1] Käytäntö on risti­riidassa muiden Pohjois­maiden kanssa: Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa testataan matalalla kynnyksellä kaikki oireilevat lapset, ja Tanskassa sekä Norjassa Oslon alueella testataan viikoittain myös oireettomia koululaisia.

Lapsiasia­valtuutettu on toistuvasti tuonut esiin rajoitus­toimenpiteiden purkamisen osalta, että alle 12-vuotiailla ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuutta rokotukseen. Onkin myönteistä, että tämän tosiseikan suhde terveys­turvallisuus­säädösten voimassa­olon jatkamiseen on huomioitu myös nyt käsillä olevassa esityksessä (s. 58). 

On sinänsä perusteltua, että 58 g §:ää muutetaan rokotus­kattavuuden noustua siten, ettei ilmaantuvuus­luku ole enää soveltamis­kriteerinä. Jatkossa ”säännöksen soveltaminen edellyttää, että tartunta­ryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella” (s. 48-49). 58 g §:n osalta perusteluja olisi syytä tarkentaa, sillä nyt niistä voi saada kuvan, että tietyissä ”väestö­ryhmissä, tilanteissa ja tiloissa” (s. 49) havaitut tartunnat ovat ns. hyväksyttävämpiä.

On todettu, että lapset ovat suuremmilta osin säästyneet vakavammilta tauti­muodoilta sekä sairastaneet taudin lievänä. Lasten osuus tartunta­määrissä ja taudin ilmaantuvuus lapsissa on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti marraskuun 2021 aikana, jolloin myös vakavat tauti­muodot voivat luku­määräisesti lisääntyä.

Tuore selvitys lasten sairastumisista osoittaa, että covid-19-tartunnoista jo 36 517 (21 %) oli todettu alle 16-vuotiailla lapsilla (21.11.2021 mennessä), vuode­osastoilla on hoidettu yhteensä 135 alle 16-vuotiasta lasta ja korona­infektioon liittyvään yleistyneeseen tulehdus­syndroomaan MIS-C:hen on sairastunut 14 lasta.[2] Moni lapsi (tai läheisensä) kuuluu riskiryhmään, ja on edelleen osin epäselvää, millaisia jälkiä nk. long covid -tauti jättää.

Lapsiasia­valtuutetun toimiston tietoon on tullut suuriakin eroavaisuuksia alueiden korona­toimenpiteissä, kuten mainituissa testaus- mutta myös karanteeni- ja suojaus­käytännöissä. Lapsiasia­valtuutettu toivookin, että nyt perusteluissa oleva muotoilu ei johda siihen, että alueet tulkitsevat lain­kohtaa vaihtelevasti tai esimerkiksi siten, että aikuis­väestöön kohdistuvia rajoituksia ei toteuteta, mikäli virus leviää keskimäärin matalan riskin väestö­ryhmän, eli lasten keskuudessa. Lasten saamat tartunnat kuitenkin pääosin johtuvat lähipiirin aikuisen tartunnasta[3], ja lapsilla on yhtä lailla oikeus terveyteen.

Lapsen edusta ja lapsi­vaikutusten arvioinnista

Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen (jälj. LOS) 3 artiklan 1 kohdan mukaan oikeus saada etunsa ensi­sijaisesti huomioiduksi kaikessa itseään koskevassa päätöksen­teossa.[4] YK:n lapsen oikeuksien komitea (jälj. LOS-komitea) on todennut, että ”sen varmistaminen, että lapsen etu otetaan ensi­sijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa toimissa (3 artik­lan 1 kohta) ja että yleis­sopimuksen kaikkia määräyksiä kunnioitetaan lain­säädännön ja politiikkojen suunnittelussa ja toteuttamisessa kaikilla hallinto­tasoilla, edellyttää jatkuvaa lapsi­vaikutusten arviointia”.[5] Oleellista on arvioida lapsi­vaikutuksia myös silloin, kun vaikutukset ovat välillisiä.[6] LOS-komitea on lisäksi korostanut, että esimerkiksi lain­valmistelussa on ilmaistava, mitä on pidetty lapsen etuna ja millä perustein, sekä se, kuinka lapsen etua on punnittu suhteessa muihin seikkoihin.[7]

Edellä mainitut seikat eivät täysin täyty nyt käsillä olevan hallituksen esityksen osalta. Esityksessä on kyllä sinänsä kiitettävästi tunnistettu covid-19-pandemiasta lapsille aiheutuvia haasteita ja toisaalta korostettu lapset ja nuoret ensin -periaatteen, jonka oikeampi muoto olisi ”lapsen edun ensi­sijaisuus -periaate", mukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitus­toimia viime­sijaisena toimena (s. 33). Ehdotettujen muutosten vaikutukset lapsiin -osiossa on listattu vaikutuksia lapsiin (s. 32-33), mutta luetellut seikat vaikuttavat lähinnä yleiseltä pohdinnalta covid-19-pandemian vaikutuksista lapsiin ja lapsi­perheisiin. Erityisesti nyt ehdotettavien säännösten voimassa­olon jatkamisen vaikutuksia (kielteisiä tai myönteisiä) lapsiin ei kuitenkaan käsitellä. Lisäksi viitataan kahden muun hallituksen esityksen yhteydessä tehtyihin lapsi­vaikutusten arviointeihin[8], ja tästä voi osin saada käsityksen, ettei käsillä olevan esityksen yhteydessä ole arvioitu erikseen sen vaikutuksia lapsiin. Lisäksi on todettava, että esityksen lukemisen tekee osittain hieman vaikea­selkoiseksi se, että sen perusteluissa viitataan muihin hallituksen esityksiin tai valiokunta­mietintöihin, joissa puolestaan viitataan edelleen muualle.[9]

Lapsiasia­valtuutettu pitää jossain määrin ymmärrettävänä, että päällekkäisen työn tekemistä vaikutusten arvioinnissa pyritään välttämään, kun on kyse säännöksistä, joiden voimassa­oloa lähes muuttumattomina on tarkoitus jatkaa ja joiden osalta vaikutusten arviointia on aiemmin suoritettu. On kuitenkin samalla syytä muistaa, että covid-19-pandemia on kestänyt jo erityisesti lasten aika­käsityksestä katsottuna todella pitkään ja että lasten kokemukset ja käsitykset pandemiasta ja rajoitus­toimenpiteistä ovat saattaneet ajan kulun myötä muuttua.[10]

Lapsi­vaikutusten arviointia covid-19-pandemian yhteydessä koskevassa lausunnossaan lapsiasia­valtuutettu on korostanut, että on tärkeää ymmärtää, ettei pandemia itsessään ole aiheuttanut muutoksia vaan muutokset ovat olleet poliittisen päätöksenteko­prosessin myötä tehtyjen ratkaisujen seurausta.[11]

Se, että saman sisältöisten säännösten voimassa­oloa jatketaan uudestaan ja uudestaan, ei poista lapsi­vaikutusten arvioinnin edellytystä. Päinvastoin, lapsiasia­valtuutettu on jo aiemmin perään­kuuluttanut sitä, että kun väli­aikaisiksi tarkoitetut säännökset ovat olleet voimassa verrattain pitkän aikaa ja toistuvasti, vaikutusten arvioinnin tärkeys korostuu entisestään.[12]

Lisäksi on todettava, että kiire, johon nyt käsillä olevan esityksen sivulla 6 viitataan, ei ole kestävä peruste vaikutus­arvioinnin suorittamatta jättämiselle.

Lapsiasia­valtuutettu on hiljattain todennut, että lapset unohtuvat covid-19-pandemiaan liittyvässä päätöksen­teossa ja että on vaikeaa nähdä, miten joidenkin rajoitusten purkaminen tukee tavoitetta lapsen edun ensi­sijaisuudesta, lähi­opetuksesta tai rajoitusten haittojen vähentämisestä suhteessa lapsiin, sillä ravintola­rajoituksia on purettu nopeammin kuin viran­omaiset ovat suositelleet ja samalla on vähennetty esimerkiksi testausta, jäljitystä ja koronan hillitsemisessä suositeltuja riskienhallinta­toimenpiteitä.[13]

Lasten unohtuminen on todettu myös kansain­välisessä tutkimuksessa, jossa alle­viivataan valtioiden velvollisuutta huomioida myös välilliset lapsiin kohdistuvat ja pandemiasta johtuvat vaikutukset.[14]

Covid-19-pandemiaa koskevissa päätöksissä tulee ottaa huomioon lasten ja nuorten näkökulma, jonka huomioimista myös LOS 12 artikla edellyttää. Lisäksi tarvitaan lapsille ja nuorille kohdennettua, selkeää viestintää toimen­piteistä ja niiden perusteista.

Jyväskylässä 1.12.2021

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies