Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
Monikielisyydessä on voimaa
Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
LAPS/139/2024, 13.11.2024
Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta
Viite: Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai 15.11.2024 klo 9.00 / HE 126/2024 vp / Asiantuntijapyyntö
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)
Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista
-
YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa 2023 antamissaan päätelmissä Suomelle, että valtio välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.
-
Hallituksen esityksen lapsivaikutusten arviointi sisältää arviot muutosten piirissä olevien perheiden määristä ja muutosten keskimääräiset euromäärät, mutta siinä ei ole arvioitu ehdotettujen muutosten vaikutuksia lasten ja perheiden elämään muilta osin, mitä on pidettävä selkeänä puutteena.
-
Yleiseen asumistukeen ja muuhun sosiaaliturvaan tehtävien muutosten kattava kokonaisarviointi, mukaan lukien erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen punninta, olisi tullut tehdä ennen ensimmäisenkään muutoksen eteenpäin viemistä.
-
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että kaikkien yleiseen asumistukeen tehtävien muutosten sekä muiden sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten seurantaa ja arviointia tulee jatkossa tehdä kokonaisuutena.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa 2023 antamissaan päätelmissä Suomelle, että valtio välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.[1] Suosituksissa kehotetaan lisäksi useassa kohdassa, muun muassa koulutukseen, vapaa-aikaan ja väkivallan ehkäisyyn liittyen, parantamaan sosiaalis-taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa. Lapsiperheköyhyydellä on tutkitusti haitallisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja terveyteen joskus jopa läpi koko elämän. Hallitusohjelman mukaiset sosiaaliturvan muutokset näyttävät johtavan nyt päinvastaiseen suuntaan kuin mitä lapsen oikeuksien komitea suosittelee.
Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että hallituksen esityksessä (kohta 11 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys) ei YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksia ole edes mainittu, vaikka siinä todetaankin esityksen olevan merkityksellinen lapsen oikeuksien yleissopimuksen kannalta.
Hallituksen esitys perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan ja vuoden 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmaan. Esitys on osa siihen kirjattuja yleistä asumistukea koskevia valtiontaloutta tasapainottavia toimia. Yleistä asumistukea koskevaan lakiin (938/2014, asumistukilaki) tehtiin hallitusohjelmaan perustuvia muutoksia joulukuussa 2023 siten, että osa niistä tuli voimaan 1.4.2024 alkaen ja osa tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus edelleen tiukentaa yleisen asumistuen myöntämisen ehtoja. Tuen määräytymisperusteisiin palautettaisiin varallisuusharkinta ja asumistuessa huomioon otettavia enimmäisasumismenoja koskevaa kuntaryhmitystä tarkistettaisiin. Lisäksi yrittäjän tuloja koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Esitys sisältää myös muutosehdotuksia eläkkeensaajan asumistukea koskevaan lakiin, joihin lapsiasiavaltuutettu ei ota kantaa.
Sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten vaikutusten arviointi on puutteellista
Lapsiasiavaltuutettu antoi lausuntonsa aiemmista yleiseen asumistukeen kohdistuvista muutoksista sosiaali- ja terveysministeriölle syyskuussa 2023[2] ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle marraskuussa 2023[3]. Lausuimme myös nyt käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä sen valmisteluvaiheessa elokuussa 2024[4]. Lausunnoissa totesimme, että yleiseen asumistukeen kohdistuvat leikkaukset ovat kyseenalaisia, koska niiden seurauksena moni lapsiperhe joutuu todennäköisesti turvautumaan jatkossa viimesijaiseksi ja lyhytaikaiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. Viittaamme aiempiin lausuntoihin (ks. lähdeviitteet lausunnon lopussa) soveltuvin osin, eikä tässä lausunnossa toisteta kommentteja esimerkiksi yleisen asumistuen heikennysten vaikutuksista vanhempien työllistymiseen.
Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin valitettavana, että yleiseen asumistukeen ja muuhun sosiaaliturvaan kohdistuvat tiukennukset tehdään useassa eri vaiheessa ilman, että niistä on tehty kattavaa kokonaisarviointia ennen sääntelyvaihtoehtoja koskevaa päätöksentekoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi syyskuun 2024 lopussa kaksi vaikutusarviointia: Vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan[5] ja Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen[6]. Jälkimmäisessä arvioinnissa todetaan muun muassa, että sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset yhdessä palveluihin kohdistuvien heikennysten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten kanssa heikentävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja heistä huolta pitävien aikuisten asemaa. Esitykset myös lisäävät lapsiperheköyhyyttä, ja toimeentuloturvamuutoksista johtuvat suuret suhteelliset tulonmenetykset painottuvat yksinhuoltajatalouksiin. Edelleen arvioinneissa todettiin, että toimeentulo-ongelmat periytyvät ja lisäävät ongelmien kasaantumisen todennäköisyyttä, mikä kasvattaa lasten ja nuorten syrjäytymisen riskiä.
Lapsiasiavaltuutettu esittää vakavan huolensa siitä, miten tehtyjä vaikutusten arviointeja hyödynnetään lainvalmistelua koskevassa päätöksenteossa. Tässä(kin) hallituksen esityksessä (kohta 5) todetaan selväsanaisesti, että ”ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan eikä varsinaisia vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ole arvioitu”. Kattavimmallakaan vaikutusten arvioinnilla ei ole käytännössä merkitystä, jos sen perusteella ei valita parasta mahdollista toteutusvaihtoehtoa. Sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten osalta tämä tarkoittaa, että olisi tullut hakea ratkaisuja, joilla vaikutukset lapsiperheisiin ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin olisi vältetty kokonaan tai edes osin.
Kun vaihtoehtoisia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole arvioitu, punninta lapsen edun ja yleisen edun, eli valtiontalouden tasapainottamisen ja työllisyyden lisäämisen välillä, on jäänyt tosiasiallisesti tekemättä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut tällaisen punninnan välttämättömyyttä. Komitean mukaan talouskriisien aikana taantumuksellisia toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.[7]
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että lapsen edun ensisijaisuuden huomioonottaminen siten, kuin se Suomessa laintasoisena voimassa olevassa lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on määritelty, edellyttää, että lapsen / lapsiryhmän / kaikkien lasten tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3.1 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisena harkintaperusteena otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etu on käsite, joka voidaan määritellä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän tai kaikkien lasten kohdalla. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimusvaltiot ovat velvollisia sisällyttämään lapsen edun ensisijaisuutta koskevan periaatteen kaikkiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin menettelyihinsä ja päätöksentekoon, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti lapsiin.[8]
YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 14 lapsen edun ensisijaisuudesta todetaan, että ”[a]ina kun tehdään tiettyyn lapseen, tiettyyn lapsiryhmään tai yleisesti lapsiin vaikuttavia päätöksiä, päätöksenteossa on arvioitava päätöksen mahdollisia (myönteisiä tai kielteisiä) vaikutuksia kyseiseen lapseen tai kyseisiin lapsiin. Lapsen edun arviointi ja määrittäminen edellyttävät menettelytakeita. Lisäksi päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi, että kyseinen oikeus on otettu nimenomaisesti huomioon. Sopimusvaltioiden on näin ollen selostettava, kuinka oikeutta on kunnioitettu päätöksessä, eli kerrottava, mitä on pidetty lapsen etuna ja millä perustein sekä kuinka lapsen etua on punnittu suhteessa muihin seikkoihin riippumatta siitä, onko kyse laajoista politiikkakysymyksistä vai yksittäistapauksista.”[9]
On selvää, edellä todetusti ja mainittujen vaikutusarviointienkin johtopäätösten valossa, että yleiseen asumistukeen ja muuhun sosiaaliturvaan tehtävien muutosten kattava kokonaisarviointi, mukaan lukien erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen punninta, olisi tullut tehdä ennen ensimmäisenkään muutoksen eteenpäin viemistä.
Sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia tulee seurata aktiivisesti
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi aiempia muutoksia koskevassa mietinnössään (StVM 14/2023 vp - HE 74/2023 vp)[10], että ”ehdotetuilla muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia asumistuen tasoon ja asumistuen piirissä olevien henkilöiden määrään. Ehdotetut muutokset kohdistuvat pienituloisiin kotitalouksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa perustuslakivaliokunnan tavoin muutosten seurannan tärkeyttä.” Jo voimaantulleiden muutosten seurantatietoja ei vielä ole ymmärrettävästi saatavilla, koska ne ovat olleet voimassa vasta muutaman kuukauden ja osa tulee voimaan myöhemmin. Siten ei ole realistista odottaa, että edellisistä vaiheista saataisiin riittävästi kokemuksia ennen seuraavien vaiheiden edistymistä.
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että kaikkien yleiseen asumistukeen tehtävien muutosten sekä muiden sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten arviointia ja seurantaa tulee jatkossa tehdä kokonaisuutena. Jos arviointi- ja seurantatiedot osoittavat, että muutokset johtavat lapsiperheet entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen eivätkä paranna vanhempien työllisyyttä toivotulla tavalla, on pikaisesti harkittava vaihtoehtoisia tapoja parantaa valtiontalouden tilaa.
Kommentit ehdotetuista muutoksista
Hallituksen esityksen mukaan (esim. s. 28) siinä ehdotettavat muutokset kohdistuvat ruokakuntiin, joilla on varallisuutta, ja siksi vältetään niiden kohdistuminen varattomiin ruokakuntiin. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa ensinnäkin, että muutoksessa ehdotetaan varallisuusharkinnan käyttöönottoa, joten toteamus siitä, että sillä vältetään muutosten kohdistuminen varattomiin ruokakuntiin, on jossain määrin absurdi perustelu. Lisäksi huolimatta siitä, että muutokset kohdistuvat ruokakuntiin, joilla on varallisuutta, ne kohdentuvat myös lapsiperheisiin.
Yleistä asumistukea saavat perheet ovat yleensä jo lähtökohtaisesti taloudellisesti heikossa asemassa. Vaikka perheellä olisi jonkinlaista varallisuutta, se voi olla hankalasti tai käytännössä ei lainkaan realisoitavissa. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa myös, että jo tehdyt asumistuen muutokset johtavat siihen, että omistusasuntoon ei voi jatkossa saada asumistukea (1.1.2025 alkaen). Tämä pakottaa osan perheistä muuttamaan vuokra-asuntoon. Asuntomarkkinoiden tilanne on monessa kunnassa hyvin heikko, minkä takia omistusasunnon myynti ja jopa jälleenvuokraaminen voi olla käytännössä mahdotonta. Tällaisessa tilanteessa oleville lapsiperheille varallisuusharkinnan palauttaminen on kohtuutonta.
Kun varallisuusharkinta poistettiin vuonna 2015 asumistukilakia uudistettaessa, todettiin (HE 52/2014 vp, s. 12), että ”[o]maisuuden huomioon ottaminen on tarpeettomasti mutkistanut tuen hakemis- ja myöntämismenettelyä, koska asumistuensaajilla on ollut vain harvoin tuloksi luettavaa omaisuutta”. Hallituksen esityksessä arvioidaan (s. 20), että nyt ehdotettava varallisuusharkinta vähentäisi valtion asumistukimenoja arviolta 8 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2026 alkaen. Muutokset tulevat voimaan tarkistusten yhteydessä, jolloin vuonna 2025 säästöstä toteutuu noin puolet. Kun otetaan huomioon opiskelijoiden siirtyminen pois yleisen asumistuen piiristä 31.7.2025, vuoden 2025 säästöksi arvioidaan 4,7 miljoonaa euroa.
Esityksessä ei ole laskelmaa kustannuksista, jotka kertyvät muun muassa tarvittavista muutoksista Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin, lomakkeisiin sekä asiakaskirjeisiin ja päätösteksteihin, eikä muutosten toimeenpanon edellyttämästä henkilöstön kouluttamisesta, etuudenhakijoille suunnatun neuvonnan ja informaation uudistamisesta ja muutosten voimaantulon vaiheessa varautumisesta neuvontatilanteiden määrän kasvuun. Nämä vaikutukset kuitenkin todetaan esityksen kohdassa 4.2.2.
Lisäksi kohdassa 4.2.3 todetaan, että ehdotetut muutokset lisännevät jossain määrin yleistä asumistukea koskeviin päätöksiin kohdistuvia valituksia ja siten sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden asiamääriä, mutta näiden kustannuksia ei myöskään ole esityksessä esitetty. Näin ollen on vaikeaa arvioida, millainen nettohyöty varallisuusharkinnasta lopulta olisi tulossa. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä mainitut perustelut, joiden vuoksi varallisuusharkinnasta aikanaan luovuttiin, herää kysymys, onko muutoksella saatavissa tosiasiallisesti kovinkaan suurta nettohyötyä.
Varallisuusharkinnassa huomioon otettaviin tuloihin (12 §) lisätään ehdotetussa 13 §:ssä luetellusta yhteenlasketusta omaisuudesta 20 prosenttia jaettuna kahdellatoista siltä osin, kuin se ylittää yhden aikuisen perheessä 10 000 euroa ja kahden (tai useamman) aikuisen perheessä 20 000 euroa. Myönteistä on, että omaisuutta laskettaessa ei lapsen omaisuutta huomioida, kuten ei myöskään lapsen tuloja. Osuus, joka omaisuudesta otetaan huomioon, vaikuttaa varsin maltilliselta, vaikkakaan hallituksen esityksessä esitetyt varallisuusharkinnan arviot eivät ole kovin vakuuttavia. Esityksessäkin se todetaan (s. 14) selkeästi: ”Varallisuuden arviointimenetelmään liittyy huomattavaa epävarmuutta johtuen tuotto- ja korko-oletuksista sekä siitä, että kaikkia mahdollisia varallisuusmuotoja ei ole pystytty ottamaan huomioon.”
Hallituksen esityksen mukaan (s. 15) yleisen asumistuen varallisuusharkinnan takia arviolta noin 3 700 kotitaloudella tuki pienenee, joista vajaalla 2 200 kotitaloudella tuki lakkaa kokonaan. Keskimääräinen muutos kuukaudessa (taulukko 3, s. 16) lapsiperheillä on -252 euroa/kotitalous (-2 %). Yksinhuoltajaperheillä muutos on -266 euroa (-75 %) ja kahden huoltajan perheillä -234 euroa (-68 %).
Kuntaryhmämuutokset (taulukko 8, s. 19) vaikuttavat noin 2 900 lapsiperheeseen, ja keskimääräinen muutos yksinhuoltajaperheillä on -34 euroa ja kahden huoltajan perheillä -17 euroa. Osaan perheistä voi lisäksi kohdistua myös varallisuusharkinta, mutta yhteisvaikutuksesta lapsiperheisiin ei esityksessä näyttäisi olevan laskelmia.
Huomautamme vielä kerran lapsivaikutusten arvioinnista. Hallituksen esitys (kohdassa 4.2.1.1, lapsivaikutusten arviointi) sisältää vain edellä mainitut laskelmat siitä, kuinka montaa perhettä muutos koskee ja miten suuri euromääräinen muutos olisi. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan vaikutusten arviointia olisi ollut perusteltua täydentää siten, että euromääräisten vaikutusten lisäksi esityksestä kävisivät ilmi myös muut, sekä suorat että välilliset vaikutukset lasten ja perheiden elämään. Lapsiasiavaltuutettu ehdotti valmisteluvaiheessa annetussa lausunnossaan, että arviointia olisi laajennettu, mutta tähän ei valmistelussa ryhdytty.
Vaikutusarvioinnissa ei ole arvioitu esimerkiksi sitä, johtaako varallisuusharkinta siihen, että perheet joutuvat muuttamaan, jolloin myös lasten varhaiskasvatuspaikka, koulu sekä harrastus- ja kaveripiiri voivat vaihtua. Joutuvatko, ja missä määrin, perheet realisoimaan omaisuuttaan tai kuinka mahdollista realisointi tosiasiallisesti on? Eri omaisuustyyppien realisointimahdollisuudet ovat hyvin erilaisia, ja mahdollisuudet vaihtelevat myös alueellisesti.
Esimerkiksi nykytilanteessa asuinkiinteistön ja asunto-osakkeen myynti voi olla erittäin hidasta tai siitä saatava hinta niin alhainen, että myynti ei ole järkevästi perusteltavissa. Asunnosta saatava mahdollinen vuokratuotto otetaan jo huomioon asumistukea myönnettäessä. Varallisuusharkinnan käyttöönotto voi myös vaikuttaa motivaatioon pyrkiä vähitellen säästäen pois sosiaalitukiriippuvuudesta. Kuntaryhmämuutosten seurauksia perheen elämään ja toimeentuloon tai esimerkiksi tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ei myöskään ole arvioitu.
Jyväskylässä 13.11.2024
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander, juristi
[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista 2.6.2023, CRC/C/FIN/CO/5-6.
[2] Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta. LAPS/57/2023, 18.9.2023.
[3] Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta. LAPS/57/2023, 15.11.2023.
[4] Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta. LAPS/81/2024, 6.8.2024.
[5] Vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.
[6] Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.
[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 19 (2016) julkisesta budjetoinnista lasten oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla). CRC/C/GC/19, kohta 31.
[8] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta)*.
[9] Ibid.
[10] Valiokunnan mietintö StVM 14/2023 vp - HE 74/2023 vp.
Tiedotteet vuonna 2011
- 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
- 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
- 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
- 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
- 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
- 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
- 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
- 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
- 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
- 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
- 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
- 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
- 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
- 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
- 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
- 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
- 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
- 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
- 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
- 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
- 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
- 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
- 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
- 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
- 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
- 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
- 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
- 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
- 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
- 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
- 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
- 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
- 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
- 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
- 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
- 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
- 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
- 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
- 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
- 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
- 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
- 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
- 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
- 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
- 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
- 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
- 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
- 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
- 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
- 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa